Herra Haapala

Kaikki blogit puheenaiheesta maanpuolustus

Neljä suomalaista harhakuvitelmaa turvallisuuspolitiikasta

Suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on valitettavasti suurimmalta osin sekalainen kattaus itsestäänselvyyksiä, vaarallista itsepetosta ja muita kummallisuuksia. Siksi on syytä oikaista harhakäsityksiä.

Asevelvollisuus on laillista syrjintää

Helsingin hovioikeus on historiallisessa ratkaisussaan päättänyt vapauttaa syrjivään lainsäädäntöön vedonneen totaalikieltäytyjän vankeusrangaistuksesta, johon Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli hänet aiemmin tuominnut. Mies oli vedonnut syrjivään lainsäädäntöön, jonka mukaan ainoastaan Jehovan todistajat voidaan vakaumuksellisista syistä vapauttaa asevelvollisuudesta, jonka hovioikeus katsoi perustuslain vastaiseksi syrjinnäksi. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

 

Asevelvollisuus tulisi lakkauttaa

Olin ehkä 15-vuotias kun asevelvollisuus alkoi askarruttaa minua. Tarkemmin ajateltuna askarruttamisen sijaan minua ärsytti suunnattomasti jo idea asevelvollisuudesta. Oli raivostuttavaa ajatella, että joudun vasten tahtoani harjoitella sotimista vähintään 6 kuukauden ajan lähes korvauksetta. Kolme vuotta myöhemmin tein kuitenkin päätöksen, että astun palvelukseen 1/14 saapumiserässä.

Ruotsalaisten vaikutuksesta Kuusamoon

1. Pyyntikulttuuri, roomalainen aika, viikinkiretkien sankarikausi ja ristiretkien aika

Mistä kuusamolaisen ihmisen aika alkaa? Keitä olemme? Miten ruotsalainen ja länsimainen kulttuuri ovat meitä ohjanneet. Mitä historialliset lähteet voivat näihin kysymyksiin vastata?

Presidentinvaalit, maanpuolustus ja Nato

Presidentinvaaleissa laajalti huomiota ovat saaneet Suomen suhteet EU:hun sekä erityisesti Suomen suhteet Venäjään. Käydään jatkuvaa pohdintaa siitä, että onko Venäjä uhka ja pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Näihin kysymyksiin tulisi puuttua ensisijaisesti Suomen oman puolustusmentaliteetin ja maanpuolustukseen käytettävän panoksen kautta.

 

Miksi NATOon liittymistä vastustetaan?

Meillä jankataan Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta vuodesta toiseen. Mutta kukaan ei tarjoa kansalle kuin kahta vaihtoehtoa. Joko liitytään NATOon tai yritetään epätoivoisesti saada Ruotsi mukaan puolustusyhteistyöhön. Siitähän ei mitään tule. Presidentti Niinistö vihjaisi kannattavansa EUn yhteistä puolustusta. Hän on tässä enemmän kuin oikeassa. Kaiken maailman vänrikki Nappulat uhoavat palstoilla, ettei sellaista vaihtoehtoa ole, NATO on se ainut oikea kumppani. Kun kiihkoissaan kirjoitetaan, unohdetaan kokonaan miksi puolet kansasta vastustaa NATOon liittymistä.

Suomen on aika herätä todellisuuteen

Miksi pieni ei ole muodissa, miksi suuri on vallassa? Miksi maailmanmarkkinat tavaran tuotannossa ja myyntimarkkinoilla hallitsevat? Miksi Suomen eduskunnan työtä hallitsevat Euroopan asiat, mutta eivät Suomen? Miksi Eurooppa ei kykene tai halua puolustaa itseään, ei ihmisiään, ei rajojaan, ei tavarantuotantoaan eikä markkinotaan, vaan sen tuotannosta kasvava osa menee teetettäväksi Kiinassa ja muissa halpamaissa?

Maanpuolustuksen puolustuspuheenvuoro - vastine Arno Kotrolle

Arno Kotro on esittänyt blogissaan usein sangen erikoisia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia väitteitä, erityisesti liittyen asevelvollisuuteen. Asiantuntemuksellisista puutteistaan huolimatta nämä puheenvuorot nousevat Uuden Suomen blogipalvelussa usein melko korkealle. Haluan nyt korjata Kotron viimeisimmän kirjoituksen suurimpia virheitä.

Tuntematon sotilas on vaarallinen elokuva

Kävinpä katsomassa minäkin Tuntemattoman sotilaan, ja hyvä että kävin: kosketti ja vakuutti, taiten oli tehty. Ekstrana saimme kuulla kenraali Jari Kallion tarinointia Jalkaväkirykmentti 8:n todellisista vaiheista ja elokuvanteon taustoista. Kiitos.

Mutta on asialla keljumpikin puoli. Saatamme nimittäin maksaa Tuntemattomasta turhan kovaa hintaa – enkä nyt puhu siitä vajaasta kymmenestä miljoonasta, jonka elokuvan tekeminen maksoi. Isompi lasku lankeaa siitä, että leffa heikentää mahdollisuuksia uskottavaan maanpuolustukseen.

Miksi valtio ei puolusta puolustajiaan?

Raaseporin traagisessa onnettomuudessa kolme nuorta asevelvollista antoi kalleimman uhrin isänmaalle, samalla kun neljä muuta loukkaantui vakavasti. Vammat voivat jäädä pysyviksi, eikä mikään tuo kuolleita takaisin sureville omaisilleen. Tästä huolimatta Suomen valtio kohtelee asevelvollisiaan toisen luokan kansalaisina, joiden vammautuminen tai kuolema valtiomme ja yhteiskuntajärjestyksemme puolesta kuitataan lähinnä loukkaavan pienellä hautausavustuksella.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä