Vihapuhetta vihreälle metsäpolitiikalle
Tuskin kukaan yllättyy siitä asiasta, että Vihreät on maaseutuvihamielinen city-keskeinen liike. Vihreät ovat jo aiemmin käytännössä julistaneet Lapin pelkäksi metsäreservaatiksi. Lapissa ei enää saisi muuta tehdä kuin jyystää sammaleesta valmistettua terveyspatukkaa. "Maailman pelastaminen" lappilaisten kustannuksella on näille ihmisille jokin tärkeä arvo.
Suomessa kasvaa vuodessa n. 110 miljoonaa kuutiometriä puuta. Sen poistuma on taas n. 80 milj. kuutiometriä. Toisin sanoen meillä metsien nettokasvu on n. 30 milj. kuutiometriä. Laskin käteen, jos vihreillä on vaikeuksia ymmärtää tätä. Nykyistä hakkuumäärää voi rohkeasti lisätä kysynnän mukaan. Se palvelee teollisuutta, metsänomistajia ja muita sidosryhmiä eri puolilla Suomea. Tosiasiallinen hiilinielu kasvaa silti vuosittain, riippumatta Brysselin herrojen ja Vihreiden puoluetoimiston ideologisista laskutoimituksista huolimatta. Ironisesti vihreille lahoavat puut mukamas kasvattavat hiilinielua. Jos kasvava metsä ei kasvata hiilinielua, niin maapallolla ei pitäisi olla enää ilmakehää.
Vielä koomista vihreiltä todeta enemmän vai vähemmän suoraan muun muassa Kemin ja Kemijärven biotuotetehtaat huonoiksi investoinneiksi. Arvoisat vihreät: jos johonkin ei suolleta yhteiskunnan varoja tulonsiirroilla ja se silti onnistuu toteutumaan yksityisellä rahoituksella, se on, vastoin käsitystänne, ehtaa markkinataloutta. Vihreiden puoluetoimistolla onkin varmasti vaikeuksia koittaa vakuuttaa muun muassa kiinalaiset sijoittajat ymmärtämään, että biopolttoaineet eivät kannata. Punaisuus tursuaa vihreyden yli.
Olisi kaiken huippu, jos Vihreiden keskisuomalainen puheenjohtaja Touko Aalto menisi Äänekoskelle ja sitoisi itsensä puuhun estääkseen Äänekosken biotuotetehtaan toiminnan. Se olisi jopa takinkääntö hänen kolmen vuoden takaiselle kannanotolle, mutta Vihreiden puheenjohtajan pitää luonnollisesti ajaa vihreää politiikkaa.
Ja se vihreä politiikka luo vain kiusaa ja epävarmuutta rehellisiä metsäyrittäjiä kohtaan. Vihreät valheet ovat jo lyöneet kertaalleen läpi Euroopan unionin parlamentissa ja itäsaksalainen rajoittamispolitiikka sai yhden askeleen lisää tallatakseen yrittäjän päätä.
Suomalainen metsäteollisuus ei ole mikään ilmestyskirjan peto. Sen on oltava kansainvälinen ylpeys, jota yrittäjät ja sijoittajat ympäri maailmaa tulevat katsomaan.
Kirjoituksen alkuperäinen lappilaislähtöinen pohja julkaistiin Lapin Kansan verkkosivuilla 3.8. ja lehdessä 4.8.
Kirjoitus on selvästikin tehty tietämättömille ja vähälahjaisille pelotteluksi, näinhän satiaispuolue PS aina toimii. Järkeville ihmisille tässä ei ole edes naurun aineksia, mikä ansio sentään persujen ulostuloissa yleensä on.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti 1. selvästi tehty typerille ja laskutaidottomille kivenkolossa asustaville, sammaletta jyrsiville hipistelijöille. Järkevä ihminen naureskelee tästä keskinäisestä kinasta.
Ilmoita asiaton viesti
Lappilaisessa metsäpolitiikassa on toki paljon muitakin arvokysymyksiä kuin hiilinielujen ylläpito. Mitä pohjoisemmista metsistä on kyse, sitä hitaampaa puuston kasvu on. Varsinkin aikaisemmilla/nykyisillä avohakkuisiin perustuvilla korjuumenetelmillä laajojen hakkuualuiden metsänkasvu on tuhottu vuosikymmeniksi.
Koska valtio on Pohjois-Suomessa erittäin merkittävä metsänomistaja, niin valittu metsäpolitiikka on myös vahvasti poliittinen valinta. Hommaa voi tehdä joko vastuullisesti tai kepulaisesti.
Se kuinka paljon yhteiskunta tukee lappilaista metsätaloutta tulikin jo aikaisemmissa kommenteissa kerrottua. Samoin se kuinka huonolla energiataseella näitä puupohjaisia biopolttoaineita yritetään tuottaa.
Itsekin ajan biokaasulla, mutta toivon metaanin tuotannon olevan jatkossakin eettisesti kestävällä pohjalla, jossa hyödynnetään niin jätevedenpuhdistamoja kuin maatalouden biomassoja. Hake kannattaisi näillä prosesseilla käyttää suoraan lämmöksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minua tuohduttaa se ivallisuus mikä tämän metsäasian tiimoilla on ryöpsähtänyt esiin. Ivaa ja ylipuhuntaa esiintynee puolin ja toisin mutta myös ympäristöihmisinä ja sivistyneinä itseään pitävien puolella, erityisesti siellä.
Yksi esimerkki oli Tiina Raevaaran kirjoitus Suomen Kuvalehdessä. Toinen esimerkki on Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suomisen esiintyminen MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä 2.8. Alla linkki videoon. Kuunnelkaa päätoimittaja Suomisen äänensävyä ja sanoja minuuttien 5-6 kohdalla:
https://www.mtv.fi/video/prog797126#gs.XJzNZ3s
Pilkkaryöpsähdys syntyi myös siitä kun TV:ssä kummasteltiin maitotilojen katoamista ja joku sanoi että maitotilojen nurmenviljely on ilmaston kannalta hyvä. Facebookissa ja twitterissä alkoi sadella pilkkaviestejä. Pilkkaajina olivat erityisesti Helsingin yliopiston tiimoilla pyörivät some-ihmiset. Entä jos nurmitaloudella on oikeasti ilmastollista arvoa, tätä nämä pilkkaajat eivät pysähdy pohtimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nurmitaloudella ympäristöllistä arvoa? Sehän on osa naudanlihan tuotantoa, eli sillä ei ole väitettyjä positiivisia vaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Suunnitellulla laidunkierrolla saadaan hiili sidottua maaperään. Ja kasvattamalla typensidontakasveja vältytään lisälannoitustarpeelta.
Miten luulet, että aikoinaan buffalot ja visentit laiduntaessaan saivat aikaiseksi maapallon viljavimmat maat, joissa maaperän hiili on riittänyt näihin päiviin asti vehnänviljelyyn.
Näillä vilja-aitoilla on ruokittu ihmiskunnan kasvu 2 miljardista ihmisestä 7 miljardiin.
Märehtijöiden päästämästä metaanistako olisi haittaa ilmastolle, missä sitä on, ei ainakaan ilmakehässä?
Ilmoita asiaton viesti
Ihanko tosissasi vertaat jotain muinaisia luonnonoloja nykyiseen naudanlihantuotantoon? No, sinultahan tulee jatkuvasti täysin järjettömiä ja tieteenvastaisia bloggauksia ilmastoasioista, joten en oikeastaan ihmettele.
Lihan ympäristövaikutuksista:
https://www.theguardian.com/environment/2014/jul/2…
Metaani ja karjatalous:
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/kasvihuoneilmio-…
Ilmoita asiaton viesti
No kerropa ensin, mikä on ilmakehän metaanipitoisuus tällä hetkellä. Ja toiseksi, mikä on preerian tilanne maaperän hiilen suhteen.
Osaatko lainkaan päätellä, miksi nyt USA:n maataloushallinto ennallistaa preerialla sijaitsevia viljelysmaita?
Kun harrastat noita linkkejä, minäkin laitan yhden, saa sitten nähdä palautteesta, meneekö perille mikään. https://www.nrcs.usda.gov/Internet/FSE_DOCUMENTS/n…
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys ilmakehän metaanipitoisuudesta on tyypillistä denialistiroskaa, jolla yritetään vain hämätä. Metaani on ilmakehässä lyhytikäinen kaasu, mutta silti sillä on huomattavia ilmastovaikutuksia. Tämä on tieteellinen fakta, ihan turha yriittää fuulata.
”Vaikka metaanin pitoisuus ilmakehässä on vain alle kaksi tilavuusmiljoonasosaa (0,0002 %), se vastaa lähes viidenneksestä kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksesta. Metaanin lämmityspotentiaali (GWP100) on 23, josta suora vaikutus eli maapallon lämpösäteilyn pidättäminen muodostaa 7,5. Loppuosa vaikutuksesta aiheutuu epäsuorasti, kun metaani reagoi alailmakehässä hydroksyyli-ionien kanssa muodostaen otsonia, joka on myrkky ja kasvihuonekaasu, ja yläilmakehässä muodostaen vesihöyryä, joka on kasvihuonekaasu.”
Jos olisit viitsinyt lukea linkkaamani olisit tämän tiedon saanut. Olepa hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsit kokeessa vasta ensimmäiseen kysymykseen, entäs ne muut kysymykset?
Ilmoita asiaton viesti
Se joriittikin tällä kertaa murentamaan uskottavuutesi.
Ilmoita asiaton viesti
Uskottavuus on koetuksella, kun jää kiinni liioittelusta esimerkiksi. Asioita pitäisi osata myöskin tarkastella ekologisesta näkökulmasta, eikä vain pelkästään CH4:n potentiaalisesta ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta. ”Global warming potential from ruminants cannot be neglected, but statistics
sometimes exaggerate its contribution. It is also important to standardise the
criteria for measuring GHG emissions, since there is great variation in current
estimates. For instance, in some cases such exaggerated estimates detract from
the major cause of climate change, which is mainly associated with combustion
of fossil fuels (Herrero et al. 2011). Ruminants have the advantage of
transforming carbon from photosynthesis into human-edible food and, from an
ecological point of view, CH4 emissions from ruminants can be considered
recyclable carbon. https://pub.epsilon.slu.se/14234/7/cabezas-garcia_…
Ilmoita asiaton viesti
Vai voidaan karjankasvatuksen metaanipäästöt lukea kierrätettäväksi hiileksi, heh.
Ei tarvitse keksiä mitään viherpesutekosyitä karjatalouden suhteen, kun vaan ihmiset leikkaavat edes 80% eläintuotteiden kulutuksesta. Sillä se ongelma on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Voimakas hintaohjaus vaan, niin sillä se järjestyy. Maatalouskin saa paremmat tulot vähemmistä naudoista.
Ilmoita asiaton viesti
Märehtijöillä on oma tärkeä tehtävä maaperän hiilen varastoinnin ekologisessa ketjussa. Understand! http://4p1000.org/understand
”…organic bits and pieces of plant and animal remains in various stages of decomposition, sloughed off cells and tissues of soil organisms, and substances from plant roots and soil microbes.” https://serc.carleton.edu/eslabs/carbon/5a.html
Ilmoita asiaton viesti
Metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) lämmityspotentiaalilla on pelotusvaikutus, mutta niillä tunnusluvuilla ei lasketa hetkellistä lämmitysvaikutusta. Esitän neljän tieteellisen tutkimuksen tulokset (luvut ovat prosentteja kasvihuonevaikutuksesta):
– K & T: otsoni 8 %, CH4 & N2O 6 %
– Michel: otsoni 1 %, CH4 & N2O 2 %
– Schmidt & al: otsoni & CH4 & N2O yhteensä 7 %
– Ollila: otsoni 5 %, CH4 & N2O 2 %
Näistä lukija voi valita. K & T tarkoittaa Kiehl & Trenberth, jotka tekivät laskelmansa ilmakehällä, jossa oli vain puolet normaali-ilmakehän vesimäärästä: tuloksilla ei ole arvoa. Schmidt et al. (ilmastoalarmisteja) luku sisältää kaikkien kolmen kaasun yhteisvaikutuksen (otsoni+metaani+typpioksidi) ja se on sama kuin allekirjoittaneen luku. Muutenkin tämän joukon luvut ovat pilvettömän taivaan olosuhteissa käytännössä samat kuin minulla, mutta normitaivaalla pilvisyys on 66 % ja he laskivat pilvien osuuden kasvihuoneilmiössä niin, että se absorboi kaiken maasta tulevan infrapunasäteilyn, mutta he tarkoituksella unohtivat, että samaan aikaan pilvet estävät auringonvalon tuloa maanpinnalle, jolloin pilvien nettovaikutus kasvihuoneilmiössä on olematon eli +1 %:n luokkaa.
Metaanin ja typpioksidin absorptiopiikit menevät lähes päällekkäin, jonka vuoksi ne ilmoitetaan yhteisvaikutuksena. Kyseiset absorptiopiikit menevät päällekkin myös veden absorpion kanssa, josta syytä niiden vaikutus on lähes olematon.
Oleellista kasvihuoneilmiössä on vesi ja hiilidioksidi, joiden osuudet ovat 81 % ja 13 % eli 6,1:1. Koska hiilidioksidin lämmitysvaikutus on hyvin epälineaarinen, niin nykyilmakehässä veden lämmitysvaikutus suhteessa hiilidioksidiin on 11,8:1.
Ilmoita asiaton viesti
Vihapuhe on otsikossa hyvä ja oikea termi, sen verran mutkat vedetään suoraksi kirjoituksessa.
Katsotaampa muutamaa kohtaa. Väittämää tukeva linkki vihreiden Lapin metsien julistamisesta metsäreservaatiksi ei puhu Lapin metsistä mitään. Lapissa on toki alueita, joita on tärkeitä suojella. On myös hyvä ottaa huomioon, että metsän kasvunopeus riippuu kasvukaudesta eikä ole vakio.
Toteat: ”Arvoisat vihreät: jos johonkin ei suolleta yhteiskunnan varoja tulonsiirroilla ja se silti onnistuu toteutumaan yksityisellä rahoituksella, se on, vastoin käsitystänne, ehtaa markkinataloutta.”
Älä nyt kirjoita potaskaa, Kemin tehtaalle on luvattu 88,5 miljoonaa investointitukea ja esimerkiksi raaka-aineen tuottajia eli metsänomistajia tuetaan kemeran yms kautta. Puulla tuotettua energiaa tuetaan tariffituella myös yli 80 miljoonalla vuodessa. Hallituksen kärkihankkeilla ja muilla tuetaan lukuisia muita.
Joten kyllä niitä yhteiskunnan varoja suolletaan sinne.
Samalla esim Kemin tehdas tuottaisi enemmän hiilidioksidia kuin muut Meri-Lapin tehtaalle yhteensä, 1,1 miljoonaa tonnia. Mielenkiintoista on, että toiminta ei kuitenkaan kuulu päästökaupan piiriin. Biomassasta polttoaineita kaasuttamalla valmistavat laitokset on vapautettu päästökaupasta.Samalla laskennasta jätetään pois puubiomassan kaasuttamisessa syntyvä metaani sekä välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa puunkorjuun ja rekkakuljetusten seurauksena. Luonto ja ympäristöhän ei valitettavasti oikein ymmärrä, että tämä on sitä hiilidioksidia, jota kutsutaan hyväksi eikä otetakaan laskentaan mukaan.
Kritiikki ja epäilys biopolttoainetuotantoon metsistä on varsin laajaa eikä yksin vihreiden toimesta. Hyötysuhde on varsin kyseenalainen.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/mt-kemiin-…
Ilmoita asiaton viesti
Toi juttu nyt on sellaista puppua, etten viitsi vaivautua.
Ilmoita asiaton viesti
Kun metsää hakataan vähemmän kuin se kasvaa, niin metsän kokonaishiilinielu väistämättä kasvaa. Suomem metsillä on suuri ero kasvun ja hakkuiden välillä myös lähitulevaisuudessa. Suomella ei ole mitään velvoiteta rauhoittaa metsiään EU:n hiilinieluksi, vaan hakata metsiään taloudellisen optimi-iän puitteissa. Metsäomistaja maalla osaa sen laskea, mutta city-vihreät voivat monasti haluta niistä ikimetsiä, jolloin metsä muuttuukin hiililähteeksi.
Puutavaran käyttö polttoaineen tekoon tuskin on taloudellisesti kannattavaa. Sitä osoittaa valtiolta kinuttu tuki. Edullisinta on jalostaa puutavara parempaan käyttöön ja käyttää ylijäävä puuaines kaukolämmön tekoon, niin kuin täällä Porvoon seudulla tehdään. Maantien varsilla onpaljon ns. roskapuukasoja, joille ei ole parempaa käyttöä. Niistä saadaan energiaa yli 90 %:n hyötysuhteella korvaamaan fossiilista polttoainetta.
Ilmoita asiaton viesti
Ikimetsien osuus esimerkiksi Etelä-Suomessa on joitakin promilleja ja Lappi kun otetaan mukaan, niin päästään alle 5%:n maan tasolla, joista suuri osa suojelualueita. Kun otetaan huomioon hitaus, jolla niitä syntyy, niin ei liene kovin akuutti ongelma nämä lahoavat ikimetsät? Vai haluatko hakata nuokin alas?
Ilmoita asiaton viesti
Niko, kun Saksassa menee suojeltu pyökkimetsä polttoon, ennen kuin se ränsistyy kokonaan. Mitä ajattelet tuosta toimenpiteestä.
Suomessa on kyllä varaa säilyttää tuo 5 % metsistä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ikimetsät eivät ole vielä ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät tuntuvat haluavan kahta ristiriidassa olevaa asiaa samanaikaisesti, hiilinielun sekä metsien monimuotoisuuden. Ironista on että suomessa he saavat haluamansa, mutta eivät ole silti tyytyväisiä.
A) Jos metsän jättää omilleen, sen kasvu eli hiilen sitominen tyrehtyy puuston vanhetessa. Toisaalta syntyy pystyyn lahonnut ryteikkö jossa ötökät ja metsäneläimet viihtyvät. Tämä lienee monen ihannemetsä, toisaalta se on hiililähde.
B) Jos haluaa metsän toimivan hiilinieluna, on hyvä ratkaisu tehdä esim. avohakkuu ja sen jälkeen uudistaa metsä istuttamalla uudet puut ja hoitaa palsta, jolloin hiilinielu on tehokas. Suomessa kannustetaan hakkuun jälkeisen metsän uudistamiseen Kemera -tuen avulla. Valitettavasti silti moni nuori metsä jää vaille hoitoa.
Sama metsäpalsta ei voi olla yhtäaikaisesti tehokas hiilinielu että monimuotoinen. Mutta onneksi Suomessa on molempia, suojelualueita ja talousmetsiä. Kun puhutaan hakkuiden lisäämisesta, tarkoitetaan talousmetsien hyödyntämistä tehokkaammin.
Ikimetsiä ei kukaan halua hakata, sieltä ei rahanarvoista tukkipuuta tule, oksaisia känkkäröitä ei voi hyödyntää rakentamisessa. Myöskään sellun tai energiapuun saanti ikimetsistä on heikkoa, paremmin niitä saa talousmetsien harvennushakkuista.
On myös vaihtoehto c.
C) Avohakkuiden ja kokonaan hakkaamattomuuden kompromissiksi en esitetty ns. jatkuvaa kasvatusta. Tarkoittaa että metsää ei hakata kerralla sileäksi vaan noukitaan sieltä kypsät puut silloin tällöin mutta jätetään muu metsä kasvamaan ja odottamaan omaa vuoroaan.
Tämä vaihtoehto on myös ongelmallinen. Isot koneet aiheuttavat helposti tuhoa jäljelle jäävään puustoon. Se myös lisäisi kuluja valtavasti koska puiden keräys on koneellista työtä, jossa fossiilista polttoainetta palaa ja henkilötyötunteja kertyy. On taloudellisempaa tehdä isoja hakkuita kerralla mahdollisimman isolle alueelle jotta vältyttäisiin edestakaisin ajeluilta ja henkilöstökuluilta.
Lisäksi jos tavoitteena on tehdä hyvää tukkipuuta joka on suoraa ja oksatonta, on tiheään istuttaminen ja vaiheittain harventaminen osoittautunut parhaaksi tavaksi saavuttaa tavoite.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hyvä kommentti – vertailee vaihtoehtoja, niiden hyviä tai huonoja puolia.
Niinsanotun monimuotoisuuden ja hiilinielun suhdetta tuskin on rehellisesti pohdittu. Ne lätkäistään yhteen ongelmattomasti. Aamulehdessä Luonnonvarakeskuksen pari tutkijaa todisteli että nämä kaksi käsitettä (tavoitetta) on väärällä tavalla sekoitettu keskenään.
Pienmetsänomistajana en ole varma Henri Peltolan kehumasta taimien istutuksesta. Siitä on työläitä ellei karmeita kokemuksia. Ehkä oli omaakin virhettä: osa taimista tuli pehmeään käännöspenkkaan jolloin rankkasade väänsi ne nurin. Heinittyminen oli pienehkö ongelma. Työläintä oli vesakoituminen. Istutellullekin alueelle suurin osa männyn ja kuusen aluista taisi lopulta syntyä luonnontaimista.
Istutettaessa taimet onneksi loppuivat kesken. Vajaa hehtaari jätettiin silleen, istuttamatta. Juuri siihen syntyi taimikko (luonnontaimikko) nopeimmin ja komeimpana.
Mitä tästä päättelemme?
Ilmoita asiaton viesti
”Vihreät tuntuvat haluavan kahta ristiriidassa olevaa asiaa samanaikaisesti, hiilinielun sekä metsien monimuotoisuuden.”
Sotket nyt aikaskaaloja. Metsät sitovat hiiltä 200-500 vuotta. Suomen metsät ovat nuoria, keski-ikä noin 60 vuotta. Ilmastonmuutoksen torjunnan pitää tapahtua nopealla aikajänteellä. Aarnimetsään on sitoutunut hiiltä moninkertaisesti kasvatusmetsään verrattuna. Vaikka sen sidonta joskus loppuisikin, toimii se edelleen varastona, jonka hiili on poissa ilmakehästä.
Ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta parasta olisi jättää metsät koskemattomiksi. Taloudelliset intressit toki ovat toiset.
Ilmoita asiaton viesti
Toki olet oikeassa, metsät voitaisiin jättää koskematta.
Nyt vaan Luken yhden lukemani raportin mukaan Suomen metsät muuttuvat hiilen lähteeksi?
British Colombiassa oli metsätuhoja aiheuttanut hyönteinen, jolloin puut kuolivat ja ne kelpasivat sitten enää haketukseen. Laivalasteittain tätä haketta tuotiin myöskin Englantiin, jolloin Englannissa uusiutuvan energian osuutta saatiin hilattua ylöspäin.
Metsien monimuotoisuus pitäisi olla tavoitteena talousmetsissä, nyt näin ei aina ole. Tuhohyönteisetkin saavat vähemmän tuhoa aikaiseksi sekapuustoisessa metsässä, missä viihtyvät myöskin tuholaisia ruuakseen pyydystävät linnut ja lepakot.
Metsiä myöskin tuhoutuu ajoittain ja ne uudistuvat tällä tavoin pakosta, ei tässä pitäisi olla mitään normaalista poikkeavaa. Luonto toimii myös tällä tavoin. En usko, että kukaan kuitenkaan vakavissaan kuvittelee Suomen metsien tuhoutuvan. Tällainen skenaario voi joissakin raporteissa olla. Mutta se ei tarkoita missään nimessä sitä, että metsiä olisi syytä jättää hoitamatta tai oman onnensa nojaan. Pikemminkin päinvastoin, terve kasvava metsä on myös hyväkuntoista ja vähemmän alttiina hyönteisten hyökkäyksille.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ne mitään aarnimetsiä ole, joita hoidetaan. Aidosti luonnontilaisessa, vanhassa metsässä on ylivoimainen runkotiheys ja -järeys. Sellaisen metsän näkemiseksi vaan pitää nähdä kovasti vaivaa. Meillähän on lähinnä hoitometsiä, joita osuvasti myös puupelloiksi nimitetään.
Luontaisesti Suomessa vanhan metsän kehitys päättyy ja uuden alkaa metsäpaloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kun vielä olisi tammimetsää tai vanhaa järeää mäntymetsää, niin sellaisen metsän voi ja pitää huoletta antaa mennä yli muutaman sukupolven.
Näistä viljellyistä metsiköistä voidaan jo omistajan aikana korjata satoa, eli harventaa tukkimetsäksi tai suorittaa päätehakkuu.
Mutta totta on, että näkee hakattavan kovin nuorta metsää ja päätehakkuitakin tehdään kovin nuorissa metsälöissä.
Ilmoita asiaton viesti