Euroopan unioni http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Sun, 20 Jan 2019 20:19:11 +0200 fi Pohdintoja Brexitistä http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268105-pohdintoja-brexitista <p>Brexit on eittämättä tulevan viikon puheenaiheista tärkein.&nbsp; Meille ainakin kerrotaan, että käsillä ovat ratkaisun hetket ja sopimukseton tila romahduttaa kaiken.</p> <p>Pelottelu ja uudelleen äänestyttäminen ovat EU-eliitin vakiotyökaluja silloin, kun asiat menevät väärään suuntaan. Kun Britannia ei liittynyt euroon, kertoi <a href="https://www.theguardian.com/business/2000/jan/18/emu.theeuro">Toyota kauheuksia tapahtuvan</a>. Mediassa koko Brexit-prosessi on ollut <a href="https://www.verkkouutiset.fi/brexit-kaaos-varastaa-shown-eu-huippukokouksessa/">kaaosta</a>, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10599000">kaaosta</a>, ja <a href="http://www.ostologistiikka.fi/etusivu/iru-brexit-voi-aiheuttaa-liikennekaaoksen">kaaosta</a>. Pääkin on ollut <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/36fed800-d1d1-4d63-8930-707d12de9172">pölkyllä</a>.</p> <p>Retoriikka onkin ollut tarkkaan harkittua, jossa pyritään luomaan kuva kahdesta vaihtoehdosta: kaaos tai EU-jäsenyys. Kaaos-keskustelu vie hapen EU:n liittovaltiokehityksen arvostelulta ja &quot;EU-projektin&quot; kyseenalaistamiselta. Tämä kaikki pelaa euroglobalistien ja EU-eliitin pussiin. Suomen media on ollut aivan kuten ennen EU-jäsenyysäänestystä halveksittavan yksiääninen ja raportit Lontoosta ovat olleet yksiäänistä, monotonista <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002907879.html">julistamist</a><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002907879.html">a</a>. Narratiiviin on kuulunut myös perumisen pitäminen koko ajan esillä, tuhoon tuomitulle Britannialle on olemassa se parempi tie, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja demarien euroglobalististen soihtujen valaisema liittovaltiopolku, jossa he pääsevät maksamaan muiden viuluja ja pöhöttynyttä EU-hallintoa. EU-pomon twiittiä kohdeltiin <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-vihjataan-jo-isolta-eu-pallilta-etta-brexit-pitaisi-perua-kenella-on-vihdoin-rohkeutta-sanoa/9c741a75-4e45-3271-b66b-537c658d7038">Talouselämässä 18.1.2019</a> kuin autuasta, raamatullista viestiä yläkerrasta.</p> <p>On syytä kerrata hiukan, mitä Britannian taloudessa on oikeasti tapahtunut Brexitin jälkeen. Lontoon pörssin&nbsp;FTSE100-yleisindeksi on korkeammalla kuin ennen kesäkuun 2016 äänestystä:</p> <p><img alt="" height="300" src="https://blogit.kansalainen.fi/wp-content/uploads/FTSE100-258x300.png" width="258" /></p> <p>&nbsp;</p> <p>Kerrottua ja erityisesti Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002902737.html">ennustamaa romahdusta</a> ei ainakaan Lontoon toimitilamarkkinoilla ole nähtävissä, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-britain-eu-property/demand-for-new-offices-in-london-to-progress-even-as-brexit-weighs-survey-idUKKCN1NJ00H?fbclid=IwAR2J3domTwN4FNQ-F6VAFlo9W4oxO6dM30d6grWXdXo-hFOLOSj41KQpcu4">vaan päinvastoin.</a>&nbsp;&nbsp;<a href="http://www.cityam.com/271232/central-london-office-space-take-up-soars-highest-level?fbclid=IwAR2fxicp93EmULRUqafR2Zo623b0MSzDGsgZTVtsm0sUOfYEd3fsH8CTktg">Kysyntää riittää</a>. Iso singaporelainen hedge-rahasto päätti siirtää toimintansa <a href="https://amp.ft.com/content/f7aa85ac-011c-11e9-99df-6183d3002ee1">Singaporesta Lontooseen</a>. Päinvastoin kuin Suomessa, Britanniassa työttömyys ei ole ongelma, se oli vuonna 2018 <a href="https://www.bbc.com/news/business-45181079">alimmalla tasolla sitten vuoden 1975.</a></p> <p>Brexit on siis toden totta osoittautumassa kuplaksi, nimittäin ohjattujen pelonlietsojien kuplaksi. Isot EU-maat kuten Saksa ja erityisesti Ranska ovat kaaoksessa ja <a href="https://www.businessinsider.com/germany-and-italy-recessions-as-european-economy-slumps-2019-1?r=US&amp;IR=T">taantuma on porteilla</a>. EU:n viimeinen oljenkorsi on yrittää kaikin tavoin estää Britannian ero ja samalla EU-liittovaltiokehitykselle vaarallisen esimerkin synty.</p> <p>***</p> <p>Pohdiskelen asiaa myös videollani:</p> <p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/EaVS9Fyp_LU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/EaVS9Fyp_LU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexit on eittämättä tulevan viikon puheenaiheista tärkein.  Meille ainakin kerrotaan, että käsillä ovat ratkaisun hetket ja sopimukseton tila romahduttaa kaiken.

Pelottelu ja uudelleen äänestyttäminen ovat EU-eliitin vakiotyökaluja silloin, kun asiat menevät väärään suuntaan. Kun Britannia ei liittynyt euroon, kertoi Toyota kauheuksia tapahtuvan. Mediassa koko Brexit-prosessi on ollut kaaosta, kaaosta, ja kaaosta. Pääkin on ollut pölkyllä.

Retoriikka onkin ollut tarkkaan harkittua, jossa pyritään luomaan kuva kahdesta vaihtoehdosta: kaaos tai EU-jäsenyys. Kaaos-keskustelu vie hapen EU:n liittovaltiokehityksen arvostelulta ja "EU-projektin" kyseenalaistamiselta. Tämä kaikki pelaa euroglobalistien ja EU-eliitin pussiin. Suomen media on ollut aivan kuten ennen EU-jäsenyysäänestystä halveksittavan yksiääninen ja raportit Lontoosta ovat olleet yksiäänistä, monotonista julistamista. Narratiiviin on kuulunut myös perumisen pitäminen koko ajan esillä, tuhoon tuomitulle Britannialle on olemassa se parempi tie, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja demarien euroglobalististen soihtujen valaisema liittovaltiopolku, jossa he pääsevät maksamaan muiden viuluja ja pöhöttynyttä EU-hallintoa. EU-pomon twiittiä kohdeltiin Talouselämässä 18.1.2019 kuin autuasta, raamatullista viestiä yläkerrasta.

On syytä kerrata hiukan, mitä Britannian taloudessa on oikeasti tapahtunut Brexitin jälkeen. Lontoon pörssin FTSE100-yleisindeksi on korkeammalla kuin ennen kesäkuun 2016 äänestystä:

 

Kerrottua ja erityisesti Helsingin Sanomien ennustamaa romahdusta ei ainakaan Lontoon toimitilamarkkinoilla ole nähtävissä, vaan päinvastoin.  Kysyntää riittää. Iso singaporelainen hedge-rahasto päätti siirtää toimintansa Singaporesta Lontooseen. Päinvastoin kuin Suomessa, Britanniassa työttömyys ei ole ongelma, se oli vuonna 2018 alimmalla tasolla sitten vuoden 1975.

Brexit on siis toden totta osoittautumassa kuplaksi, nimittäin ohjattujen pelonlietsojien kuplaksi. Isot EU-maat kuten Saksa ja erityisesti Ranska ovat kaaoksessa ja taantuma on porteilla. EU:n viimeinen oljenkorsi on yrittää kaikin tavoin estää Britannian ero ja samalla EU-liittovaltiokehitykselle vaarallisen esimerkin synty.

***

Pohdiskelen asiaa myös videollani:

https://www.youtube.com/watch?v=EaVS9Fyp_LU&t

]]>
12 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268105-pohdintoja-brexitista#comments Brexit EU EU:n liittovaltiokehitys Euroopan unioni Sun, 20 Jan 2019 18:19:11 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268105-pohdintoja-brexitista
Mayn mahdoton tehtävä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava <p>Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla kumoon pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksen murskaluvuin. Kuitenkin parlamentti antoi rökäletappion jälkeen Mayn hallitukselle luottamuksen. Mayn kivinen brexit-tie siis jatkuu äänestystappiosta huolimatta.</p><p>Ei käy kateeksi pääministeri Mayta. Hän ei itse kannattanut Britannian EU-eroa, mutta hän on päätynyt silti vetämään brexit-kivirekeä perässään. Mayn pitäisi saada brexit-sopimus läpi parlamentista, josta ei tunnu löytyvät enemmistöä millekään ratkaisulle.</p><p>Enemmistöä ei löydy brexitin perumiselle tai uudelle kansanäänestykselle, mutta ei myöskään nyt neuvotellulle sopimukselle. Enemmistöä ei löydy &rdquo;kovalle brexitille&rdquo; eli sopimuksettomalle erolle, eikä enemmistöä taida löytyä myöskään nykyisen sopimuksen varteenotettavalle vaihtoehdolle eli Norjan mallin mukaiselle ETA-jäsenyydelle ja sisämarkkinoille jäämiselle.</p><p>Aika uhkaa loppua kesken, sillä sopimuksen solmimisen määräaika kuluu umpeen maaliskuun lopulla. Jos ennen määräaikaa ei ole sopimusta, on edessä lähes kaikkien kammoama kova brexit. Briteillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää EU:lta lisäaikaa neuvotteluille, ja on todennäköistä, että lisäaikaa pyydetään ja saadaan. Eri asia kuitenkin on, mitä lisäajalla tehdään.</p><p>On epäselvää, tuleeko lisäajankaan jälkeen parlamentista löytymään enemmistöä millekään realistiselle sopimukselle. Yksi vaihtoehto on tietenkin parlamentin hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit. Epäselvää kuitenkin on, suostuuko hallitusvaltaa käyttävä konservatiivipuolue ennenaikaisiin vaaleihin ja saataisiinko uusienkaan vaalien kautta sellaista enemmistöä, joka hyväksyy brexit-sopimuksen tai muun varteenotettavan ratkaisun.</p><p>Toki on mahdollista, että hallituspuolueen edustajat vielä taipuvat sopimuksen taakse ennenaikaisten vaalien tai kovan brexitin pelossa. Mutta emme voi poissulkea myöskään sopimuksettoman eron mahdollisuutta.</p><p>Brexit-saagan seuraaminen on jossain määrin koomista, mutta ennen kaikkea se on traagista. Brexitillä on vaikutusta EU:n toimintaan ja tulevaisuuteen, ja kovalla brexitillä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen, Euroopan ja maailman talouteen. Tragikoomista on ollut seurata myös brittipolitiikan sekasortoisuutta ja poliittisen johtajuuden puutetta ja populistista keskustelua, joka on osaltaan johtanut kaoottiseen tilanteeseen.</p><p>Brexitin taustalla on varmasti monenlaisia syitä, joita ulkopuolinen tarkkailija ei pysty täysin ymmärtämään. Brexitin taakse myös huijattiin ihmisiä suoranaisilla valheilla, lupailemalla valtavia säästöjä, ulkomaalaisten karkotuksia ja taivaalta satavaa mannaa. Mielialoihin vaikutti myös keltaisen lehdistön vuosia jatkunut valheellinen tai vähintään pinnallinen EU-uutisointi. Taustalla saattaa myös vaikuttaa Britannian suurvaltamenneisyyden nostalginen kaipuu &ndash; ajatus siitä, että mahtava Iso-Britannia pärjää paremmin omillaan.</p><p>Toisaalta jotkut kannattivat brexitiä oikeistolaisesta näkökulmasta, jotta maassa voitaisiin hylätä EU:n säätämät ympäristöä, kuluttajia ja työntekijöitä suojaavat lait. Toiset taas kannattivat brexitiä vasemmistolaisesta näkökulmasta, jotta voitaisiin hylätä EU:n säätämät julkista palvelutuotantoa rajoittavat ja suuryrityksiä suosivat markkinavapauslait. EU-eroa siis kannatettiin erilaisista syistä.</p><p>EU-jäsenyyden puolustajien ääni jäi ennen äänestystä heikoksi, ja populistiset äänenpainot saivat tilaa. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että kyse olisi ollut vain brittien harhaanjohtamisesta. Edelleen, brexit-sotkun keskellä, noin puolet briteistä kannattaa kyselyjen mukaan brexitiä. Näin on, vaikka nyt on nähty, kuinka vaikea prosessi on.</p><p>Sopimuksettoman eron välttäminen olisi kaikkien etu. Euroopassa toivotaan nyt sormet ristissä, että Britit saavat pakkansa kasaan. Kuitenkin usko siihen horjuu, ja myös Suomessa varaudutaan kovaan brexitiin. Kova brexit saattaisi pahimmillaan suistaa Britannian lisäksi myös Euroopan taloudellisiin vaikeuksiin.</p><p>Mutta mitä Brexitistä voi oppia? Ainakin sen, että EU:iin liittyminen on helpompaa kuin siitä eroaminen. Suvereenilla valtiolla tulee olla mahdollisuus erota unionista, mutta selvästi se ei ole helppoa. Selvää myös on, ettei EU-ero automaattisesti tarkoita parempaa tai sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa. EU:n ongelmiin keskittymisen lisäksi on myös syytä muistaa puhua sen hyödyistä.</p><p>EU-erovaatimusten sijaan tyytymättömyys unioniin olisikin ehkä hedelmällisempää ohjata EU:n muuttamiseen. Loppujen lopuksi EU:ssa ja sen kehityksessä kyse on politiikasta, ja EU on pitkälti ja pitkään ollut oikeistovoimien hallussa. Euroopan kansalla on toukokuun europarlamenttivaaleissa tilaisuus muuttaa EU:n suuntaa.</p><p>Vasemmistoliiton mielestä EU kaipaa suunnanmuutosta, sillä kansalaiset eivät koe sitä omakseen. EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta tai tarkoituksenmukaisesta työnjaosta valtioiden kanssa.</p><p>EU:ta tulee uudistaa siten, että se suojelee ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla kumoon pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksen murskaluvuin. Kuitenkin parlamentti antoi rökäletappion jälkeen Mayn hallitukselle luottamuksen. Mayn kivinen brexit-tie siis jatkuu äänestystappiosta huolimatta.

Ei käy kateeksi pääministeri Mayta. Hän ei itse kannattanut Britannian EU-eroa, mutta hän on päätynyt silti vetämään brexit-kivirekeä perässään. Mayn pitäisi saada brexit-sopimus läpi parlamentista, josta ei tunnu löytyvät enemmistöä millekään ratkaisulle.

Enemmistöä ei löydy brexitin perumiselle tai uudelle kansanäänestykselle, mutta ei myöskään nyt neuvotellulle sopimukselle. Enemmistöä ei löydy ”kovalle brexitille” eli sopimuksettomalle erolle, eikä enemmistöä taida löytyä myöskään nykyisen sopimuksen varteenotettavalle vaihtoehdolle eli Norjan mallin mukaiselle ETA-jäsenyydelle ja sisämarkkinoille jäämiselle.

Aika uhkaa loppua kesken, sillä sopimuksen solmimisen määräaika kuluu umpeen maaliskuun lopulla. Jos ennen määräaikaa ei ole sopimusta, on edessä lähes kaikkien kammoama kova brexit. Briteillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää EU:lta lisäaikaa neuvotteluille, ja on todennäköistä, että lisäaikaa pyydetään ja saadaan. Eri asia kuitenkin on, mitä lisäajalla tehdään.

On epäselvää, tuleeko lisäajankaan jälkeen parlamentista löytymään enemmistöä millekään realistiselle sopimukselle. Yksi vaihtoehto on tietenkin parlamentin hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit. Epäselvää kuitenkin on, suostuuko hallitusvaltaa käyttävä konservatiivipuolue ennenaikaisiin vaaleihin ja saataisiinko uusienkaan vaalien kautta sellaista enemmistöä, joka hyväksyy brexit-sopimuksen tai muun varteenotettavan ratkaisun.

Toki on mahdollista, että hallituspuolueen edustajat vielä taipuvat sopimuksen taakse ennenaikaisten vaalien tai kovan brexitin pelossa. Mutta emme voi poissulkea myöskään sopimuksettoman eron mahdollisuutta.

Brexit-saagan seuraaminen on jossain määrin koomista, mutta ennen kaikkea se on traagista. Brexitillä on vaikutusta EU:n toimintaan ja tulevaisuuteen, ja kovalla brexitillä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen, Euroopan ja maailman talouteen. Tragikoomista on ollut seurata myös brittipolitiikan sekasortoisuutta ja poliittisen johtajuuden puutetta ja populistista keskustelua, joka on osaltaan johtanut kaoottiseen tilanteeseen.

Brexitin taustalla on varmasti monenlaisia syitä, joita ulkopuolinen tarkkailija ei pysty täysin ymmärtämään. Brexitin taakse myös huijattiin ihmisiä suoranaisilla valheilla, lupailemalla valtavia säästöjä, ulkomaalaisten karkotuksia ja taivaalta satavaa mannaa. Mielialoihin vaikutti myös keltaisen lehdistön vuosia jatkunut valheellinen tai vähintään pinnallinen EU-uutisointi. Taustalla saattaa myös vaikuttaa Britannian suurvaltamenneisyyden nostalginen kaipuu – ajatus siitä, että mahtava Iso-Britannia pärjää paremmin omillaan.

Toisaalta jotkut kannattivat brexitiä oikeistolaisesta näkökulmasta, jotta maassa voitaisiin hylätä EU:n säätämät ympäristöä, kuluttajia ja työntekijöitä suojaavat lait. Toiset taas kannattivat brexitiä vasemmistolaisesta näkökulmasta, jotta voitaisiin hylätä EU:n säätämät julkista palvelutuotantoa rajoittavat ja suuryrityksiä suosivat markkinavapauslait. EU-eroa siis kannatettiin erilaisista syistä.

EU-jäsenyyden puolustajien ääni jäi ennen äänestystä heikoksi, ja populistiset äänenpainot saivat tilaa. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että kyse olisi ollut vain brittien harhaanjohtamisesta. Edelleen, brexit-sotkun keskellä, noin puolet briteistä kannattaa kyselyjen mukaan brexitiä. Näin on, vaikka nyt on nähty, kuinka vaikea prosessi on.

Sopimuksettoman eron välttäminen olisi kaikkien etu. Euroopassa toivotaan nyt sormet ristissä, että Britit saavat pakkansa kasaan. Kuitenkin usko siihen horjuu, ja myös Suomessa varaudutaan kovaan brexitiin. Kova brexit saattaisi pahimmillaan suistaa Britannian lisäksi myös Euroopan taloudellisiin vaikeuksiin.

Mutta mitä Brexitistä voi oppia? Ainakin sen, että EU:iin liittyminen on helpompaa kuin siitä eroaminen. Suvereenilla valtiolla tulee olla mahdollisuus erota unionista, mutta selvästi se ei ole helppoa. Selvää myös on, ettei EU-ero automaattisesti tarkoita parempaa tai sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa. EU:n ongelmiin keskittymisen lisäksi on myös syytä muistaa puhua sen hyödyistä.

EU-erovaatimusten sijaan tyytymättömyys unioniin olisikin ehkä hedelmällisempää ohjata EU:n muuttamiseen. Loppujen lopuksi EU:ssa ja sen kehityksessä kyse on politiikasta, ja EU on pitkälti ja pitkään ollut oikeistovoimien hallussa. Euroopan kansalla on toukokuun europarlamenttivaaleissa tilaisuus muuttaa EU:n suuntaa.

Vasemmistoliiton mielestä EU kaipaa suunnanmuutosta, sillä kansalaiset eivät koe sitä omakseen. EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta tai tarkoituksenmukaisesta työnjaosta valtioiden kanssa.

EU:ta tulee uudistaa siten, että se suojelee ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä.

]]>
18 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava#comments Brexit Euroopan unioni Fri, 18 Jan 2019 12:10:48 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava
Jos valtiota ei olisi, pitäisikö se keksiä – vai mitä muuta tilalle? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267806-jos-valtiota-ei-olisi-pitaisiko-se-keksia-vai-mita-muuta-tilalle <p><em><strong>Jos valtiota ei olisi, pitäisikö se keksiä &ndash; vai mitä muuta tilalle?</strong></em></p><p><em><strong>*</strong></em></p><p><strong><em>Joku heti aamusta toivoi</em></strong>, että <strong>valtio</strong>, järjestelmänä ja rakenteena, poistuisi ikuisiksi ajoiksi.&nbsp; Hieman epäselväksi jäi, mitä tulisi tilalle?&nbsp;</p><p><strong>MacEU? vai MacBank</strong>? Eller hur?</p><p>Ehkä vieras valtio. (tyhjiöitä ei ole; vertaa ei armeijaa &gt; vieras armeija etc).</p><p>Tämän linkin takaa näkyy nopeana kavalkaadina Euroopan valtioiden ameebamainen muutoskimara viimeisten tuhannen (1000) vuoden aikana;</p><p><strong>Euroopan valtiollisen kartan muutokset</strong> viime 1000 vuoden ajalta; Euroopan valtiot AD 1000 nykypäiviin eli 2013:een. <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/P8m0LxARMmk?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/P8m0LxARMmk?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/P8m0LxARMmk?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/P8m0LxARMmk?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>*</p><p><strong>Mitä siitä on pääteltävissä? </strong></p><p>Ehkä ainakin se, että valtio, järjestelmänä ja organisaationa, on säilynyt edeltävistä ajoista lähtien ja nyt siis myös myllerteisten viimeisimpien tuhannen vuoden ajan.&nbsp; Monella tapaa muuttuneena ja mutatoituneena, tosin.&nbsp; Onko se nyt, 2019 jKr., saavuttanut jotenkin tehtäviensä loppupisteen?</p><p>Valtioon järjestelmänä ja rakenteena voi tietysti suhtautua monella tapaa. Useille amerikkalaisille valtio (US federaatio/liittovaltio) on vihollinen, joka päsmäröi ja tekee vääriä päätöksiä.&nbsp; Tähtilippu saa kyyneliin, kiintymyksen ja liikutuksen, mutta järjestelmä, jonka pihalla seisoo se lipputanko, jonka huipulle lippu vedetään, ja jota se symboloi, herättää väristyksiä, vihaa, karsastusta. Tällä on uudisraivaajien ja kullankaivajien maanosassa oma etymologiansa, vapauden ihanne, selviytymisen eetos ja &rdquo;amerikkalainen unelma&rdquo;.</p><p><strong>Valtio on</strong> organisoitunut voimakeskus, joka tietyllä alueella <strong>säätää lait</strong>, <strong>toteuttaa lait</strong> ja <strong>hallinnoi</strong> johtamaansa järjestelmää.</p><p><em>&rdquo;Hallinto toimeenpanovallan käyttönä on myös perinteisessä (valtio] vallan kolmijakoajattelussa jäänyt eräänlaiseksi jäännösryhmäksi. Negatiivisen määritelmän mukaan hallinnoksi voidaankin katsoa kaikki se valtiokoneiston toiminta, joka ei ole lainsäädäntöä tai lainkäyttöä (<strong>Veli Merikoski</strong>). Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että </em></p><ol><li><p><strong><em>valtion julkisen hallinnon tehtävänä</em></strong><em> on </em></p></li><li><p><em>panna täytäntöön <strong>lainsäädäntöelimen hyväksymiä lakeja</strong> ja </em></p></li><li><p><strong><em>toteuttaa käytännössä</em></strong><em> ylimmän <strong>poliittisen johdon hyväksymiä </strong>toimintapolitiikkoja (<strong>policy</strong>).&rdquo;</em> &nbsp;<a href="https://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/"><u>https://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/</u></a></p></li></ol><p>Mutta, <strong>jos valtiota</strong>, edes suurin piirtein nykyisen tietämyksemme mukaisessa muodossa, <strong>ei olisi lainkaan olemassa ja toiminnassa</strong> &ndash; mitä sitten tilalle. Jonkun tätä bordellia pitää johtaa.&nbsp; Kuka ja mikä tilalle?&nbsp; Armeija/kenraali? Firma/pääjohtaja?&nbsp; Puolue/pääsihteeri?&nbsp; Järjestö/pääsihteeri? Osuuskunta/puheenjohtaja?&nbsp; UnitedUnion/generalcomissar? Kuka johdon/johtajan valitsisi, ja minkälaisin valtuuksin?&nbsp; Suurin piirtein samoja sääntöihin ja niiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä systeemillä aina olisi: <strong><em>eikö se olisi valtio, lopulta</em></strong>, kutsui sitä sitten millä nimellä tahansa?</p><p>Vaikka sitten epävaltio-EU:si.&nbsp; Valtio kuin valtio, tehtäväkuvansa perusteella.</p><p>*</p><p><strong>Monelle suomalaiselle valtio on</strong> jotain toista; jonkinasteinen tuki ja turva ja kiintymyksen kohde.&nbsp; Muillekin kuin sosiaalivaltion tukemille ja turvaamille.&nbsp; Jokin indikaattori lienee tapa, jolla suomalainen suhtautuu valtion perusolemassaoloon ja tehtäviin liittyviin ammatteihin: <strong><em>poliisi, sotilas, palomies</em></strong>.&nbsp; Ammattilistojen keulapaikoilla tai ainakin lähes.</p><p>Mutta toisinkin asian voi kokea: eilen tuli YLE TV1:stä ohjelma, jossa kerrattiin 1930-1960 &ndash;lukuja, jolloin &rdquo;<em>rotuhygienia hiipi hyväntekijöiden mieliin</em>&rdquo;, ja ehkäpä melko sattumanvaraisin ja epähumaanein menetelmin steriloitiin ihmisiä, joskin vähemmän ja tapauskohtaisemmin, kuin Ruotsissa.</p><p><strong>Terho Pursiainen kirjoitti</strong> aikanaan <strong><em>pahasta äitipuolesta</em></strong>, valtiosta pahana äitipuolena, pahana ja arvaamattomana. Yritin googlata Pursiaista, mutta en onnistunut. Ovatko vuodet vesittäneet Terhon sanoman, nettikynnen ulottumattomiin. <strong><em>Äitipuoli-hahmojen on ajateltu heijastelevan äidin kielteisiä puolia ja toimivan eräänlaisena &rdquo;vasta-äitinä&rdquo;, äitiroolin pahana puolena</em></strong>.&nbsp; Äitipuoli-valtio pahana valtiona, ikävänä, arvaamattomana ja kohtalokkaana.&nbsp;</p><p>Sotien aikana äiti-Valtio (Suomi) lähetti noin 730.000 miestä pois kotoaan, rintamalle, kenttäarmeijan tarpeisiin.&nbsp; Tunnen yhden miehen, jonka poliisit hakivat kotoa, väkisin, kuusi kylkiluuta siinä meni, paappa totesi vuonna 2001.&nbsp; Noin 90.000:lta meni henki. Vielä useammalta terveys, ruumiillinen, sielullinen, mentaalinen ja hengellinen, mitä niitä onkaan.</p><p>En rakasta valtiota. Suhteemme on platoninen. Mutta kyllä valtio, jonka johto (periaatteessa) on vaihdettavissa vaaleissa, on parempi kuin <strong>MacFirma tai MacKonglomeraatti</strong> tai vaikka sitten tämä onneton lehtolapsi, <strong>epävaltio EU</strong>.&nbsp; Kiinan Kommunistisen Puolueen valvomasta <em>China-Finland &ndash;sikiöstä</em> nyt puhumattakaan.</p><p>Tänään minä olen ollut Valtion hommissa 47 v 4 kk.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos valtiota ei olisi, pitäisikö se keksiä – vai mitä muuta tilalle?

*

Joku heti aamusta toivoi, että valtio, järjestelmänä ja rakenteena, poistuisi ikuisiksi ajoiksi.  Hieman epäselväksi jäi, mitä tulisi tilalle? 

MacEU? vai MacBank? Eller hur?

Ehkä vieras valtio. (tyhjiöitä ei ole; vertaa ei armeijaa > vieras armeija etc).

Tämän linkin takaa näkyy nopeana kavalkaadina Euroopan valtioiden ameebamainen muutoskimara viimeisten tuhannen (1000) vuoden aikana;

Euroopan valtiollisen kartan muutokset viime 1000 vuoden ajalta; Euroopan valtiot AD 1000 nykypäiviin eli 2013:een. https://www.youtube.com/watch?v=P8m0LxARMmk

*

Mitä siitä on pääteltävissä?

Ehkä ainakin se, että valtio, järjestelmänä ja organisaationa, on säilynyt edeltävistä ajoista lähtien ja nyt siis myös myllerteisten viimeisimpien tuhannen vuoden ajan.  Monella tapaa muuttuneena ja mutatoituneena, tosin.  Onko se nyt, 2019 jKr., saavuttanut jotenkin tehtäviensä loppupisteen?

Valtioon järjestelmänä ja rakenteena voi tietysti suhtautua monella tapaa. Useille amerikkalaisille valtio (US federaatio/liittovaltio) on vihollinen, joka päsmäröi ja tekee vääriä päätöksiä.  Tähtilippu saa kyyneliin, kiintymyksen ja liikutuksen, mutta järjestelmä, jonka pihalla seisoo se lipputanko, jonka huipulle lippu vedetään, ja jota se symboloi, herättää väristyksiä, vihaa, karsastusta. Tällä on uudisraivaajien ja kullankaivajien maanosassa oma etymologiansa, vapauden ihanne, selviytymisen eetos ja ”amerikkalainen unelma”.

Valtio on organisoitunut voimakeskus, joka tietyllä alueella säätää lait, toteuttaa lait ja hallinnoi johtamaansa järjestelmää.

”Hallinto toimeenpanovallan käyttönä on myös perinteisessä (valtio] vallan kolmijakoajattelussa jäänyt eräänlaiseksi jäännösryhmäksi. Negatiivisen määritelmän mukaan hallinnoksi voidaankin katsoa kaikki se valtiokoneiston toiminta, joka ei ole lainsäädäntöä tai lainkäyttöä (Veli Merikoski). Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että

  1. valtion julkisen hallinnon tehtävänä on

  2. panna täytäntöön lainsäädäntöelimen hyväksymiä lakeja ja

  3. toteuttaa käytännössä ylimmän poliittisen johdon hyväksymiä toimintapolitiikkoja (policy).”  https://blogs.helsinki.fi/vol-spj/valtionhallinto/

Mutta, jos valtiota, edes suurin piirtein nykyisen tietämyksemme mukaisessa muodossa, ei olisi lainkaan olemassa ja toiminnassa – mitä sitten tilalle. Jonkun tätä bordellia pitää johtaa.  Kuka ja mikä tilalle?  Armeija/kenraali? Firma/pääjohtaja?  Puolue/pääsihteeri?  Järjestö/pääsihteeri? Osuuskunta/puheenjohtaja?  UnitedUnion/generalcomissar? Kuka johdon/johtajan valitsisi, ja minkälaisin valtuuksin?  Suurin piirtein samoja sääntöihin ja niiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä systeemillä aina olisi: eikö se olisi valtio, lopulta, kutsui sitä sitten millä nimellä tahansa?

Vaikka sitten epävaltio-EU:si.  Valtio kuin valtio, tehtäväkuvansa perusteella.

*

Monelle suomalaiselle valtio on jotain toista; jonkinasteinen tuki ja turva ja kiintymyksen kohde.  Muillekin kuin sosiaalivaltion tukemille ja turvaamille.  Jokin indikaattori lienee tapa, jolla suomalainen suhtautuu valtion perusolemassaoloon ja tehtäviin liittyviin ammatteihin: poliisi, sotilas, palomies.  Ammattilistojen keulapaikoilla tai ainakin lähes.

Mutta toisinkin asian voi kokea: eilen tuli YLE TV1:stä ohjelma, jossa kerrattiin 1930-1960 –lukuja, jolloin ”rotuhygienia hiipi hyväntekijöiden mieliin”, ja ehkäpä melko sattumanvaraisin ja epähumaanein menetelmin steriloitiin ihmisiä, joskin vähemmän ja tapauskohtaisemmin, kuin Ruotsissa.

Terho Pursiainen kirjoitti aikanaan pahasta äitipuolesta, valtiosta pahana äitipuolena, pahana ja arvaamattomana. Yritin googlata Pursiaista, mutta en onnistunut. Ovatko vuodet vesittäneet Terhon sanoman, nettikynnen ulottumattomiin. Äitipuoli-hahmojen on ajateltu heijastelevan äidin kielteisiä puolia ja toimivan eräänlaisena ”vasta-äitinä”, äitiroolin pahana puolena.  Äitipuoli-valtio pahana valtiona, ikävänä, arvaamattomana ja kohtalokkaana. 

Sotien aikana äiti-Valtio (Suomi) lähetti noin 730.000 miestä pois kotoaan, rintamalle, kenttäarmeijan tarpeisiin.  Tunnen yhden miehen, jonka poliisit hakivat kotoa, väkisin, kuusi kylkiluuta siinä meni, paappa totesi vuonna 2001.  Noin 90.000:lta meni henki. Vielä useammalta terveys, ruumiillinen, sielullinen, mentaalinen ja hengellinen, mitä niitä onkaan.

En rakasta valtiota. Suhteemme on platoninen. Mutta kyllä valtio, jonka johto (periaatteessa) on vaihdettavissa vaaleissa, on parempi kuin MacFirma tai MacKonglomeraatti tai vaikka sitten tämä onneton lehtolapsi, epävaltio EU.  Kiinan Kommunistisen Puolueen valvomasta China-Finland –sikiöstä nyt puhumattakaan.

Tänään minä olen ollut Valtion hommissa 47 v 4 kk.

*

]]>
23 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267806-jos-valtiota-ei-olisi-pitaisiko-se-keksia-vai-mita-muuta-tilalle#comments Euroopan unioni Vallan organisointi Valtio Valtion tehtävät Thu, 17 Jan 2019 08:46:36 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267806-jos-valtiota-ei-olisi-pitaisiko-se-keksia-vai-mita-muuta-tilalle
Länsi riitelee itseään hengiltä, mutta idässä lasien kilistely jatkuu! http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267759-lansi-riitelee-itseaan-hengilta-mutta-idassa-lasien-kilistely-jatkuu <p>Yhdysvaltojen ja liberaalin demokratian maailmanlaajuinen johtaja-asema toisen maailmansodan jälkeen on perustunut vahvaan ja aktiiviseen globaaliin toimijuuteen niin rauhan, demokratian kuin ihmisoikeuksienkin edistäjänä. Yhdysvallat on ollut vahva toimija myös lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa ja NATO:ssa. Aktiivinen suorittaminen näissä(kin) ylikansallisissa järjestöissä on suurelta osaltaan vahvistanut Yhdysvaltojen maapallon johtajan ja esikuvan roolia erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nykyinen asiaintila tuntuu itsestään selvyydeltä, mutta kylmän sodan huippuvuosina globaalista järjestelmästä taisteli myös kommunismi. Yhdysvaltojen ja muun lännen pitkäjänteinen yhteinen panos oli osaltaan vaikuttamassa Berliinin muurin murtumiseen, kylmän sodan päättymiseen ja liberaalin maailman voittoon lähes 30 vuotta sitten. Tästä alkoi ehdoton Yhdysvaltojen suvereeni johtajuus maailmassa &ndash; vain 30 vuotta sitten.</p><p>Nyt, vuoden 2019 tammikuussa maailmanpoliittinen tilanne näyttää lännen ja liberaalin demokratian kannalta huonommalta kuin kymmeniin vuosiin muurin murtumisen jälkeen. Yhdysvallat on presidenttinsä ansiosta sahannut ja edelleen sahaa itsestään paksuja sekä eläviä oksia irti. Trump haluaa Amerikan eristäytyvän. America first-isolationismi todellisuudessa tulee heikentämään Yhdysvaltojen ideologista ja pitkässä juoksussa myös taloudellista globaalia vaikutusvaltaa. Avoimuudelle on koko Yhdysvaltojen aiempi voittokulku paradoksaalisesti rakentunut.</p><p>Samalla, kun Yhdysvallat jakaantuu demokraattien ja republikaanien kesken sisäiseen riitelyyn ja vähentää dramaattisesti globaalia vaikutusvaltaansa, luulisi, että Euroopassa otettaisiin tällöin enemmän vastuuta ja pidettäisin liberaalin maailman lippua vahvasti pystyssä. Ei valitettavasti siltä näytä, vaan myös Euroopassa on sisäinen riitely käynnissä ja Euroopan unionin toiseksi suurin nettomaksaja Iso-Britannia on poistumassa yhteisöstä maaliskuun loppuun mennessä. Tämän siirron hulluus vaatii oman kirjoituksensa, mutta vaikka uusi kansanäänestys Brexitistä vielä toteutuisi (uusimpien mittauksien mukaan suurin osa briteistä vastustaa nykyisin EU:sta irtautumista), kalliita kuukausia valuu koko ajan hukkaan. Nyt pitäisi olla fokus huolellisesti koko Eurooppaa monitasoisesti uhkaavissa voimissa.</p><p>Lännessä on sisäinen riitely käynnissä ja näin pelilaudalla annetaan tilaa luonnollisesti niin Venäjälle, kuin myös Kiinalle. Venäjä ja sen autoritaarinen hallinto voi toimia ulkopoliittisesti edelleen vapaammin oman pillinsä mukaan, kun länsi resursoi aivan muihin asioihin, kuin kokonaiskuvaan ja suurien uhkien torjuntaan. Populismi on suistanut lännen vanhalta hyvältä uralta, jolla se on ollut tiukasti jo ainakin 30 vuotta. Venäjän toimista olen kirjoittanut useasti, en pureudu tässä nyt niihin.</p><p>Kiina on ollut taloudellinen suurvalta jo vuosia ja vuonna 2030 sen kansantalouden koko tulee olemaan jo tasoissa Yhdysvaltojen kanssa, jos molempien maiden nykyinen kasvuvauhti säilyy. Tällöin Kiinalla saattaisi hyvinkin olla jo modernimpi tuotannon pohja ja korkeampaa teknologiaa, mm. enemmän tekoälyä, kuin monella tasolla takaisin peruuttavalla ja muulta maailmalta silmät ummistavalla Yhdysvalloilla. Tällä hetkellä maailmalla, toisissa maissa tosin enemmän kuin toisissa, ovat puhuttaneet myös kiinalaisten kiinteistö- ja yrityskaupat ympäri maailman. Halutessaan Kiina voisi jo nyt aiheuttaa Yhdysvalloille suurta taloudellista vahinkoa toisenlaisia kauppoja tekemällä, mutta tällöin sulaisi myös sen omienkin omistusten arvo. Isojen toimijoiden pelissä hallaa kansantalouksille voidaan kuitenkin tehdä muutenkin, kuin kerta rysäyksellä. Taloudelliset riippuvuussuhteet Kiinaan ovat lännessä jo nyt merkittäviä.<br />Se jonka leipää syömme, sen lauluja laulamme.</p><p>Kiina on viime aikoina varustautunut raskaasti myös sotilaallisesti. Voimat alkavat olemaan valtavia jo muutenkin, kuin pelkästään kahden miljoonan pään kansanarmeijan kokoa ajatellen. Vielä toistaiseksi sotilaallisen voiman määrä korvaa Kiinassa laatua, eikä teknologia ole lähellekään laajassa kuvassa samaa tasoa, mitä kilpailijallaan Yhdysvalloissa. Kuitenkin, myös Kiinalla on jo lentotukialus ja mm. useita sukellusveneitä, joihin on asetettu ydinkärkiä. Ydinaseiden määrällä mitattuna Yhdysvallat ja Venäjä ovat edelleen omaa luokkaansa: molemmilla kylmän sodan osapuolilla on edelleen yli 6500 ydinkärkeä, mutta Kiinallakin niitä on tällä hetkellä jo 270-280 yksikköä. Kiina on ehdottomasti näyttänyt myös Yhdysvalloille, ettei se tilanteen tullessa suostu enää edes sotilaallisissa tilanteissa perääntymään. Vuodesta 2016 Yhdysvaltojen ja Kiinan merivoimien välillä on tapahtunut lähes 20 vaarallista välikohtausta Etelä-Kiinan merellä, jossa Yhdysvallat on perinteisesti saanut toimia varsin vapaasti. Viime vuoden syyskuussa raskaasti varustellut Yhdysvaltojen ja Kiinan laivastojen alukset (USA: Decatur, Kiina: Lanzhou) päätyivät lähimmillään vain 40 metrin päähän toisistaan. Yhdysvaltojen alus teki rajun väistöliikkeen ja törmäys onnistuttiin välttämään. Mitä olisi tapahtunut, jos jompikumpi aluksista olisi avannut tulen?</p><p>Kylmän sodan aikana Nixon ja Kissinger totesivat, että Yhdysvallat hyötyy Kiinan ja Neuvostoliiton mutkikkaista keskinäisistä suhteista. Suhteet eivät ole enää nykyään heikot. Samalla kun nämä autoritääriset mahdit vahvistuvat, länsi konttaa, eikä näytetä yhdessä tai erikseen näkevän, mitä maailmalla todellisuudessa tapahtuu. Missä on Euroopan unionin tehokas vastaisku tässä nopeasti muuttuneessa maailmassa? Vastatoimiin pitäisi ryhtyä välittömästi ja muuttuneeseen turvallisuusympäristöön pitää pikimmiten reagoida. Yksisilmäinen kiistely ja länsimaissa roihuava, strategisesti kyvyttömiä johtajia tuottava populistinen suuntaus halvaannuttaa pahimmillaan koko sen liberaalin ja vahvan maailman, joka vaurauden monelle näistä maista on todellisuudessa mahdollistanut. Laaja kuva jos kadotetaan, ohi mennään varmasti, tavalla ja toisella.</p><p>Vapaa maailma on uhanalaisimmassa tilassa vuonna 2019, kuin kymmeniin vuosiin. Tätä ei nykyään näytetä tosiasiallisesti ymmärtävän. Nyt tarvitaan todellisia arvojensa ja ihanteidensa mukaan taistelevia valtionaisia ja miehiä. Sytytyslankoja palaa monella alueella, nyt täytyy yhdistää voimat ja ymmärtää uhkat. Tulipalot pitää sammuttaa ja pestä silmälasit kurasta. Vanhat Euroopan liittolaiset jos katoavat, tulee tällöin vahvistaa sisäisiä suhteita ja yhteisiä voimia. Muutoin joku muu saapuu ja käyttää tilanteen hyödykseen. Ottajia on varmasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen ja liberaalin demokratian maailmanlaajuinen johtaja-asema toisen maailmansodan jälkeen on perustunut vahvaan ja aktiiviseen globaaliin toimijuuteen niin rauhan, demokratian kuin ihmisoikeuksienkin edistäjänä. Yhdysvallat on ollut vahva toimija myös lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa ja NATO:ssa. Aktiivinen suorittaminen näissä(kin) ylikansallisissa järjestöissä on suurelta osaltaan vahvistanut Yhdysvaltojen maapallon johtajan ja esikuvan roolia erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Nykyinen asiaintila tuntuu itsestään selvyydeltä, mutta kylmän sodan huippuvuosina globaalista järjestelmästä taisteli myös kommunismi. Yhdysvaltojen ja muun lännen pitkäjänteinen yhteinen panos oli osaltaan vaikuttamassa Berliinin muurin murtumiseen, kylmän sodan päättymiseen ja liberaalin maailman voittoon lähes 30 vuotta sitten. Tästä alkoi ehdoton Yhdysvaltojen suvereeni johtajuus maailmassa – vain 30 vuotta sitten.

Nyt, vuoden 2019 tammikuussa maailmanpoliittinen tilanne näyttää lännen ja liberaalin demokratian kannalta huonommalta kuin kymmeniin vuosiin muurin murtumisen jälkeen. Yhdysvallat on presidenttinsä ansiosta sahannut ja edelleen sahaa itsestään paksuja sekä eläviä oksia irti. Trump haluaa Amerikan eristäytyvän. America first-isolationismi todellisuudessa tulee heikentämään Yhdysvaltojen ideologista ja pitkässä juoksussa myös taloudellista globaalia vaikutusvaltaa. Avoimuudelle on koko Yhdysvaltojen aiempi voittokulku paradoksaalisesti rakentunut.

Samalla, kun Yhdysvallat jakaantuu demokraattien ja republikaanien kesken sisäiseen riitelyyn ja vähentää dramaattisesti globaalia vaikutusvaltaansa, luulisi, että Euroopassa otettaisiin tällöin enemmän vastuuta ja pidettäisin liberaalin maailman lippua vahvasti pystyssä. Ei valitettavasti siltä näytä, vaan myös Euroopassa on sisäinen riitely käynnissä ja Euroopan unionin toiseksi suurin nettomaksaja Iso-Britannia on poistumassa yhteisöstä maaliskuun loppuun mennessä. Tämän siirron hulluus vaatii oman kirjoituksensa, mutta vaikka uusi kansanäänestys Brexitistä vielä toteutuisi (uusimpien mittauksien mukaan suurin osa briteistä vastustaa nykyisin EU:sta irtautumista), kalliita kuukausia valuu koko ajan hukkaan. Nyt pitäisi olla fokus huolellisesti koko Eurooppaa monitasoisesti uhkaavissa voimissa.

Lännessä on sisäinen riitely käynnissä ja näin pelilaudalla annetaan tilaa luonnollisesti niin Venäjälle, kuin myös Kiinalle. Venäjä ja sen autoritaarinen hallinto voi toimia ulkopoliittisesti edelleen vapaammin oman pillinsä mukaan, kun länsi resursoi aivan muihin asioihin, kuin kokonaiskuvaan ja suurien uhkien torjuntaan. Populismi on suistanut lännen vanhalta hyvältä uralta, jolla se on ollut tiukasti jo ainakin 30 vuotta. Venäjän toimista olen kirjoittanut useasti, en pureudu tässä nyt niihin.

Kiina on ollut taloudellinen suurvalta jo vuosia ja vuonna 2030 sen kansantalouden koko tulee olemaan jo tasoissa Yhdysvaltojen kanssa, jos molempien maiden nykyinen kasvuvauhti säilyy. Tällöin Kiinalla saattaisi hyvinkin olla jo modernimpi tuotannon pohja ja korkeampaa teknologiaa, mm. enemmän tekoälyä, kuin monella tasolla takaisin peruuttavalla ja muulta maailmalta silmät ummistavalla Yhdysvalloilla. Tällä hetkellä maailmalla, toisissa maissa tosin enemmän kuin toisissa, ovat puhuttaneet myös kiinalaisten kiinteistö- ja yrityskaupat ympäri maailman. Halutessaan Kiina voisi jo nyt aiheuttaa Yhdysvalloille suurta taloudellista vahinkoa toisenlaisia kauppoja tekemällä, mutta tällöin sulaisi myös sen omienkin omistusten arvo. Isojen toimijoiden pelissä hallaa kansantalouksille voidaan kuitenkin tehdä muutenkin, kuin kerta rysäyksellä. Taloudelliset riippuvuussuhteet Kiinaan ovat lännessä jo nyt merkittäviä.
Se jonka leipää syömme, sen lauluja laulamme.

Kiina on viime aikoina varustautunut raskaasti myös sotilaallisesti. Voimat alkavat olemaan valtavia jo muutenkin, kuin pelkästään kahden miljoonan pään kansanarmeijan kokoa ajatellen. Vielä toistaiseksi sotilaallisen voiman määrä korvaa Kiinassa laatua, eikä teknologia ole lähellekään laajassa kuvassa samaa tasoa, mitä kilpailijallaan Yhdysvalloissa. Kuitenkin, myös Kiinalla on jo lentotukialus ja mm. useita sukellusveneitä, joihin on asetettu ydinkärkiä. Ydinaseiden määrällä mitattuna Yhdysvallat ja Venäjä ovat edelleen omaa luokkaansa: molemmilla kylmän sodan osapuolilla on edelleen yli 6500 ydinkärkeä, mutta Kiinallakin niitä on tällä hetkellä jo 270-280 yksikköä. Kiina on ehdottomasti näyttänyt myös Yhdysvalloille, ettei se tilanteen tullessa suostu enää edes sotilaallisissa tilanteissa perääntymään. Vuodesta 2016 Yhdysvaltojen ja Kiinan merivoimien välillä on tapahtunut lähes 20 vaarallista välikohtausta Etelä-Kiinan merellä, jossa Yhdysvallat on perinteisesti saanut toimia varsin vapaasti. Viime vuoden syyskuussa raskaasti varustellut Yhdysvaltojen ja Kiinan laivastojen alukset (USA: Decatur, Kiina: Lanzhou) päätyivät lähimmillään vain 40 metrin päähän toisistaan. Yhdysvaltojen alus teki rajun väistöliikkeen ja törmäys onnistuttiin välttämään. Mitä olisi tapahtunut, jos jompikumpi aluksista olisi avannut tulen?

Kylmän sodan aikana Nixon ja Kissinger totesivat, että Yhdysvallat hyötyy Kiinan ja Neuvostoliiton mutkikkaista keskinäisistä suhteista. Suhteet eivät ole enää nykyään heikot. Samalla kun nämä autoritääriset mahdit vahvistuvat, länsi konttaa, eikä näytetä yhdessä tai erikseen näkevän, mitä maailmalla todellisuudessa tapahtuu. Missä on Euroopan unionin tehokas vastaisku tässä nopeasti muuttuneessa maailmassa? Vastatoimiin pitäisi ryhtyä välittömästi ja muuttuneeseen turvallisuusympäristöön pitää pikimmiten reagoida. Yksisilmäinen kiistely ja länsimaissa roihuava, strategisesti kyvyttömiä johtajia tuottava populistinen suuntaus halvaannuttaa pahimmillaan koko sen liberaalin ja vahvan maailman, joka vaurauden monelle näistä maista on todellisuudessa mahdollistanut. Laaja kuva jos kadotetaan, ohi mennään varmasti, tavalla ja toisella.

Vapaa maailma on uhanalaisimmassa tilassa vuonna 2019, kuin kymmeniin vuosiin. Tätä ei nykyään näytetä tosiasiallisesti ymmärtävän. Nyt tarvitaan todellisia arvojensa ja ihanteidensa mukaan taistelevia valtionaisia ja miehiä. Sytytyslankoja palaa monella alueella, nyt täytyy yhdistää voimat ja ymmärtää uhkat. Tulipalot pitää sammuttaa ja pestä silmälasit kurasta. Vanhat Euroopan liittolaiset jos katoavat, tulee tällöin vahvistaa sisäisiä suhteita ja yhteisiä voimia. Muutoin joku muu saapuu ja käyttää tilanteen hyödykseen. Ottajia on varmasti.

]]>
10 http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267759-lansi-riitelee-itseaan-hengilta-mutta-idassa-lasien-kilistely-jatkuu#comments Etelä-Kiinan meri Euroopan unioni Kiina Kiina ja Yhdysvallat Maailmanpolitiikka Wed, 16 Jan 2019 17:23:43 +0000 Janne Heikkinen http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267759-lansi-riitelee-itseaan-hengilta-mutta-idassa-lasien-kilistely-jatkuu
Kiitos Farage ja muut Soinin kaverit brexitistä, Suomeakin uhkaa pula lääkkeistä http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista <p>Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.</p><p>Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.</p><p>Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/269407-brexit-historiallisen-tappion-karsinyt-paaministeri-may-saanee-jatkaa-miten">Theresa Maylle nöyryyttävän tappion</a>, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432&ndash;202.</p><p>Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.</p><p>Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.</p><p>Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Todellinen takapiru</strong> äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.360021">viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.)</a> kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.</p><p>Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen &rdquo;aikaansaannoksena&rdquo;. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla &rdquo;oikein tai väärin&rdquo;.</p><p>Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella &rdquo;eurojytkystä&rdquo;, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Populistit harvemmin</strong> ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.</p><p>Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268945-brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta-suomessa-joidenkin-potilaiden-hoito-voi-muuttua">lääkkeiden saatavuus on uhattuna </a>etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.</p><p>Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.</p><p><a href="https://www.apteekkari.fi/uutiset/brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta.html">Apteekkari-lehti kertoi hiljattain</a>, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.</p><p>Populisteilta saa sitä mitä tilaa.</p> Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.

Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.

Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri Theresa Maylle nöyryyttävän tappion, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432–202.

Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.

Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.

Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.

 

Todellinen takapiru äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.) kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.

Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen ”aikaansaannoksena”. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla ”oikein tai väärin”.

Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella ”eurojytkystä”, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.

 

Populistit harvemmin ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.

Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen lääkkeiden saatavuus on uhattuna etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.

Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.

Apteekkari-lehti kertoi hiljattain, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

Populisteilta saa sitä mitä tilaa.

]]>
76 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista#comments Ulkomaat Brexit Euroopan unioni Wed, 16 Jan 2019 11:04:21 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista
UNHCR:n turvin parempaan turvapaikkaprosessiin http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267643-unhcrn-tuella-parempi-eu-kaytanto-turvapaikkaprosessille <p><strong>Voimassa olevalla Dublinin sopimuksella näyttääkin olevan tosi paikassa pelkkä pilapuheen arvo &ndash; sillä on ainoastaan onnistuttu pettämään niitä allekirjoittajamaita, jotka uskoivat sopimuksen pitävän. Suomi&nbsp;</strong><strong>ei edes yrittänyt soveltaa sopimusta kansansa eduksi syksyllä v. 2015 kun olisi pitänyt. Pääministeri Juha Sipilä ja tuolloinen sisäministeri Petteri Orpo päättivät silloin ilman minkäänlaista kansalaiskeskustelua, että Suomen veronmaksajien on otettava kantaakseen turvapaikanhakijoiden <u>EU:hun saapumismaiden vastuut </u>kansainvälisen suojelun tarpeen selvittämisestä.&nbsp;</strong></p><p>Tämä oli Suomen 2000 -luvun epäonnistunein poliittinen päätös, jonka seurausvaikutukset ovat olleet suomalaisille raskaat niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin, ja sellaisina jatkuvat. Toivoa sopii, että päätöksentekijät joutuvat kantamaan virheestään poliittisen vastuun eduskuntavaalien tuloksena 14. huhtikuuta.&nbsp;</p><p>Viittaan edelliseen blogiini tästä aiheesta;&nbsp;<a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267412-poliittinen-virhe-voi-olla-peruuttamaton">http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267412-poliittinen-virhe-voi-olla-peruuttamaton</a></p><p><strong>EU:n on syytä panna turvapaikkaprosessin sopimuspohja kokonaan uusiksi.</strong></p><p>Mielestäni siinä kuuluu olla keskeisimpinä seuraavat periaatteet:</p><p><strong>1)</strong> kaikki suojelun tarpeen perusteella myönnettävät oleskeluluvat EU-maihin myönnetään ainoastaan UNHCR:n pakolaisleireiltä otettavile kiintiöpakolaisille soveltaen Geneven pakolaissopimusta</p><p><strong>2) </strong>oma-aloitteisesti rajanylityspaikoilta turvapaikkaa hakevat ns. spontaanipakolaiset passitetaan ensi tilassa juuri samoille leireille, mahdollisimman lähelle lähtömaataan ja sen kulttuuria</p><p><strong>3)</strong> leireiltä EU-maihin valitaan ensi sijassa siellä pisimpään olleita vaikeavammaisia, naisia ja lapsia - nuoret miehet otetaan vuoroon vasta viimeisinä</p><p><strong>4)</strong> turvapaikkatutkinta kansainvälisen suojelun tarpeesta suoritetaan samoilla UNHCR:n leireillä jäävittömien arvioitsijoiden toimesta, jotka soveltavat turvapaikan myöntämiseen objektiivisesti yhtenäisiä kansainvälisiä kriteereitä, mutta eivät arvioitsijoiden omaan maahan valittaville hakijoille &quot;kotiinpäin vetämisen&quot; estämiseksi</p><p><strong>5)</strong> turvapaikkahakemuksen tultua UNHCR:n hylkäämäksi hakija saa jatkaa elämäänsä leirillä niin pitkään kuin haluaa</p><p><strong>6) </strong>UNHCR:n leireille suunnataan rahoitus kaikista EU-maista ja niistä kehitetään monipuolisia ja mahdollisimman korkeatasoisia sekä hyvin resurssoituja koulutuskeskuksia, jotka tähtäävät hakijoiden valmiuteen selviytyä itsenäisesti EU-maiden arjessa ja työelämässä (lukuun ottamatta vaikeavammaisia ja pysyvästi työkyvyttömiä).</p><p><strong>7) </strong>UNHCR:n leireiltä saa halutessaan vapaasti poistua, mutta tällöin jää koko turvapaikkaprosessin ulkopuolelle</p><p>Tällä eliminoitaisiin tähänastinen &quot;röyhkeimmät ensin&quot; -käytäntö, kaikkien joutuessa ensiksi jonon hännille, ja lyhytjänteisimmät kyllästyisivät leirielämään parissa kuukaudessa palaten koteihinsa. Leireille tähän saakka pysyvästi &quot;tuomituille&quot; tulisi uusi, realistinen mahdollisuus päästä elämään normaalissa yhteiskunnassa aikanaan kiintiöpakolaisena.</p><p>Ongelma omien kansalaistensa takaisinotosta kieltäytyvistä maista poistuisi &ndash; ellei turvapaikalle todettaisi perustetta UNHCR:n toimesta, kotimaahansa paluusta kieltäytyvä saisi jatkaa leirillä vaikka lopun ikänsä. Hän ei toki saisi tällöin asumisperäistä sosiaaliturvaa sen tasoisena kuin esim. tämän päivän Pohjoismaissa.</p><p>Mahdollisuus byrokraattiseen kikkailuun ja vehtuuseen viranomaisten kanssa näitä erehdyttäen vähenisi olennaisesti. Myöskin hylkypäätösten jälkeiset uusintahakemukset jäisivät pois, jos UNHCR:n leirillä saisi viipyillä muutenkin vaikka maailman tappiin. EU:n jäsenmaiden kannattaisi paljon ennemmin maksaa siitä UNHCR:lle kuin ottaa asianosaiset maahansa Gold Card -täysihoitoon.&nbsp;</p><ul></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voimassa olevalla Dublinin sopimuksella näyttääkin olevan tosi paikassa pelkkä pilapuheen arvo – sillä on ainoastaan onnistuttu pettämään niitä allekirjoittajamaita, jotka uskoivat sopimuksen pitävän. Suomi ei edes yrittänyt soveltaa sopimusta kansansa eduksi syksyllä v. 2015 kun olisi pitänyt. Pääministeri Juha Sipilä ja tuolloinen sisäministeri Petteri Orpo päättivät silloin ilman minkäänlaista kansalaiskeskustelua, että Suomen veronmaksajien on otettava kantaakseen turvapaikanhakijoiden EU:hun saapumismaiden vastuut kansainvälisen suojelun tarpeen selvittämisestä. 

Tämä oli Suomen 2000 -luvun epäonnistunein poliittinen päätös, jonka seurausvaikutukset ovat olleet suomalaisille raskaat niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin, ja sellaisina jatkuvat. Toivoa sopii, että päätöksentekijät joutuvat kantamaan virheestään poliittisen vastuun eduskuntavaalien tuloksena 14. huhtikuuta. 

Viittaan edelliseen blogiini tästä aiheesta; http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267412-poliittinen-virhe-voi-olla-peruuttamaton

EU:n on syytä panna turvapaikkaprosessin sopimuspohja kokonaan uusiksi.

Mielestäni siinä kuuluu olla keskeisimpinä seuraavat periaatteet:

1) kaikki suojelun tarpeen perusteella myönnettävät oleskeluluvat EU-maihin myönnetään ainoastaan UNHCR:n pakolaisleireiltä otettavile kiintiöpakolaisille soveltaen Geneven pakolaissopimusta

2) oma-aloitteisesti rajanylityspaikoilta turvapaikkaa hakevat ns. spontaanipakolaiset passitetaan ensi tilassa juuri samoille leireille, mahdollisimman lähelle lähtömaataan ja sen kulttuuria

3) leireiltä EU-maihin valitaan ensi sijassa siellä pisimpään olleita vaikeavammaisia, naisia ja lapsia - nuoret miehet otetaan vuoroon vasta viimeisinä

4) turvapaikkatutkinta kansainvälisen suojelun tarpeesta suoritetaan samoilla UNHCR:n leireillä jäävittömien arvioitsijoiden toimesta, jotka soveltavat turvapaikan myöntämiseen objektiivisesti yhtenäisiä kansainvälisiä kriteereitä, mutta eivät arvioitsijoiden omaan maahan valittaville hakijoille "kotiinpäin vetämisen" estämiseksi

5) turvapaikkahakemuksen tultua UNHCR:n hylkäämäksi hakija saa jatkaa elämäänsä leirillä niin pitkään kuin haluaa

6) UNHCR:n leireille suunnataan rahoitus kaikista EU-maista ja niistä kehitetään monipuolisia ja mahdollisimman korkeatasoisia sekä hyvin resurssoituja koulutuskeskuksia, jotka tähtäävät hakijoiden valmiuteen selviytyä itsenäisesti EU-maiden arjessa ja työelämässä (lukuun ottamatta vaikeavammaisia ja pysyvästi työkyvyttömiä).

7) UNHCR:n leireiltä saa halutessaan vapaasti poistua, mutta tällöin jää koko turvapaikkaprosessin ulkopuolelle

Tällä eliminoitaisiin tähänastinen "röyhkeimmät ensin" -käytäntö, kaikkien joutuessa ensiksi jonon hännille, ja lyhytjänteisimmät kyllästyisivät leirielämään parissa kuukaudessa palaten koteihinsa. Leireille tähän saakka pysyvästi "tuomituille" tulisi uusi, realistinen mahdollisuus päästä elämään normaalissa yhteiskunnassa aikanaan kiintiöpakolaisena.

Ongelma omien kansalaistensa takaisinotosta kieltäytyvistä maista poistuisi – ellei turvapaikalle todettaisi perustetta UNHCR:n toimesta, kotimaahansa paluusta kieltäytyvä saisi jatkaa leirillä vaikka lopun ikänsä. Hän ei toki saisi tällöin asumisperäistä sosiaaliturvaa sen tasoisena kuin esim. tämän päivän Pohjoismaissa.

Mahdollisuus byrokraattiseen kikkailuun ja vehtuuseen viranomaisten kanssa näitä erehdyttäen vähenisi olennaisesti. Myöskin hylkypäätösten jälkeiset uusintahakemukset jäisivät pois, jos UNHCR:n leirillä saisi viipyillä muutenkin vaikka maailman tappiin. EU:n jäsenmaiden kannattaisi paljon ennemmin maksaa siitä UNHCR:lle kuin ottaa asianosaiset maahansa Gold Card -täysihoitoon. 

    ]]>
    49 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267643-unhcrn-tuella-parempi-eu-kaytanto-turvapaikkaprosessille#comments Euroopan unioni Suomen pakolaispolitiikka Turvapaikkajärjestelmä UNHCR Tue, 15 Jan 2019 09:03:37 +0000 Hannu Mononen http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267643-unhcrn-tuella-parempi-eu-kaytanto-turvapaikkaprosessille
    Haittamaahanmuutto on oire, ei itse sairaus http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267470-haittamaahanmuutto-on-oire-ei-itse-sairaus <p>Niiden, jotka pitävät haittamaahanmuuton torjumista poliittisen toimintansa prioriteettina on silti pyrittävä ymmärtämään ja pitämään mielessä se tosiasia, että nykyinen EU-Suomeen kohdistuva haittamaahanmuutto on enemmänkin oire kuin itse sairaus.</p><p>Siinä, että suhtaudutaan EU-jäsenyyteen myönteisesti tai sitä sietäen, ja samalla vastustetaan haittamaahanmuuttoa, monet tekevät vakavan virheen, koska eivät ymmärrä miten nämä asiat isossa kuvassa liittyvät kiinteästi toisiinsa.</p><p>Maahamme kohdistuva maahanmuuttopaine on suoraa seurausta EU:n ja sen jäsenvaltioiden johdossa olevien unionistien ideologiasta sekä unionistien pitkäjänteisestä valtapolitiikasta unionin sisällä, jolla liittovaltio pyrkii vahvistamaan asemiaan sen jäsenvaltioita vastaan.</p><p>Massamaahanmuuton tukeminen ja kansojen sekoittaminen on erityisesti pitkällä tähtäimellä Euroopan Unionin edun mukaista sen pyrkiessä rakentamaan itsestään Euroopan ainoaa valtakeskusta demokraattisten kansallisvaltioiden tilalle.</p><p>On muistettava realistisesti, että liittovaltiot tekevät politiikkaansa aina liittovaltion näkökulmasta, sen etu mielessä ja edellä. Liittovaltion osat ovat aina toissijaisia liittovaltioon nähden.</p><p><br /><strong>Väestönsiirrot ikivanha keino</strong></p><p>Jokainen historiaa tunteva tietää, että väestönsiirrot ovat yksi keino millä liittovaltioita ja imperiumeja on rakennettu ja muokattu läpi ihmiskunnan historian. EU ei ole tässä kohtaa siis mikään poikkeus.</p><p>Lähihistoriassa esimerkiksi Neuvostoliitossa käytettiin kansallisuuksien pakkosiirtoja, kun vaarana oli kansallismielisyyden puhkeaminen, taikka jos liittovaltion keskusvallalla oli pieniäkin epäilyksiä jonkin väestönosan luotettavuuden suhteen.&nbsp;</p><p>Keinot Neuvostoliitossa olivat rajuja ja erilaisia kuin EU:ssa, mutta tavoite, eli väestönsiirtojen käyttäminen omien poliittisten tavoitteiden edistämiseksi, oli sama.&nbsp;</p><p>Tällä oli tarkoitus estää kansallismielisyyttä ja siten helpottaa kommunistivaltion erilaisten kansojen hallitsemista. Neuvostoliiton kansat olivat jo olleet Venäjän imperiumin osia, eikä niillä tämän vuoksi juurikaan ollut kokemusta itsenäisyydestä taikka kansallisvaltiosta.&nbsp;</p><p>Tässä EU jäsenvaltioineen eroaakin ratkaisevasti Neuvostoliitosta, sillä eurooppalaiset kansat ovat suureksi osaksi tottuneet elämään kansallisvaltioissa, eivätkä ne haluaisi luopua niistä.</p><p><br /><strong>EU käyttää pakolaisuutta valtapoliittisesti hyväksi</strong></p><p>Massiivisen pakolaisuuden syyt ovat moninaiset, mutta Euroopan Unioni käyttää tätä ilmiötä poliittisesti hyväkseen ja se selittää miksi EU on niin tahdoton käymään tosissaan käsiksi tähän ongelmaan ja miksi se yrittää &quot;ratkaista&quot; sitä niin järjenvastaisilla tavoilla.</p><p>Massiivisen muuttoaallon seurauksena kansojen ja valtioiden rajat hämärtyvät unionistien tavoitteiden mukaisesti, ja EU laskee myös sen varaan, että liittovaltion vapaata liikkuvuutta hyödykseen käyttävät siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tulevat tulevaisuudessa äänestämään EU-myönteisesti.</p><p>Ruotsin esimerkistä tiedämme mitä seurauksia kulttuurien yhteentörmäyttämisellä on ja samat ilmiöt ovat kovaa vauhtia yleistymässä EU-Suomessakin. Suomen EU-uskovaiset ovat nykyisellä maahanmuuttopolitiikallaan luoneet samanlaisia vahvoja jännitteitä oman yhteiskuntamme sisään, jotka Ruotsissa ovat jo muuttaneet maata peruuttamattomasti huonompaan.</p><p><br /><strong>&quot;Homo europaeus&quot; projekti&nbsp;</strong></p><p>Kansallishengen tukahduttamisessa ja muuttoaallon hyödyksi käyttämisessä on kyse myös EU:n keinotekoisesta ja epätoivoisesta yrityksestä luoda uusi kansallisuutensa unohtanut eurooppalainen ihminen &quot;homo europaeus&quot;, aivan samoin kuten Neuvostoliitossa yritettiin propagandan avulla luoda &quot;homo sovieticus&quot; eli neuvostoihminen.</p><p>Maahanmuuton vastustaminen ja tyrehdyttäminen on unionille vastenmielistä myös siksi, että omien kansalaisten suosiminen on unionistien näkökulmasta vaarallinen ensi askel kansallismielisyydessä, jota EU vihaa ja pelkää.&nbsp;</p><p>EU-uskovaiset pelkäävät dominiefektiä; siis että jos tässä kohtaa lähdetään nationalismin tielle ja hyväksytään se, niin nationalismi saa liekkiä ja koko unionin perusideologia on vaarassa.&nbsp;</p><p>Tämän vuoksi EU on heti napit vastakkain maiden kanssa, jotka kiristävät pakolaispolitiikkaansa ja haluavat kiristää rajavalvontaansa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansallisvaltiossa asiat olisivat toisin</strong></p><p>Todellinen sairaus tämänkin oireen taustalla on siis EU-liittovaltioprojekti ja oikea ratkaisu ongelmaan on paluu itsenäiseen kansallisvaltioon.</p><p>Jos emme olisi jäsen EU:ssa, meillä olisi kansallisvaltio, jonka arvot ja yhteiskunta olisivat aivan eri pohjalla kuin nykyisen EU-Suomen.</p><p>Kun suomalaiset eivät olisi jatkuvasti EU:n ja sen taustavoimien propagandan alaisena, niin kansakuntamme keinot hoitaa maailman pakolaisongelmaa olisivat järkevämmät, halvemmat ja tehokkaammat. Sen sijaan, että toimillamme ruokkisimme ilmiötä, me toimisimme siten, että pakolaisongelmaa tyrehdytettäisiin.</p><p>Voisimme toimia Japanin malliin, eli auttamalla hädänalaisia mahdollisimman lähellä kriisialueita, missä auttaminen on moninkertaisesti halvempaa. Siten avusta saisi osansa myös moninkertainen määrä ihmisiä ja vieläpä pienemmällä määrällä resursseja.</p><p>Kansallisvaltiona meillä olisi myös verrattomasti paremmat mahdollisuudet pitää taloutemme kunnossa ja siten myös todella varaa auttaa muita. Nythän taloutensa tuhonnut EU-Suomi ottaa velkaa &quot;auttaakseen&quot; muita ja toimii kuin hölmöläinen, joka kantaa säkissä valoa taloon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen kansa maksaa raskasta hintaa unionistien unelmasta</strong></p><p>Ja kannattaa muistaa myös se hyssytelty tosiasia, että&nbsp; EU:n suuret jäsenmaat ovat sotatoimillaan ja pommituksillaan itse olleet vahvistamassa Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevia pakolaisvirtoja.&nbsp;</p><p>Mm. EU-maiden pommitusten kohteeksi joutunut Libya oli Afrikan vaurain valtio ja tärkeä puskuri ja pakolaisvirtojen hillitsijä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Pommitusten myötä Libyan yhteiskunta ja valtio murtuivat ja siitä tuli jatkuvine sisällisotineen terrorismin ja pakolaisuuden keidas. Saman kohtalon koki Irak, jossa sotaa on kohta käyty kaksikymmentä vuotta.</p><p>Ja samalla nämä EU-maat ovat vaatimassa muilta mailta taakanjakoa itse aiheuttamiensa ongelmien sysäämiseksi Suomen kansan harteille.</p><p>Euroopan Unioniin kuulumisesta ja sen ulkopolitiikan tukemisesta koituu meille suomalaisille tässäkin asiassa kalliita, vaikeasti ratkaistavia ja pitkäkestoisia ongelmia.</p><p>Nämä seuraukset lankeavat tavallisten suomalaisten kannettavaksi vain siksi, että unionistit voivat hinnasta välittämättä pitää kiinni unelmastaan, eli EU-liittovaltiosta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Niiden, jotka pitävät haittamaahanmuuton torjumista poliittisen toimintansa prioriteettina on silti pyrittävä ymmärtämään ja pitämään mielessä se tosiasia, että nykyinen EU-Suomeen kohdistuva haittamaahanmuutto on enemmänkin oire kuin itse sairaus.

    Siinä, että suhtaudutaan EU-jäsenyyteen myönteisesti tai sitä sietäen, ja samalla vastustetaan haittamaahanmuuttoa, monet tekevät vakavan virheen, koska eivät ymmärrä miten nämä asiat isossa kuvassa liittyvät kiinteästi toisiinsa.

    Maahamme kohdistuva maahanmuuttopaine on suoraa seurausta EU:n ja sen jäsenvaltioiden johdossa olevien unionistien ideologiasta sekä unionistien pitkäjänteisestä valtapolitiikasta unionin sisällä, jolla liittovaltio pyrkii vahvistamaan asemiaan sen jäsenvaltioita vastaan.

    Massamaahanmuuton tukeminen ja kansojen sekoittaminen on erityisesti pitkällä tähtäimellä Euroopan Unionin edun mukaista sen pyrkiessä rakentamaan itsestään Euroopan ainoaa valtakeskusta demokraattisten kansallisvaltioiden tilalle.

    On muistettava realistisesti, että liittovaltiot tekevät politiikkaansa aina liittovaltion näkökulmasta, sen etu mielessä ja edellä. Liittovaltion osat ovat aina toissijaisia liittovaltioon nähden.


    Väestönsiirrot ikivanha keino

    Jokainen historiaa tunteva tietää, että väestönsiirrot ovat yksi keino millä liittovaltioita ja imperiumeja on rakennettu ja muokattu läpi ihmiskunnan historian. EU ei ole tässä kohtaa siis mikään poikkeus.

    Lähihistoriassa esimerkiksi Neuvostoliitossa käytettiin kansallisuuksien pakkosiirtoja, kun vaarana oli kansallismielisyyden puhkeaminen, taikka jos liittovaltion keskusvallalla oli pieniäkin epäilyksiä jonkin väestönosan luotettavuuden suhteen. 

    Keinot Neuvostoliitossa olivat rajuja ja erilaisia kuin EU:ssa, mutta tavoite, eli väestönsiirtojen käyttäminen omien poliittisten tavoitteiden edistämiseksi, oli sama. 

    Tällä oli tarkoitus estää kansallismielisyyttä ja siten helpottaa kommunistivaltion erilaisten kansojen hallitsemista. Neuvostoliiton kansat olivat jo olleet Venäjän imperiumin osia, eikä niillä tämän vuoksi juurikaan ollut kokemusta itsenäisyydestä taikka kansallisvaltiosta. 

    Tässä EU jäsenvaltioineen eroaakin ratkaisevasti Neuvostoliitosta, sillä eurooppalaiset kansat ovat suureksi osaksi tottuneet elämään kansallisvaltioissa, eivätkä ne haluaisi luopua niistä.


    EU käyttää pakolaisuutta valtapoliittisesti hyväksi

    Massiivisen pakolaisuuden syyt ovat moninaiset, mutta Euroopan Unioni käyttää tätä ilmiötä poliittisesti hyväkseen ja se selittää miksi EU on niin tahdoton käymään tosissaan käsiksi tähän ongelmaan ja miksi se yrittää "ratkaista" sitä niin järjenvastaisilla tavoilla.

    Massiivisen muuttoaallon seurauksena kansojen ja valtioiden rajat hämärtyvät unionistien tavoitteiden mukaisesti, ja EU laskee myös sen varaan, että liittovaltion vapaata liikkuvuutta hyödykseen käyttävät siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tulevat tulevaisuudessa äänestämään EU-myönteisesti.

    Ruotsin esimerkistä tiedämme mitä seurauksia kulttuurien yhteentörmäyttämisellä on ja samat ilmiöt ovat kovaa vauhtia yleistymässä EU-Suomessakin. Suomen EU-uskovaiset ovat nykyisellä maahanmuuttopolitiikallaan luoneet samanlaisia vahvoja jännitteitä oman yhteiskuntamme sisään, jotka Ruotsissa ovat jo muuttaneet maata peruuttamattomasti huonompaan.


    "Homo europaeus" projekti 

    Kansallishengen tukahduttamisessa ja muuttoaallon hyödyksi käyttämisessä on kyse myös EU:n keinotekoisesta ja epätoivoisesta yrityksestä luoda uusi kansallisuutensa unohtanut eurooppalainen ihminen "homo europaeus", aivan samoin kuten Neuvostoliitossa yritettiin propagandan avulla luoda "homo sovieticus" eli neuvostoihminen.

    Maahanmuuton vastustaminen ja tyrehdyttäminen on unionille vastenmielistä myös siksi, että omien kansalaisten suosiminen on unionistien näkökulmasta vaarallinen ensi askel kansallismielisyydessä, jota EU vihaa ja pelkää. 

    EU-uskovaiset pelkäävät dominiefektiä; siis että jos tässä kohtaa lähdetään nationalismin tielle ja hyväksytään se, niin nationalismi saa liekkiä ja koko unionin perusideologia on vaarassa. 

    Tämän vuoksi EU on heti napit vastakkain maiden kanssa, jotka kiristävät pakolaispolitiikkaansa ja haluavat kiristää rajavalvontaansa.

     

    Kansallisvaltiossa asiat olisivat toisin

    Todellinen sairaus tämänkin oireen taustalla on siis EU-liittovaltioprojekti ja oikea ratkaisu ongelmaan on paluu itsenäiseen kansallisvaltioon.

    Jos emme olisi jäsen EU:ssa, meillä olisi kansallisvaltio, jonka arvot ja yhteiskunta olisivat aivan eri pohjalla kuin nykyisen EU-Suomen.

    Kun suomalaiset eivät olisi jatkuvasti EU:n ja sen taustavoimien propagandan alaisena, niin kansakuntamme keinot hoitaa maailman pakolaisongelmaa olisivat järkevämmät, halvemmat ja tehokkaammat. Sen sijaan, että toimillamme ruokkisimme ilmiötä, me toimisimme siten, että pakolaisongelmaa tyrehdytettäisiin.

    Voisimme toimia Japanin malliin, eli auttamalla hädänalaisia mahdollisimman lähellä kriisialueita, missä auttaminen on moninkertaisesti halvempaa. Siten avusta saisi osansa myös moninkertainen määrä ihmisiä ja vieläpä pienemmällä määrällä resursseja.

    Kansallisvaltiona meillä olisi myös verrattomasti paremmat mahdollisuudet pitää taloutemme kunnossa ja siten myös todella varaa auttaa muita. Nythän taloutensa tuhonnut EU-Suomi ottaa velkaa "auttaakseen" muita ja toimii kuin hölmöläinen, joka kantaa säkissä valoa taloon. 

     

    Suomen kansa maksaa raskasta hintaa unionistien unelmasta

    Ja kannattaa muistaa myös se hyssytelty tosiasia, että  EU:n suuret jäsenmaat ovat sotatoimillaan ja pommituksillaan itse olleet vahvistamassa Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevia pakolaisvirtoja. 

    Mm. EU-maiden pommitusten kohteeksi joutunut Libya oli Afrikan vaurain valtio ja tärkeä puskuri ja pakolaisvirtojen hillitsijä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Pommitusten myötä Libyan yhteiskunta ja valtio murtuivat ja siitä tuli jatkuvine sisällisotineen terrorismin ja pakolaisuuden keidas. Saman kohtalon koki Irak, jossa sotaa on kohta käyty kaksikymmentä vuotta.

    Ja samalla nämä EU-maat ovat vaatimassa muilta mailta taakanjakoa itse aiheuttamiensa ongelmien sysäämiseksi Suomen kansan harteille.

    Euroopan Unioniin kuulumisesta ja sen ulkopolitiikan tukemisesta koituu meille suomalaisille tässäkin asiassa kalliita, vaikeasti ratkaistavia ja pitkäkestoisia ongelmia.

    Nämä seuraukset lankeavat tavallisten suomalaisten kannettavaksi vain siksi, että unionistit voivat hinnasta välittämättä pitää kiinni unelmastaan, eli EU-liittovaltiosta.

     

    ]]>
    0 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267470-haittamaahanmuutto-on-oire-ei-itse-sairaus#comments Euroopan unioni Hallitsematon maahanmuutto Sun, 13 Jan 2019 13:31:04 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267470-haittamaahanmuutto-on-oire-ei-itse-sairaus
    Lisää taakkaa Suomelle http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267202-lisaa-taakkaa-suomelle <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>EU-vaalien lähestyessä havaitsee, kuinka komission hiljaisuus on melkein korvia huumaavaa. Ei enää uusia avauksia, ei fanaattisia lausuntoja, he ovat kuin eivät olisikaan. Tosiasia on, että mitä todennäköisimmin seuraavan, mahdollisesti marraskuussa 2019 aloittavan komission ohjelmaa hahmotellaan jo kabineteissa. Niihin salonkeihin on pääsy suurpankkien edustajilla, tietyillä diplomaateilla, oikean agendan lobbareilla ja kourallisella poliitikkoja. Uskollisimmat agendajournalistit saanevat pieniä murusia ja sopivasti ajoitettuja pieniä vuotoja. Demokratialla tämän asian kanssa ei ole mitään tekemistä.</p><p>&nbsp;</p><p>On täysin mahdollista, että turvapaikanhakijoiden määrä kääntyy jälleen nousuun, tästä saatiin ensimmäinen signaali jo huhtikuussa 2018, kun Kreikka alkoi päästää siirtolaisia mantereelle (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10166601">https://yle.fi/uutiset/3-10166601</a>).</p><p>&nbsp;</p><p>Koko &quot;kriisin&quot; ajan on ollut havaittavissa, että Suomi ottaa tilanteen annettuna, jos virta tulee lännestä. Varautuihan Suomi vuonna 2015 jopa 80.000 tulijaan. Kustannukset olisivat olleet tähtitieteelliset, kun vertaa niitä paljon pienemmän määrän aiheuttamiin kustannuksiin (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8487839" title="https://yle.fi/uutiset/3-8487839">https://yle.fi/uutiset/3-8487839</a> ). Ruotsi myös ohjasi aktiivisesti turvapaikanhakijoita Suomeen, vaikka tätä ei myönnettykään koskaan.(&nbsp;<a href="https://www.uusimaa.fi/artikkeli/316659-halla-aho-arvioi-oikein-ruotsi-ohjaa-turvapaikanhakijoita-suomeen-torniossa-jo-300" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="//www.uusimaa.fi/artikkeli/316659-halla-aho-arvioi-oikein-ruotsi-ohjaa-turvapaikanhakijoita-suomeen-torniossa-jo-300">https://www.uusimaa.fi/artikkeli/316659-halla-aho-arvioi-oikein-ruotsi-ohjaa-turvapaikanhakijoita-suomeen-torniossa-jo-300</a>&nbsp;)</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi olisi voinut aivan hyvin vaatia, että sellainen henkilö, joka ei ole jättänyt turvapaikkahakemusta ensimmäisessä turvallisessa maassa, ei voi hakea Suomesta turvapaikkaa. Suomi ei kuitenkaan halunnut sulkea länsirajaansa, ilmeisesti haluttiin miellyttää EU-komissiota ja Ruotsia. Jäljet ovat kauhistuttavia ja tämä lienee vasta esimakua. On sinänsä hienoa, että Kempeleen kotia mainostanut Sipiläkin myöntää, että palauttaa olisi voinut kaikki muut kuin Venäjältä tulleet (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=m5NhFR7xfcM&amp;fbclid=IwAR1JmWxDMIgRLeJQnOKpxff1gXbnPgC0aVR4UuJgr1Lu18ff-_Qpoj0W8go">https://www.youtube.com/watch?v=m5NhFR7xfcM&amp;fbclid=IwAR1JmWxDMIgRLeJQnOKpxff1gXbnPgC0aVR4UuJgr1Lu18ff-_Qpoj0W8go </a>)</p><p>Suomi toteutti aikanaan Maltan kanssa ainoana maana täysimääräisesti sisäiset siirrot, kuten jopa HS kertoi (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168499.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168499.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168499.html</a> ) 12.4.2017. Sen sijaan Venäjälle piti mennä hattu kourassa pyytämään rajan sulkemista, koska tilanne olisi voinut 2016 muuttua kaoottiseksi.&nbsp; Kaoottisuutta lienee luvassa joka tapauksessa, sillä Maahanmuuttovirasto varautuu perustamaan uusia keskuksia, eli onko niin, että emme tiedä kaikkea, mitä tuleman pitää?</p><p>(<a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/maahanmuuttovirasto-varautuu-perustamaan-uusia-vastaanottokeskuksia-vaikka-edellisia-on-lakkautettu-tulijoiden-maara-voi-kasvaa-nopeasti/?fbclid=IwAR2amI4l7bjoGMIGu347RqXS7OmvQuMibgqf7pd4E-RMIQnddQd7-b1pOJA">https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/maahanmuuttovirasto-varautuu-perustamaan-uusia-vastaanottokeskuksia-vaikka-edellisia-on-lakkautettu-tulijoiden-maara-voi-kasvaa-nopeasti/?fbclid=IwAR2amI4l7bjoGMIGu347RqXS7OmvQuMibgqf7pd4E-RMIQnddQd7-b1pOJA </a>)&nbsp;</p><p>9.1.2018 saadun tiedon mukaan Brasilia irtautuu GCM-sopimuksesta ja usea EU-maa jää sen ulkopuolelle. Tämä kertonee siitä, että tuonkaan sopimuksen osalta kaikkea ei ole kerrottu (<a href="https://www.challenges.fr/monde/le-bresil-se-retire-du-pacte-de-l-onu-sur-les-migrations_635343?fbclid=IwAR0lV0cqvW0CJvg3FE5EKo4idgWFQLfMR6sVCn_ubP4wjEe_Pw09I0CG3kQ">https://www.challenges.fr/monde/le-bresil-se-retire-du-pacte-de-l-onu-sur-les-migrations_635343?fbclid=IwAR0lV0cqvW0CJvg3FE5EKo4idgWFQLfMR6sVCn_ubP4wjEe_Pw09I0CG3kQ</a> )</p><p>Suomen konsensuspuolueet käyvät ensin keväällä parit vaalit ja yksi hiukan isompi siirtyy leikkimään valeoppositiota. EU:n liittovaltiosuunnitelmat ja maahanmuuton kuviot etenevät kulisseissa.&nbsp;</p><p>Ennen kuin vuosi 2019 päättyy, saatamme vielä kaivata mennyttä aikaa enemmän kuin koskaan. Wannabe-Pääministeri Antti Rinteen johdolla meille on luvassa nimittäin lisää kurjuutta ja kustannuksia:&nbsp;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="//www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/">https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

     

    EU-vaalien lähestyessä havaitsee, kuinka komission hiljaisuus on melkein korvia huumaavaa. Ei enää uusia avauksia, ei fanaattisia lausuntoja, he ovat kuin eivät olisikaan. Tosiasia on, että mitä todennäköisimmin seuraavan, mahdollisesti marraskuussa 2019 aloittavan komission ohjelmaa hahmotellaan jo kabineteissa. Niihin salonkeihin on pääsy suurpankkien edustajilla, tietyillä diplomaateilla, oikean agendan lobbareilla ja kourallisella poliitikkoja. Uskollisimmat agendajournalistit saanevat pieniä murusia ja sopivasti ajoitettuja pieniä vuotoja. Demokratialla tämän asian kanssa ei ole mitään tekemistä.

     

    On täysin mahdollista, että turvapaikanhakijoiden määrä kääntyy jälleen nousuun, tästä saatiin ensimmäinen signaali jo huhtikuussa 2018, kun Kreikka alkoi päästää siirtolaisia mantereelle (https://yle.fi/uutiset/3-10166601).

     

    Koko "kriisin" ajan on ollut havaittavissa, että Suomi ottaa tilanteen annettuna, jos virta tulee lännestä. Varautuihan Suomi vuonna 2015 jopa 80.000 tulijaan. Kustannukset olisivat olleet tähtitieteelliset, kun vertaa niitä paljon pienemmän määrän aiheuttamiin kustannuksiin (https://yle.fi/uutiset/3-8487839 ). Ruotsi myös ohjasi aktiivisesti turvapaikanhakijoita Suomeen, vaikka tätä ei myönnettykään koskaan.( https://www.uusimaa.fi/artikkeli/316659-halla-aho-arvioi-oikein-ruotsi-ohjaa-turvapaikanhakijoita-suomeen-torniossa-jo-300 )

     

    Suomi olisi voinut aivan hyvin vaatia, että sellainen henkilö, joka ei ole jättänyt turvapaikkahakemusta ensimmäisessä turvallisessa maassa, ei voi hakea Suomesta turvapaikkaa. Suomi ei kuitenkaan halunnut sulkea länsirajaansa, ilmeisesti haluttiin miellyttää EU-komissiota ja Ruotsia. Jäljet ovat kauhistuttavia ja tämä lienee vasta esimakua. On sinänsä hienoa, että Kempeleen kotia mainostanut Sipiläkin myöntää, että palauttaa olisi voinut kaikki muut kuin Venäjältä tulleet (https://www.youtube.com/watch?v=m5NhFR7xfcM&fbclid=IwAR1JmWxDMIgRLeJQnOKpxff1gXbnPgC0aVR4UuJgr1Lu18ff-_Qpoj0W8go )

    Suomi toteutti aikanaan Maltan kanssa ainoana maana täysimääräisesti sisäiset siirrot, kuten jopa HS kertoi (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168499.html ) 12.4.2017. Sen sijaan Venäjälle piti mennä hattu kourassa pyytämään rajan sulkemista, koska tilanne olisi voinut 2016 muuttua kaoottiseksi.  Kaoottisuutta lienee luvassa joka tapauksessa, sillä Maahanmuuttovirasto varautuu perustamaan uusia keskuksia, eli onko niin, että emme tiedä kaikkea, mitä tuleman pitää?

    (https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/maahanmuuttovirasto-varautuu-perustamaan-uusia-vastaanottokeskuksia-vaikka-edellisia-on-lakkautettu-tulijoiden-maara-voi-kasvaa-nopeasti/?fbclid=IwAR2amI4l7bjoGMIGu347RqXS7OmvQuMibgqf7pd4E-RMIQnddQd7-b1pOJA

    9.1.2018 saadun tiedon mukaan Brasilia irtautuu GCM-sopimuksesta ja usea EU-maa jää sen ulkopuolelle. Tämä kertonee siitä, että tuonkaan sopimuksen osalta kaikkea ei ole kerrottu (https://www.challenges.fr/monde/le-bresil-se-retire-du-pacte-de-l-onu-sur-les-migrations_635343?fbclid=IwAR0lV0cqvW0CJvg3FE5EKo4idgWFQLfMR6sVCn_ubP4wjEe_Pw09I0CG3kQ )

    Suomen konsensuspuolueet käyvät ensin keväällä parit vaalit ja yksi hiukan isompi siirtyy leikkimään valeoppositiota. EU:n liittovaltiosuunnitelmat ja maahanmuuton kuviot etenevät kulisseissa. 

    Ennen kuin vuosi 2019 päättyy, saatamme vielä kaivata mennyttä aikaa enemmän kuin koskaan. Wannabe-Pääministeri Antti Rinteen johdolla meille on luvassa nimittäin lisää kurjuutta ja kustannuksia: https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/

    ]]>
    4 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267202-lisaa-taakkaa-suomelle#comments EU liittovaltio Euroopan unioni Laiton maahanmuutto Taakanjako Wed, 09 Jan 2019 22:25:53 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267202-lisaa-taakkaa-suomelle
    Sote ja valtiontuki http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266982-sote-ja-valtiontuki <p>Euroopan unionin perussopimukset kieltävät pääsääntöisesti sellaiset jäsenvaltioiden taloudelliseen toimintaan kohdistamat valtiontuet, joilla on vaikutuksia yhteismarkkinoiden toimintaan. Yhteiskunnan tuottaminen palvelujen ja markkinamekanismin yhteensovittaminen onkin siksi taitolaji. Sote-uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteensovittamista yritettiin ensin ajatuksella, että julkisen toimijan palvelut tuotettaisiin yhtiömuodossa. Tällöin Sipilän hallituksen lakiesityksissä perusteena yhtiöittämiselle oli EU-oikeuden vaatimus kilpailuneutraliteetista. Julkisten terveyspalvelujen yhtiöittäminen ja mahdollinen myyminen yksityisille sijoittajille olisi sopinut hyvin myös Sipilän hallituksen valitsemaan toimintatapaan &rdquo;suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi&rdquo;. Kun tämä malli kaatui eduskunnassa Suomen perustuslain vastaisena (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_26+2017.pdf"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_26+2017.pdf</u></a>), lähti hallitus rakentamaan korjattua esitystä, jossa yhtäkkiä julkisen ja yksityisen kilpailu samoilla markkinoilla ei ollutkaan yhteismarkkinalainsäädännön vastaista. Perusteena oli tällä kertaa, etteivät terveyspalvelut sote-uudistuksen jälkeen muodostaisi Suomessa mitään kilpailtua markkinaa. Ainakin allekirjoittaneen mielestä hallituksen alkuperäisen sote-esityksen ja korjatun sote-esityksen perustelut lyövät toisiaan pahasti korvalle.</p><p>Sote-esityksen kilpailuoikeudellisiin ongelmiin kiinnittää huomiota myös Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) 4.1.2018 julkaistussa raportissaan &rdquo;Kilpailua kaksilla rattailla&rdquo; (<a href="https://www.eva.fi/blog/2019/01/04/nain-suomi-yrittaa-kiertaa-sote-lainsaadannossa-eun-valtiontukisaannoksia/"><u>https://www.eva.fi/blog/2019/01/04/nain-suomi-yrittaa-kiertaa-sote-lainsaadannossa-eun-valtiontukisaannoksia/</u></a>). Raportti arvioi, että Suomen hallitus pyrkii sote-esityksissään kiertämään EU:n valtiontukisääntöjä. Ongelmaan ovat jo aikaisemmin kiinnittäneet huomiota lukuisat kilpailuoikeuden asiantuntijat, jotka ovat pitäneet välttämättömänä, että erityisesti hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) alistettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaiseen ennakkoilmoitusmenettelyyn (notifioitaisiin) EU:n komissiolle ennen lakiesityksen käsittelyä. Näin voitaisiin varmistua siitä, että laki täyttäisi EU:n perussopimusten kansalliselle lainsäädännölle asettamat vaatimukset. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti hallituksen korjatusta sote-esityksessä 1.6.2018 antamassaan lausunnossaan (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx</u></a>) huomiota siihen, että sote-lakiesitystä korjaavan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee varmistua lakiesitysten EU-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä ja notifikaation tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuittasi asian kuitenkin valinnanvapauslaista laatimassaan mietintöluonnoksessa vähin perusteluin lähinnä vain toteamalla, ettei se pitänyt lakiesityksen notifikaatiota komissiolle tarpeellisena (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/sosiaali-ja-terveysvaliokunta/Documents/MIETINTÖLUONNOS_valinnanvapaus_HE_16_2018.pdf"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/sosiaali-ja-terveysvaliokunta/Documents/MIETINTÖLUONNOS_valinnanvapaus_HE_16_2018.pdf</u></a>).</p><p>Sote-lakiesityksissä ns. kiellettynä valtiontukena on pidetty ennen kaikkea sitä, että maakuntien liikelaitoksen osana toimivat julkiset sote-keskukset nauttivat konkurssisuojaa. Ts. vaikka ne toimisivat tappiollisesti, on julkinen valta velvollinen rahoittamaan niiden toiminnan. Tällöin yksityiset sote-keskukset joutuisivat puolestaan toimimaan olosuhteissa, joissa ne joutuisivat pitämän joko kustannuksensa keinotekoisen alhaalla (eli tarjoamaan vaatimuksia huonompaa palvelua) taikka tekemään tappiota. Tappiota tekevää yritystä uhkaa sitten konkurssi, jollei se rahoita sote-keskustensa toimintaa jonkun muun kannattavan liiketoiminnan (esim. työterveyshuolto) tuotoilla</p><p>Toisena kielletyn valtiontuen elementtinä kilpailuoikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esiin. maakuntien rahoituksen. Kun kunnilla on verotusoikeus, ei rahoituksen tueksi ole tarvittu monimutkaista takausjärjestelmää. Maakunnilla ei sen sijaan verotusoikeutta olisi, mutta niiden vastuulle siirtyisivät sote-toimintoihin kohdistuvat kuntien ja kuntayhtymien velat. Esimerkiksi sairaanhoitopiireillä on n. 4 miljardin euron suuruinen lainakanta, jonka valtio joutuisi takaamaan (eli antamaan valtiontukea) velallisen vaihtuessa kuntaorganisaatiosta maakunnaksi.</p><p>Kielletyn valtiontuen lisäksi sote-lainsäädäntöön liittyy muitakin kilpailuoikeudellisia ongelmia. Pidän itse varsin ongelmallisena ns. valtakunnallisten palvelujen pakkokäyttöön liittyvää sääntelyä. Valtio on perustanut sekä sote-kiinteistöjä (Maakuntien tilakeskus Oy) että maakuntien tietohallintoa (Vimana Oy, SoteDigi Oy) varten yhtiöt, jotka se on pääomittanut. Maakuntien tulee jatkossa käyttää näiden yhtiöiden palveluja, vaikka esimerkiksi lukuisat yritykset tarjoavat sote-toimijoille IT-palveluja ja EU:n hankintadirektiivi edellyttää lähtökohtaisesti julkisten hankintayksikköjen kilpailuttavan palvelunsa. Myöskään sote-palvelujen laajamittainen (1,6 mrd euron arvoinen) siirtäminen asiakassetelipalveluksi ei ole hankintalainsäädännön kannalta ongelmatonta. Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta hankintamenettelyn avoimuus on hyvin tärkeää ja yksityisiltä toimijoilta hankitut sote-palvelut ovat vuodesta 2016 lähtien kuuluneet hankintadirektiivin mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Asiakassetelillä annettuihin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalainsäädäntöä. Käytännössä Suomi hyvin laajamittaisella asiakassetelijärjestelmällä kiertäisi myös hankintadirektiivin vaatimuksia sote-palvelujen kilpailuttamisesta, millä voi myös olla vaikutuksia noiden palvelujen (ylikorkeaan) hintatasoon.</p><p>Pessimistisimmät arvioijat näkevät hallituksen haluttomuudessa varmistautua sote-lainsäädännön kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydessä jopa salajuonen, jolla halutaan ajaa uudistuksen valmistelu lopulta tilanteeseen, jossa komissio lopulta toteaa yhteisölainsäädännön edellyttävän Suomen julkisten palvelujen yhtiöittämistä vastoin oman perustuslakimme vaatimuksia. Sipilän hallituksen lainvalmistelun varsin heikon tason tuntien en itse kuitenkaan näin sofistikoituun juoneen usko. Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionin perussopimukset kieltävät pääsääntöisesti sellaiset jäsenvaltioiden taloudelliseen toimintaan kohdistamat valtiontuet, joilla on vaikutuksia yhteismarkkinoiden toimintaan. Yhteiskunnan tuottaminen palvelujen ja markkinamekanismin yhteensovittaminen onkin siksi taitolaji. Sote-uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteensovittamista yritettiin ensin ajatuksella, että julkisen toimijan palvelut tuotettaisiin yhtiömuodossa. Tällöin Sipilän hallituksen lakiesityksissä perusteena yhtiöittämiselle oli EU-oikeuden vaatimus kilpailuneutraliteetista. Julkisten terveyspalvelujen yhtiöittäminen ja mahdollinen myyminen yksityisille sijoittajille olisi sopinut hyvin myös Sipilän hallituksen valitsemaan toimintatapaan ”suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi”. Kun tämä malli kaatui eduskunnassa Suomen perustuslain vastaisena (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_26+2017.pdf), lähti hallitus rakentamaan korjattua esitystä, jossa yhtäkkiä julkisen ja yksityisen kilpailu samoilla markkinoilla ei ollutkaan yhteismarkkinalainsäädännön vastaista. Perusteena oli tällä kertaa, etteivät terveyspalvelut sote-uudistuksen jälkeen muodostaisi Suomessa mitään kilpailtua markkinaa. Ainakin allekirjoittaneen mielestä hallituksen alkuperäisen sote-esityksen ja korjatun sote-esityksen perustelut lyövät toisiaan pahasti korvalle.

    Sote-esityksen kilpailuoikeudellisiin ongelmiin kiinnittää huomiota myös Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) 4.1.2018 julkaistussa raportissaan ”Kilpailua kaksilla rattailla” (https://www.eva.fi/blog/2019/01/04/nain-suomi-yrittaa-kiertaa-sote-lainsaadannossa-eun-valtiontukisaannoksia/). Raportti arvioi, että Suomen hallitus pyrkii sote-esityksissään kiertämään EU:n valtiontukisääntöjä. Ongelmaan ovat jo aikaisemmin kiinnittäneet huomiota lukuisat kilpailuoikeuden asiantuntijat, jotka ovat pitäneet välttämättömänä, että erityisesti hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) alistettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaiseen ennakkoilmoitusmenettelyyn (notifioitaisiin) EU:n komissiolle ennen lakiesityksen käsittelyä. Näin voitaisiin varmistua siitä, että laki täyttäisi EU:n perussopimusten kansalliselle lainsäädännölle asettamat vaatimukset. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti hallituksen korjatusta sote-esityksessä 1.6.2018 antamassaan lausunnossaan (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx) huomiota siihen, että sote-lakiesitystä korjaavan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee varmistua lakiesitysten EU-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä ja notifikaation tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuittasi asian kuitenkin valinnanvapauslaista laatimassaan mietintöluonnoksessa vähin perusteluin lähinnä vain toteamalla, ettei se pitänyt lakiesityksen notifikaatiota komissiolle tarpeellisena (https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/sosiaali-ja-terveysvaliokunta/Documents/MIETINTÖLUONNOS_valinnanvapaus_HE_16_2018.pdf).

    Sote-lakiesityksissä ns. kiellettynä valtiontukena on pidetty ennen kaikkea sitä, että maakuntien liikelaitoksen osana toimivat julkiset sote-keskukset nauttivat konkurssisuojaa. Ts. vaikka ne toimisivat tappiollisesti, on julkinen valta velvollinen rahoittamaan niiden toiminnan. Tällöin yksityiset sote-keskukset joutuisivat puolestaan toimimaan olosuhteissa, joissa ne joutuisivat pitämän joko kustannuksensa keinotekoisen alhaalla (eli tarjoamaan vaatimuksia huonompaa palvelua) taikka tekemään tappiota. Tappiota tekevää yritystä uhkaa sitten konkurssi, jollei se rahoita sote-keskustensa toimintaa jonkun muun kannattavan liiketoiminnan (esim. työterveyshuolto) tuotoilla

    Toisena kielletyn valtiontuen elementtinä kilpailuoikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esiin. maakuntien rahoituksen. Kun kunnilla on verotusoikeus, ei rahoituksen tueksi ole tarvittu monimutkaista takausjärjestelmää. Maakunnilla ei sen sijaan verotusoikeutta olisi, mutta niiden vastuulle siirtyisivät sote-toimintoihin kohdistuvat kuntien ja kuntayhtymien velat. Esimerkiksi sairaanhoitopiireillä on n. 4 miljardin euron suuruinen lainakanta, jonka valtio joutuisi takaamaan (eli antamaan valtiontukea) velallisen vaihtuessa kuntaorganisaatiosta maakunnaksi.

    Kielletyn valtiontuen lisäksi sote-lainsäädäntöön liittyy muitakin kilpailuoikeudellisia ongelmia. Pidän itse varsin ongelmallisena ns. valtakunnallisten palvelujen pakkokäyttöön liittyvää sääntelyä. Valtio on perustanut sekä sote-kiinteistöjä (Maakuntien tilakeskus Oy) että maakuntien tietohallintoa (Vimana Oy, SoteDigi Oy) varten yhtiöt, jotka se on pääomittanut. Maakuntien tulee jatkossa käyttää näiden yhtiöiden palveluja, vaikka esimerkiksi lukuisat yritykset tarjoavat sote-toimijoille IT-palveluja ja EU:n hankintadirektiivi edellyttää lähtökohtaisesti julkisten hankintayksikköjen kilpailuttavan palvelunsa. Myöskään sote-palvelujen laajamittainen (1,6 mrd euron arvoinen) siirtäminen asiakassetelipalveluksi ei ole hankintalainsäädännön kannalta ongelmatonta. Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta hankintamenettelyn avoimuus on hyvin tärkeää ja yksityisiltä toimijoilta hankitut sote-palvelut ovat vuodesta 2016 lähtien kuuluneet hankintadirektiivin mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Asiakassetelillä annettuihin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalainsäädäntöä. Käytännössä Suomi hyvin laajamittaisella asiakassetelijärjestelmällä kiertäisi myös hankintadirektiivin vaatimuksia sote-palvelujen kilpailuttamisesta, millä voi myös olla vaikutuksia noiden palvelujen (ylikorkeaan) hintatasoon.

    Pessimistisimmät arvioijat näkevät hallituksen haluttomuudessa varmistautua sote-lainsäädännön kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydessä jopa salajuonen, jolla halutaan ajaa uudistuksen valmistelu lopulta tilanteeseen, jossa komissio lopulta toteaa yhteisölainsäädännön edellyttävän Suomen julkisten palvelujen yhtiöittämistä vastoin oman perustuslakimme vaatimuksia. Sipilän hallituksen lainvalmistelun varsin heikon tason tuntien en itse kuitenkaan näin sofistikoituun juoneen usko. Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi.

    ]]>
    7 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266982-sote-ja-valtiontuki#comments Kotimaa Euroopan unioni Kilpailuneutraliteetti Perustuslaki Sote-uudistus Sun, 06 Jan 2019 08:20:24 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266982-sote-ja-valtiontuki
    EU vuosikatsaus 2018: Unioni horjui konkurssitilaan http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan <p>Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.</p><p>Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.</p><p>Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.</p><p><a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-u...</a></p><p>Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.</p><p>Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous &ndash; ja Eurokatastrofin suhteen.</p><p>Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?</p><p>EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.</p><p>Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?</p><p>Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.

    Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.

    Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.

    http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia

    Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.

    Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous – ja Eurokatastrofin suhteen.

    Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?

    EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä.    

    Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.

    Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?

    Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.

     

    ]]>
    4 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan#comments Armeija EU maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Konkurssi Mon, 31 Dec 2018 07:20:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan
    Suomen itsenäisyys on palautettava http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava <p>Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin.&nbsp;</p><p>Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu &rdquo;populisteiksi&rdquo;, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.</p><p>Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä.&nbsp;</p><p>EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja.&nbsp;</p><p>EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.</p><p>EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin &rdquo;perusarvojen&rdquo; alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää &rdquo;elvytysrahaa&rdquo; jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan &rdquo;pakolaisia&rdquo;, nyt &rdquo;siirtolaisia&rdquo;, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia &rdquo;suomalaisia&rdquo;, jotta &rdquo;uussuomalaisten&rdquo; rikokset siirtyvät &rdquo;suomalaisten&rdquo; piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.</p><p>Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina.&nbsp;</p><p>Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin. 

    Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu ”populisteiksi”, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.

    Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä. 

    EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja. 

    EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.

    EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin ”perusarvojen” alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää ”elvytysrahaa” jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan ”pakolaisia”, nyt ”siirtolaisia”, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia ”suomalaisia”, jotta ”uussuomalaisten” rikokset siirtyvät ”suomalaisten” piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.

    Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina. 

    Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

    ]]>
    186 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava#comments Brexit Euroopan unioni Itsenäisyys Kansallismielisyys Liittovaltio Sat, 29 Dec 2018 12:47:26 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava
    Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan? http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan <p>&nbsp;</p> <p>Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kritisoin eduskunnan täysistunnossa Euroopan unionin suuntaa. Kerroin kannattavani Suomen itsenäisyyttä ja sanoin EU-myönteisten federalistien luovan uudenlaista Neuvostoliittoa tai natsi-Saksaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väitti puheeni halventavan holokaustin uhreja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Väite on naurettava ja sillä yritetään siirtää huomio pois EU:n, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhtäläisyyksistä. Puheenvuorossani en viitannut holokaustiin. Olen yksi harvoista nykyisistä kansanedustajista, joiden vieraina on jopa eduskunnassa käynyt holokaustista selvinneitä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mainitsen nyt tarkasteltaviksi seuraavia kriteereitä, joiden kautta EU:n vertailu Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan on perusteltua: Yhden näkemyksen esittäminen totuutena opetuksessa ja valtio-omisteisessa mediassa. Nimellinen sananvapaus, todellisuudessa kasvava sensuuri. Tuotetaan propagandaa keksityin termein kuten &rdquo;vihapuhe&rdquo; tai &rdquo;populismi&rdquo;, jotka todellisuudessa tarkoittavat lähinnä järjestelmän vastustamista. Pyrkimys estää ja mustamaalata järjestelmän vastustajat. &nbsp;Keskuskomitean harvainvalta, jossa yhdestä maasta johdetaan järjestelmälle suosiollisten hallitusten vetämiä vasallivaltioita. Järjestelmän suuruudenhulluja visioita ja laajentumispyrkimyksiä. Sokea usko omaan byrokratiaan ja säätelyyn. Massiiviset väestönsiirrot. Näennäisesti menestyvä mutta velkarahaan perustuva valtiontalous. Johtohenkilöitä ei valita vaaleilla, vaan heidät nimitetään eliitin keskuudesta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati täysistunnossa hiljentämistäni ja vei asian eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn vaatien minulle rangaistusta. Puhemiesneuvosto on käsitellyt asian, eikä antanut minulle mitään sanktiota.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>(Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.12.2018.)</em></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

    Miksi vertasin EU:ta Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan?

     

    Kritisoin eduskunnan täysistunnossa Euroopan unionin suuntaa. Kerroin kannattavani Suomen itsenäisyyttä ja sanoin EU-myönteisten federalistien luovan uudenlaista Neuvostoliittoa tai natsi-Saksaa.

     

    Puheeni haluttiin ymmärtää tahallaan väärin. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väitti puheeni halventavan holokaustin uhreja.

     

    Väite on naurettava ja sillä yritetään siirtää huomio pois EU:n, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhtäläisyyksistä. Puheenvuorossani en viitannut holokaustiin. Olen yksi harvoista nykyisistä kansanedustajista, joiden vieraina on jopa eduskunnassa käynyt holokaustista selvinneitä.

     

    Mainitsen nyt tarkasteltaviksi seuraavia kriteereitä, joiden kautta EU:n vertailu Neuvostoliittoon ja natsi-Saksaan on perusteltua: Yhden näkemyksen esittäminen totuutena opetuksessa ja valtio-omisteisessa mediassa. Nimellinen sananvapaus, todellisuudessa kasvava sensuuri. Tuotetaan propagandaa keksityin termein kuten ”vihapuhe” tai ”populismi”, jotka todellisuudessa tarkoittavat lähinnä järjestelmän vastustamista. Pyrkimys estää ja mustamaalata järjestelmän vastustajat.  Keskuskomitean harvainvalta, jossa yhdestä maasta johdetaan järjestelmälle suosiollisten hallitusten vetämiä vasallivaltioita. Järjestelmän suuruudenhulluja visioita ja laajentumispyrkimyksiä. Sokea usko omaan byrokratiaan ja säätelyyn. Massiiviset väestönsiirrot. Näennäisesti menestyvä mutta velkarahaan perustuva valtiontalous. Johtohenkilöitä ei valita vaaleilla, vaan heidät nimitetään eliitin keskuudesta.

     

    Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati täysistunnossa hiljentämistäni ja vei asian eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelyyn vaatien minulle rangaistusta. Puhemiesneuvosto on käsitellyt asian, eikä antanut minulle mitään sanktiota.

     

    (Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 15.12.2018.)

     

    ]]>
    179 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan#comments Eduskunta Euroopan historia Euroopan unioni Keskusta SDP Sat, 15 Dec 2018 06:13:28 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265881-miksi-vertasin-euta-neuvostoliittoon-ja-natsi-saksaan
    Merkel, Juncker, Cameron – Euroopan katastrofin päähenkilöt? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265772-merkel-juncker-cameron-euroopan-katastrofin-paahenkilot <p><em><strong>Merkel, Juncker, Cameron &ndash; Euroopan katastrofin päähenkilöt?</strong></em></p><p>*</p><p>Pääministeri <strong>Theresa May</strong> sai eilen luottamuslauseen omiensa joukossa, mutta mitä se merkitsee Brexitin kannalta?&nbsp; Millaisessa pulassa ovat Britannia ja May?&nbsp;Nordic West Officen toimitusjohtaja <strong>Risto E J Penttilä</strong>.</p><p>Eroneuvotteluista.. syistä ja seurauksista&hellip;</p><p><strong>Toimittaja Neitiniemi</strong>: Se rajakysymys (Pohjois-Irlanti), siinä ei varmaan liikahdeta mihinkään?</p><p><strong>Risto E J. Penttilä</strong>: Tämä rajakysymys on mielenkiintoinen, koska siinä me puhutaan koko Euroopan Unionin tulevaisuudesta.&nbsp; Ei ainoastaan Britannian EU-erosta. &ndash; Ehkä on ollut joku aivan briljantti neuvottelija, joka on tajunnut, että tällä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakysymyksellä voidaan koko neuvotteluprosessia hallita.&nbsp; Tämähän on se kummallisuus tässä, että se rajakysymys, joka on tässä sellainen hätävararatkaisu; eli että jos ei muuten saada ratkaisua aikaan, niin Pohjois-Irlannin rajakysymys, tai perälauta, astuu voimaan.&nbsp; Niin tämä yksi pieni kysymys on hallinnut koko tätä neuvotteluprosessia.&nbsp;</p><p>Ja se on niin, että jos siihen saataisiin ratkaisu, silloin konservatiivit olisivat valmiita äänestämään nykyisen diilin puolesta. Mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että siihen tulisi muutosta EU:n puolelta.&nbsp; Mutta se on se ikään kuin ihmeiden tekijä, &nbsp;&nbsp;että jos siihen saataisiin muutos, niin se ratkaisisi tämä koko asian.&nbsp; Ei vieläkään niin, että Brexitin kovan linjan kannattajat olisivat tyytyväisiä, mutta silloin se kuitenkin saataisiin parlamentissa läpi.</p><p><strong>Toimittaja Neitiniemi</strong>: Kun ajatellaan koko tätä soppaa, jossa Britannia kokonaan on, niin syypääksihän on nähty myös Britannian entinen <strong>pääministeri David Cameron</strong>, joka pelasi silloin uhkapeliä, jossa tarjosi kansanäänestystä, jonka tulos oli sitten tämä, että eron kannattajat voittivat. &nbsp;&nbsp;&nbsp;Kuinka paljon tästä nykytilanteesta voi syyttää Cameronia?</p><p><strong>Penttilä</strong>: &nbsp;No&nbsp; joo, kyllä hän laittoi tämän liikkeelle 2013 ehdottaessaan, että uusi järjestely Euroopalle, ei vain Britannialle vaan sopimusmuutoksia kaikille.&nbsp; Hän halusi avoimemman, joustavamman Euroopan kaikille.&nbsp; Demokraattisemman Euroopan kaikille.&nbsp; Ja siinä mielessä hän pelasi uhkapeliä, että &nbsp;hän lupasi, että Britit pääsevät äänestämään (kansanäänestys) ja hän uskoi, että hän saisi jotain myönnytyksiä EU:lta, jonka turvin hän pystyisi sanomaan &rdquo;<em>No, niin, näettekö; nyt meillä on hieno tulevaisuus Euroopassa</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Mutta näinhän ei tapahtunut.&nbsp; Ja hän sai kyllä myönnytyksiä viiteen asiaan, mutta ne eivät olleet sellaisia merkittäviä, joilla olisi voinut ikään kuin äänestäjille sanoa, että olemme saaneet suuren harppauksen eteenpäin.&nbsp;</p><p><strong><em>Kyllä David Cameronia voi syyttää, mutta täytyy syyttää myöskin Euroopan Unionia.</em></strong></p><p><strong><em>Kyllä tulevaisuuden historioitsijat miettivät, että miten on mahdollista, että Euroopan Unioni käytti suunnattoman määrän rahaa ja poliittista pääomaa pelastaakseen Kreikan Eurossa, siis rahaliiton jäsenenä.&nbsp; Mutta eivät olleet valmiita tekemään mitään käytännössä siihen, että pelastettaisiin Britannian EU-jäsenyys. </em></strong></p><p>Veikkaan, että historioitsijoiden vastaus tulee olemaan se, että <strong><em>EU:sta oli tullut byrokraattinen, lakia tiukasti katsova koneisto, joka ei voinut muuta.</em></strong></p><p>Ja tämä on se iso kysymys; olisiko kuitenkin pitänyt?&nbsp; Minä itse luulen että aika pienillä asioilla <strong><em>olisi voitu hoitaa tämä kysymys niin, että olisi annettu muutama isompi myönnytys Britannialle ja olisi osoitettu, että arvostetaan Britannia jäsenyyttä enemmän kuin tehtiin.&nbsp; </em></strong></p><p>Kyllä <strong><em>minä syytän yhtä paljon Junckeria kuin David Cameronia</em></strong>.&nbsp; Koska nimenomaan hänen johtajuusaikanaan erittäin iso, merkittävä lähtee pois,&nbsp; Niin kyllähän sen täytyy olla myös Brysselin syytä.&nbsp;</p><p>Mutta jos historiallisesti katsotaan myös taaksepäin lähihistoriaa, niin Brexitiä tuskin olisi tullut ilman David Cameronin kannalta &nbsp;hyvin &ndash; ja meidän kaikkien kannalta surullista tapahtumaa, nimittäin siirtolais-, migraatiokriisiä.&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Ja sitten tämä <strong><em>Saksan päätös vuonna 2015</em></strong> päästää kaikki maahantulijat vapaasti Eurooppaan, niin se synnytti tilanteen, joka mahdollisti sen, että ne, jotka nimenomaan maahanmuuttoa käyttivät argumenttina, saattoivat sitten päästä ikään kuin niskanpäälle tässä (kansan)äänestyksessä.</p><p>Niin että kyllä tässä David Cameronia voidaan syyttää, mutta tapahtui Euroopan historiassa aivan uskomattoman suuri siirtolais-maahanmuutto-pakolaiskriisi.&nbsp; Ja sitten tämä EU:n syyllisyys myöskin täytyy ehkä ottaa huomioon.</p><p><strong>Neitiniemi</strong>: Oliko se yksinkertaistaen melkein yhdestä lauseesta kiinni, että jos EU olisi siihen suostunut?</p><p><strong>Penttilä</strong>: No voidaan sanoa, että tämä &rdquo;<strong><em>ever Close Union&rdquo;, - &nbsp;yhä &nbsp;tiiviimpi liitto</em></strong>, joka on EU:n sopimuksessa, ja johon David Cameron halusi muutoksen, että se olisi muutettu yhteisesti &ndash; mikä olisi myöskin Puolaa, Unkaria, monta&nbsp; muuta maata hyvin paljon miellyttänyt&hellip;&nbsp; Ja voidaan sanoa, että tällä hetkellä olisi ollut hyvä muuttaa.&nbsp; Jos tähän olisi tullut muutos, niin varmasti Britannia olisi &nbsp;ollut tyytyväinen.&nbsp; Nythän sanottiin, että Britannian ei tarvitse osallistua tähän matkaan, mutta Euroopan Unioni menee kohti &nbsp;tätä yhä tiivistyvää Unionia.&nbsp;</p><p>*</p><p><strong>Voimme vain todeta, että poikkeuksellisen merkittävä haastattelu.</strong></p><p>Tässä avattiin selkeästi auki Euroopan kriisin keskeinen patologia.</p><p>Euroopan Unionin poliittinen luonne (poliittinen raha, Euro) ja &rdquo;yhä tiivistyvä liitto(valtio&rdquo;, sekä tilannetajuton ja historiaton byrokraattis-legalistinen politiikka.&nbsp; Politiikka ilman laaja katsetta, ilman ymmärrystä toiminnan vaikuttimista ja seurauksista.&nbsp;</p><p>Mielenkiintoista on erityisesti se, että näin suora ja avoin kritiikki EU:n toimintaa ja menttelytapoja kohtaan tulee integraatiolämpimältä taholta, liberalistisen talouden henkilöitymältä, tri Penttilältä.&nbsp; Näin suoraan ja ytimiin menevään kritiikkiin ei Suomessa ole kukaan vielä pystynyt.</p><p>Samalla kun suoraa tulitusta kohdistui David Cameroniin, osansa saivat Euroopan Unioni, komission puheenjohtaja Juncker &ndash; ja myös liittokansleri Merkel.&nbsp; Kaikille näille henkilöille Euroopan Unionin repeytyminen heidän &rdquo;vahtivuoronsa&rdquo; aikaan on surkea epäonnistuminen ja valtava virhe, hirvittävä munaus. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.</p><p>*</p><p>Lähde:</p><p><strong>YLE Radio 1 Ykkösaamu</strong>, torstai 13.12.2018 klo 07:30 alkaen, juontajana Päivi Neitiniemi: Aiheesta Millaisessa pulassa ovat Britannia ja Theresa May?&nbsp;haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.; <a href="https://areena.yle.fi/1-4576700#autoplay=true"><u>https://areena.yle.fi/1-4576700#autoplay=true</u></a> (Riston osuus aivan alussa 04:00 &gt;&gt;20:00, keskeiset osiot n.08:00-15:00).&nbsp; Korvakuulolta litteroinut, vh.</p><p>*</p><p>Katso esimerkiksi näitä:</p><p>European Policy Brief, No 49/february 2018. <a href="http://www.egmontinstitute.be/content/uploads/2018/02/EPB49.pdf?type=pdf"><u>http://www.egmontinstitute.be/content/uploads/2018/02/EPB49.pdf?type=pdf</u></a></p><p>CIDOB; Shapes of a Union: From ever Closer Union to Flexible Differentiation after Brexit&nbsp; <a href="https://www.cidob.org/en/publications/publication_series/notes_internacionals/n1_166/shapes_of_a_union_from_ever_closer_union_to_flexible_differentiation_after_brexit"><u>https://www.cidob.org/en/publications/publication_series/notes_internacionals/n1_166/shapes_of_a_union_from_ever_closer_union_to_flexible_differentiation_after_brexit</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Merkel, Juncker, Cameron – Euroopan katastrofin päähenkilöt?

    *

    Pääministeri Theresa May sai eilen luottamuslauseen omiensa joukossa, mutta mitä se merkitsee Brexitin kannalta?  Millaisessa pulassa ovat Britannia ja May? Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

    Eroneuvotteluista.. syistä ja seurauksista…

    Toimittaja Neitiniemi: Se rajakysymys (Pohjois-Irlanti), siinä ei varmaan liikahdeta mihinkään?

    Risto E J. Penttilä: Tämä rajakysymys on mielenkiintoinen, koska siinä me puhutaan koko Euroopan Unionin tulevaisuudesta.  Ei ainoastaan Britannian EU-erosta. – Ehkä on ollut joku aivan briljantti neuvottelija, joka on tajunnut, että tällä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakysymyksellä voidaan koko neuvotteluprosessia hallita.  Tämähän on se kummallisuus tässä, että se rajakysymys, joka on tässä sellainen hätävararatkaisu; eli että jos ei muuten saada ratkaisua aikaan, niin Pohjois-Irlannin rajakysymys, tai perälauta, astuu voimaan.  Niin tämä yksi pieni kysymys on hallinnut koko tätä neuvotteluprosessia. 

    Ja se on niin, että jos siihen saataisiin ratkaisu, silloin konservatiivit olisivat valmiita äänestämään nykyisen diilin puolesta. Mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että siihen tulisi muutosta EU:n puolelta.  Mutta se on se ikään kuin ihmeiden tekijä,   että jos siihen saataisiin muutos, niin se ratkaisisi tämä koko asian.  Ei vieläkään niin, että Brexitin kovan linjan kannattajat olisivat tyytyväisiä, mutta silloin se kuitenkin saataisiin parlamentissa läpi.

    Toimittaja Neitiniemi: Kun ajatellaan koko tätä soppaa, jossa Britannia kokonaan on, niin syypääksihän on nähty myös Britannian entinen pääministeri David Cameron, joka pelasi silloin uhkapeliä, jossa tarjosi kansanäänestystä, jonka tulos oli sitten tämä, että eron kannattajat voittivat.    Kuinka paljon tästä nykytilanteesta voi syyttää Cameronia?

    Penttilä:  No  joo, kyllä hän laittoi tämän liikkeelle 2013 ehdottaessaan, että uusi järjestely Euroopalle, ei vain Britannialle vaan sopimusmuutoksia kaikille.  Hän halusi avoimemman, joustavamman Euroopan kaikille.  Demokraattisemman Euroopan kaikille.  Ja siinä mielessä hän pelasi uhkapeliä, että  hän lupasi, että Britit pääsevät äänestämään (kansanäänestys) ja hän uskoi, että hän saisi jotain myönnytyksiä EU:lta, jonka turvin hän pystyisi sanomaan ”No, niin, näettekö; nyt meillä on hieno tulevaisuus Euroopassa”. 

    Mutta näinhän ei tapahtunut.  Ja hän sai kyllä myönnytyksiä viiteen asiaan, mutta ne eivät olleet sellaisia merkittäviä, joilla olisi voinut ikään kuin äänestäjille sanoa, että olemme saaneet suuren harppauksen eteenpäin. 

    Kyllä David Cameronia voi syyttää, mutta täytyy syyttää myöskin Euroopan Unionia.

    Kyllä tulevaisuuden historioitsijat miettivät, että miten on mahdollista, että Euroopan Unioni käytti suunnattoman määrän rahaa ja poliittista pääomaa pelastaakseen Kreikan Eurossa, siis rahaliiton jäsenenä.  Mutta eivät olleet valmiita tekemään mitään käytännössä siihen, että pelastettaisiin Britannian EU-jäsenyys.

    Veikkaan, että historioitsijoiden vastaus tulee olemaan se, että EU:sta oli tullut byrokraattinen, lakia tiukasti katsova koneisto, joka ei voinut muuta.

    Ja tämä on se iso kysymys; olisiko kuitenkin pitänyt?  Minä itse luulen että aika pienillä asioilla olisi voitu hoitaa tämä kysymys niin, että olisi annettu muutama isompi myönnytys Britannialle ja olisi osoitettu, että arvostetaan Britannia jäsenyyttä enemmän kuin tehtiin. 

    Kyllä minä syytän yhtä paljon Junckeria kuin David Cameronia.  Koska nimenomaan hänen johtajuusaikanaan erittäin iso, merkittävä lähtee pois,  Niin kyllähän sen täytyy olla myös Brysselin syytä. 

    Mutta jos historiallisesti katsotaan myös taaksepäin lähihistoriaa, niin Brexitiä tuskin olisi tullut ilman David Cameronin kannalta  hyvin – ja meidän kaikkien kannalta surullista tapahtumaa, nimittäin siirtolais-, migraatiokriisiä.     

    Ja sitten tämä Saksan päätös vuonna 2015 päästää kaikki maahantulijat vapaasti Eurooppaan, niin se synnytti tilanteen, joka mahdollisti sen, että ne, jotka nimenomaan maahanmuuttoa käyttivät argumenttina, saattoivat sitten päästä ikään kuin niskanpäälle tässä (kansan)äänestyksessä.

    Niin että kyllä tässä David Cameronia voidaan syyttää, mutta tapahtui Euroopan historiassa aivan uskomattoman suuri siirtolais-maahanmuutto-pakolaiskriisi.  Ja sitten tämä EU:n syyllisyys myöskin täytyy ehkä ottaa huomioon.

    Neitiniemi: Oliko se yksinkertaistaen melkein yhdestä lauseesta kiinni, että jos EU olisi siihen suostunut?

    Penttilä: No voidaan sanoa, että tämä ”ever Close Union”, -  yhä  tiiviimpi liitto, joka on EU:n sopimuksessa, ja johon David Cameron halusi muutoksen, että se olisi muutettu yhteisesti – mikä olisi myöskin Puolaa, Unkaria, monta  muuta maata hyvin paljon miellyttänyt…  Ja voidaan sanoa, että tällä hetkellä olisi ollut hyvä muuttaa.  Jos tähän olisi tullut muutos, niin varmasti Britannia olisi  ollut tyytyväinen.  Nythän sanottiin, että Britannian ei tarvitse osallistua tähän matkaan, mutta Euroopan Unioni menee kohti  tätä yhä tiivistyvää Unionia. 

    *

    Voimme vain todeta, että poikkeuksellisen merkittävä haastattelu.

    Tässä avattiin selkeästi auki Euroopan kriisin keskeinen patologia.

    Euroopan Unionin poliittinen luonne (poliittinen raha, Euro) ja ”yhä tiivistyvä liitto(valtio”, sekä tilannetajuton ja historiaton byrokraattis-legalistinen politiikka.  Politiikka ilman laaja katsetta, ilman ymmärrystä toiminnan vaikuttimista ja seurauksista. 

    Mielenkiintoista on erityisesti se, että näin suora ja avoin kritiikki EU:n toimintaa ja menttelytapoja kohtaan tulee integraatiolämpimältä taholta, liberalistisen talouden henkilöitymältä, tri Penttilältä.  Näin suoraan ja ytimiin menevään kritiikkiin ei Suomessa ole kukaan vielä pystynyt.

    Samalla kun suoraa tulitusta kohdistui David Cameroniin, osansa saivat Euroopan Unioni, komission puheenjohtaja Juncker – ja myös liittokansleri Merkel.  Kaikille näille henkilöille Euroopan Unionin repeytyminen heidän ”vahtivuoronsa” aikaan on surkea epäonnistuminen ja valtava virhe, hirvittävä munaus. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

    *

    Lähde:

    YLE Radio 1 Ykkösaamu, torstai 13.12.2018 klo 07:30 alkaen, juontajana Päivi Neitiniemi: Aiheesta Millaisessa pulassa ovat Britannia ja Theresa May? haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.; https://areena.yle.fi/1-4576700#autoplay=true (Riston osuus aivan alussa 04:00 >>20:00, keskeiset osiot n.08:00-15:00).  Korvakuulolta litteroinut, vh.

    *

    Katso esimerkiksi näitä:

    European Policy Brief, No 49/february 2018. http://www.egmontinstitute.be/content/uploads/2018/02/EPB49.pdf?type=pdf

    CIDOB; Shapes of a Union: From ever Closer Union to Flexible Differentiation after Brexit  https://www.cidob.org/en/publications/publication_series/notes_internacionals/n1_166/shapes_of_a_union_from_ever_closer_union_to_flexible_differentiation_after_brexit

    *

    ]]>
    4 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265772-merkel-juncker-cameron-euroopan-katastrofin-paahenkilot#comments Brexit David Cameron Euroopan unioni Komission puheenjohtaja Juncker Liittokansleri Angela Merkel Thu, 13 Dec 2018 10:43:03 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265772-merkel-juncker-cameron-euroopan-katastrofin-paahenkilot
    Suomen itsenäisyyden uhkaajat: Venäjä, EU ja GCM http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265538-suomen-itsenaisyyden-uhkaajat-venaja-eu-ja-gcm <p>Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttaminen oli vaikea ja raskas savotta. Siispä niitä pitää puolustaa kulloisiakin uhkia vastaan. Maamme itsenäisyys ja kansallinen itsemääräämisoikeus ovat jälleen kerran vakavasti uhattuina ja kaksi uhkaa korostuu: 1) aggressiivinen ja laajentumishaluinen Venäjä sekä 2) Euroopan unioni ja GCM eli maailmanlaajuinen migraatiosuunnitelma.</p><p><strong>Veijo Meri</strong> kirjoitti aikoinaan neliosaisen Suomen historian, joka oli täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita kirjailija kuvaa nasevammin kuin etääntyneempi akateeminen historiankirjoitus.</p><p>Sarjan kolmas osa kertoi itsenäisen Suomen kannalta keskeisestä vuosien 1870 ja 1920 välisestä ajanjaksosta ja sen päänimi oli &rdquo;Ei tule vaivatta vapaus.&rdquo;</p><p>Tämä on hyvä muistaa taas nykyaikana, jolloin maamme itsenäisyys ja kansallinen itsemääräämisoikeus ovat jälleen kerran vakavasti uhattuina.</p><p><em>Kaksi keskeistä uhkaa</em></p><p>Nämä uhat, jotka eivät välttämättä ole vakavuusjärjestyksessä, ovat seuraavat:</p><p><strong>&ndash;</strong> Venäjän uudelleen herännyt laajentumishaluinen sotilaallinen uhittelu, joka on, kuten historiastamme tiedämme, otettava hyvin vakavasti.</p><p><strong>&ndash;</strong> Radikaalisti lisääntynyt ei-eurooppalainen maahanmuutto, joka uhkaa maamme etnistä suomalaisuutta, pahimmassa tapauksessa tuottamalla asteittaisen etnisen suomalaisuuden loppumisen, suomalaisten katoamisen maailman kansojen keskuudesta.</p><p>Suurimmat ei-eurooppalaisen maahanmuuton uhat nousevat väestöräjähdystä kokevasta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta sekä radikaalin ja ekspansiivisen islamintulkinnan edustajista, heidän taustaideologioistaan ja lähtömaistaan. Lisäksi on huomioitava maantieteellisesti läheisempi ja perinteisempi maahanmuuttouhka eli venäläiset.</p><p><em>EU ja GCM</em></p><p>Maahanmuutto-ongelman vakavuutta lisää se, että sekä alueellinen Euroopan unioni että maailmalaajuiset instituutiot yrittävät pakottaa maamme ottamaan vastaan ei-eurooppalaisia maahanpyrkijöitä.</p><p>Huomenna eli pian itsenäisyyspäivän jälkeen alkaa Marokossa 10.&ndash;11. joulukuuta 2018 järjestettävä konferenssi, jossa maita vaaditaan hyväksymään maailmanlaajuinen migraatiosuunnitelma (Global Compact for Migration, GCM), joka käytännössä pakottaisi maamme ottamaan vastaan suuria määriä maahanpyrkijöitä.</p><p>Tätä hanketta on valmisteltu salassa julkisuudelta jo pitkään. GCM:n lopullisessa versiossa (Final Draft) todetaan, että se tukeutuu valtavaan määrään aikaisempia YK:n julistuksia ja niin edelleen sekä erityisesti New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistukseen ja Kestävän kehityksen 2030 Agendaan.</p><p>New Yorkin julistuksen allekirjoittaneet maat ovat jo tehneet valtavan määrän sitoumuksia, jotka rajoittavat ja ehdollistavat radikaalisti kansallista maahanmuuttopolitiikkaa.</p><p>GCM-suunnitelma vahvistaisi New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistukseen sitoumukset ja käytännössä pakottaisi meidät ottamaan vastaan sellaisia ei-eurooppalaisia ihmisiä, jotka katsovat, että heidän oikeutensa on joukkoraiskata suomalaisia tyttölapsia &ndash; nyt tästä uutisoi jopa YLE, hämmästyttävää kyllä.</p><p><em>Sisäministeri Mykkänen</em></p><p>Suomen edustajaksi Marokon konferenssiin on lähdössä sisäministeri <strong>Kai Mykkänen</strong>, joka esitti jonkin aikaa sitten, että Suomen vuotuinen kiintiöpakolaismäärä pitäisi nostaa 10&nbsp;000 maahanpyrkijään.</p><p>Mykkänen näyttää olevan laskutaidoton pukki kaalimaan vartijana, joka ei ymmärrä, että 10&nbsp;000 kymmenkertaistuu 10 vuodessa 100&nbsp;000 yksilöön ja niin edelleen. Näillä maahanpyrkijöillä on taipumus lisääntyä enemmän kuin kantaväestö lisääntyy. Lisäksi pitää huomioida muu maahanmuutto ja siihen liittyvät &rdquo;aallot&rdquo;, jotka tuskin ovat loppuneet vielä.</p><p>On myös syytä huomioida, että lapsiraiskausrinkien jäseniin kuului poliisin mukaan kiintiöpakolaisia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Myös Turun terroristi kuului jälkimmäisiin, kuten ilmeisesti myös viimeaikaiset linja-autoterrorismin yrittäjät, joita keskusrikospoliisi syyttää &rdquo;liikennetuhotyön yrityksestä&rdquo;, mutta &rdquo;tekoja ei tällä hetkellä tutkita terroristisina tekoina&rdquo;.</p><p><em>Puolustustaistelu</em></p><p>Kun ei kerran vapaus ja itsenäisyys tulleet vaivatta ja niiden aikaansaaminen vaati suuria uhrauksia, ei vain muutamilta suuryksilöiltä, vaan käytännössä koko kansalta, nyt pitäisi olla selkärankaa puolustaa tätä vaivalla hankittua vapautta.</p><p>Puolustustaistelun etulinja on juuri nyt Brysselissä ja Marrakechissa ja välittömänä itsenäisyyden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustustoimenpiteenä pitää olla se, ettei Suomi osallistu ollenkaan Marrakechin konferenssiin, eikä missään olosuhteissa allekirjoita GCM-sopimusta.</p><p>Vapaus ja itsenäisyys ovat paljon helpompia menettää kuin saada, joten eipä anneta lyhytnäköisen ja sinisilmäisen ajattelun sekä vastuuttomien toimenpiteiden tuhota itsenäisyyttämme.</p><p>Petri Minkkinen</p><p>P.S. Suosittelen lukemaan New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistuksen (2016) kunnolla. Siinä valtiot tekivät sitoumuksia, jotka pitäisi nyt vahvistaa Marrakechissa. Käytännössä GCM-sopimus tekisi sitoumuksista velvoittavia, koska siinä vahvistetaan/vakuutetaan uudelleen (reaffirm) New Yorkin julistuksella tehdyt sitoumukset (we commit&hellip;, tai commitment&hellip;). Sen ei pidä antaa hämätä, että Marrakechin sopimuksen <em>Final Draftissa</em> esitetään, että GCM ei ole juridisesti sitova ja että se ylläpitää (upholds) valtioiden suvereniteettia. Samassa johdannon (preamble) 7. kohdassa todetaan, että GCM rakentuu valtioiden New Yorkin julistuksessa tekemille SITOUMUKSILLE. Niin ikään todetaan, että yksikään valtio ei pysty käsittelemään (address, kääntyy myös muotoon &rdquo;jättää jonkun haltuun&rdquo;) migraatiota yksin ja että se ylläpitää (upholds) kansainvälisen oikeuden niille asettamia VELVOITTEITA (obligations). On syytä huomioida, että väittämä, että yksittäinen valtio ei pystyisi itse käsittelemään siihen kohdistuvia migraatioita, on tosiasiallisesti virheellinen.</p><p>Tässä linkki New Yorkin julistukseen, josta näette kuinka valtava määrä sitoumuksia siinä on tehty: <a href="https://www.iom.int/sites/default/files/our_work/ODG/GCM/NY_Declaration.pdf">https://www.iom.int/sites/default/files/our_work/ODG/GCM/NY_Declaration.pdf</a></p><p>Tässä myös GCM-linkit ja YK:n linkki New Yorkin julistukseen:</p><p>&ndash; GCM-konferenssin sivu, <a href="https://www.iom.int/global-compact-migration">https://www.iom.int/global-compact-migration</a></p><p>&ndash; GCM Final Draft, <a href="https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf">https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf</a></p><p>&ndash; YK ja New York, <a href="https://refugeesmigrants.un.org/declaration">https://refugeesmigrants.un.org/declaration</a></p><p><u>Kirjalähde:</u></p><p>Veijo Meri (1995) <em>Ei tule vaivatta vapaus</em>. Suomi 1870-1920. Helsinki/Keuruu: Otava.</p><p><u>Muut lähteet:</u></p><p>&ndash; &rdquo;Koiviston Auton toimitusjohtaja kertoo, mitä tapahtui Uuraisilla lähes 90 kilometrin tuntivauhdissa&rdquo;, <em>Ilta-Sanomat</em> (Miikka Hujanen), 5.12.2018, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005922757.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005922757.html</a></p><p>&ndash; &rdquo;Poliisi tarkentaa tietoja liittyen kolmeen alaikäiseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen Oulussa&rdquo;, <em>Poliisi, tiedotteet (Oulu)</em>, 5.12.2018, <a href="https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisi_tarkentaa_tietoja_liittyen_kolmeen_alaikaiseen_kohdistuneeseen_seksuaalirikokseen_oulussa_76370" title="https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisi_tarkentaa_tietoja_liittyen_kolmeen_alaikaiseen_kohdistuneeseen_seksuaalirikokseen_oulussa_76370">https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisi_tarkenta...</a></p><p>&ndash; &rdquo;KRP vaatii kahta vangittavaksi liikennetuhotyön yrityksestä&rdquo;, <em>Poliisi, tiedotteet (Keskusrikospoliisi)</em> 7.12.2018, <a href="https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/krp_vaatii_kahta_vangittavaksi_liikennetuhotyon_yrityksesta_76414" title="https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/krp_vaatii_kahta_vangittavaksi_liikennetuhotyon_yrityksesta_76414">https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/krp_vaatii_kahta...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttaminen oli vaikea ja raskas savotta. Siispä niitä pitää puolustaa kulloisiakin uhkia vastaan. Maamme itsenäisyys ja kansallinen itsemääräämisoikeus ovat jälleen kerran vakavasti uhattuina ja kaksi uhkaa korostuu: 1) aggressiivinen ja laajentumishaluinen Venäjä sekä 2) Euroopan unioni ja GCM eli maailmanlaajuinen migraatiosuunnitelma.

    Veijo Meri kirjoitti aikoinaan neliosaisen Suomen historian, joka oli täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita kirjailija kuvaa nasevammin kuin etääntyneempi akateeminen historiankirjoitus.

    Sarjan kolmas osa kertoi itsenäisen Suomen kannalta keskeisestä vuosien 1870 ja 1920 välisestä ajanjaksosta ja sen päänimi oli ”Ei tule vaivatta vapaus.”

    Tämä on hyvä muistaa taas nykyaikana, jolloin maamme itsenäisyys ja kansallinen itsemääräämisoikeus ovat jälleen kerran vakavasti uhattuina.

    Kaksi keskeistä uhkaa

    Nämä uhat, jotka eivät välttämättä ole vakavuusjärjestyksessä, ovat seuraavat:

    Venäjän uudelleen herännyt laajentumishaluinen sotilaallinen uhittelu, joka on, kuten historiastamme tiedämme, otettava hyvin vakavasti.

    Radikaalisti lisääntynyt ei-eurooppalainen maahanmuutto, joka uhkaa maamme etnistä suomalaisuutta, pahimmassa tapauksessa tuottamalla asteittaisen etnisen suomalaisuuden loppumisen, suomalaisten katoamisen maailman kansojen keskuudesta.

    Suurimmat ei-eurooppalaisen maahanmuuton uhat nousevat väestöräjähdystä kokevasta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta sekä radikaalin ja ekspansiivisen islamintulkinnan edustajista, heidän taustaideologioistaan ja lähtömaistaan. Lisäksi on huomioitava maantieteellisesti läheisempi ja perinteisempi maahanmuuttouhka eli venäläiset.

    EU ja GCM

    Maahanmuutto-ongelman vakavuutta lisää se, että sekä alueellinen Euroopan unioni että maailmalaajuiset instituutiot yrittävät pakottaa maamme ottamaan vastaan ei-eurooppalaisia maahanpyrkijöitä.

    Huomenna eli pian itsenäisyyspäivän jälkeen alkaa Marokossa 10.–11. joulukuuta 2018 järjestettävä konferenssi, jossa maita vaaditaan hyväksymään maailmanlaajuinen migraatiosuunnitelma (Global Compact for Migration, GCM), joka käytännössä pakottaisi maamme ottamaan vastaan suuria määriä maahanpyrkijöitä.

    Tätä hanketta on valmisteltu salassa julkisuudelta jo pitkään. GCM:n lopullisessa versiossa (Final Draft) todetaan, että se tukeutuu valtavaan määrään aikaisempia YK:n julistuksia ja niin edelleen sekä erityisesti New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistukseen ja Kestävän kehityksen 2030 Agendaan.

    New Yorkin julistuksen allekirjoittaneet maat ovat jo tehneet valtavan määrän sitoumuksia, jotka rajoittavat ja ehdollistavat radikaalisti kansallista maahanmuuttopolitiikkaa.

    GCM-suunnitelma vahvistaisi New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistukseen sitoumukset ja käytännössä pakottaisi meidät ottamaan vastaan sellaisia ei-eurooppalaisia ihmisiä, jotka katsovat, että heidän oikeutensa on joukkoraiskata suomalaisia tyttölapsia – nyt tästä uutisoi jopa YLE, hämmästyttävää kyllä.

    Sisäministeri Mykkänen

    Suomen edustajaksi Marokon konferenssiin on lähdössä sisäministeri Kai Mykkänen, joka esitti jonkin aikaa sitten, että Suomen vuotuinen kiintiöpakolaismäärä pitäisi nostaa 10 000 maahanpyrkijään.

    Mykkänen näyttää olevan laskutaidoton pukki kaalimaan vartijana, joka ei ymmärrä, että 10 000 kymmenkertaistuu 10 vuodessa 100 000 yksilöön ja niin edelleen. Näillä maahanpyrkijöillä on taipumus lisääntyä enemmän kuin kantaväestö lisääntyy. Lisäksi pitää huomioida muu maahanmuutto ja siihen liittyvät ”aallot”, jotka tuskin ovat loppuneet vielä.

    On myös syytä huomioida, että lapsiraiskausrinkien jäseniin kuului poliisin mukaan kiintiöpakolaisia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Myös Turun terroristi kuului jälkimmäisiin, kuten ilmeisesti myös viimeaikaiset linja-autoterrorismin yrittäjät, joita keskusrikospoliisi syyttää ”liikennetuhotyön yrityksestä”, mutta ”tekoja ei tällä hetkellä tutkita terroristisina tekoina”.

    Puolustustaistelu

    Kun ei kerran vapaus ja itsenäisyys tulleet vaivatta ja niiden aikaansaaminen vaati suuria uhrauksia, ei vain muutamilta suuryksilöiltä, vaan käytännössä koko kansalta, nyt pitäisi olla selkärankaa puolustaa tätä vaivalla hankittua vapautta.

    Puolustustaistelun etulinja on juuri nyt Brysselissä ja Marrakechissa ja välittömänä itsenäisyyden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustustoimenpiteenä pitää olla se, ettei Suomi osallistu ollenkaan Marrakechin konferenssiin, eikä missään olosuhteissa allekirjoita GCM-sopimusta.

    Vapaus ja itsenäisyys ovat paljon helpompia menettää kuin saada, joten eipä anneta lyhytnäköisen ja sinisilmäisen ajattelun sekä vastuuttomien toimenpiteiden tuhota itsenäisyyttämme.

    Petri Minkkinen

    P.S. Suosittelen lukemaan New Yorkin pakolais- ja siirtolaisjulistuksen (2016) kunnolla. Siinä valtiot tekivät sitoumuksia, jotka pitäisi nyt vahvistaa Marrakechissa. Käytännössä GCM-sopimus tekisi sitoumuksista velvoittavia, koska siinä vahvistetaan/vakuutetaan uudelleen (reaffirm) New Yorkin julistuksella tehdyt sitoumukset (we commit…, tai commitment…). Sen ei pidä antaa hämätä, että Marrakechin sopimuksen Final Draftissa esitetään, että GCM ei ole juridisesti sitova ja että se ylläpitää (upholds) valtioiden suvereniteettia. Samassa johdannon (preamble) 7. kohdassa todetaan, että GCM rakentuu valtioiden New Yorkin julistuksessa tekemille SITOUMUKSILLE. Niin ikään todetaan, että yksikään valtio ei pysty käsittelemään (address, kääntyy myös muotoon ”jättää jonkun haltuun”) migraatiota yksin ja että se ylläpitää (upholds) kansainvälisen oikeuden niille asettamia VELVOITTEITA (obligations). On syytä huomioida, että väittämä, että yksittäinen valtio ei pystyisi itse käsittelemään siihen kohdistuvia migraatioita, on tosiasiallisesti virheellinen.

    Tässä linkki New Yorkin julistukseen, josta näette kuinka valtava määrä sitoumuksia siinä on tehty: https://www.iom.int/sites/default/files/our_work/ODG/GCM/NY_Declaration.pdf

    Tässä myös GCM-linkit ja YK:n linkki New Yorkin julistukseen:

    – GCM-konferenssin sivu, https://www.iom.int/global-compact-migration

    – GCM Final Draft, https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf

    – YK ja New York, https://refugeesmigrants.un.org/declaration

    Kirjalähde:

    Veijo Meri (1995) Ei tule vaivatta vapaus. Suomi 1870-1920. Helsinki/Keuruu: Otava.

    Muut lähteet:

    – ”Koiviston Auton toimitusjohtaja kertoo, mitä tapahtui Uuraisilla lähes 90 kilometrin tuntivauhdissa”, Ilta-Sanomat (Miikka Hujanen), 5.12.2018, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005922757.html

    – ”Poliisi tarkentaa tietoja liittyen kolmeen alaikäiseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen Oulussa”, Poliisi, tiedotteet (Oulu), 5.12.2018, https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisi_tarkentaa_tietoja_liittyen_kolmeen_alaikaiseen_kohdistuneeseen_seksuaalirikokseen_oulussa_76370

    – ”KRP vaatii kahta vangittavaksi liikennetuhotyön yrityksestä”, Poliisi, tiedotteet (Keskusrikospoliisi) 7.12.2018, https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/krp_vaatii_kahta_vangittavaksi_liikennetuhotyon_yrityksesta_76414

    ]]>
    83 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265538-suomen-itsenaisyyden-uhkaajat-venaja-eu-ja-gcm#comments Euroopan unioni GCM-sopimus Itsenäisyys Turvallisuusuhat Venäjä Sun, 09 Dec 2018 19:16:51 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265538-suomen-itsenaisyyden-uhkaajat-venaja-eu-ja-gcm
    Kokoomus ja Euroopan keskustaoikeisto tarvitsee uutta verta ja linjamuutosta http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265500-kokoomus-ja-euroopan-keskustaoikeisto-tarvitsee-uutta-verta-ja-linjamuutosta <p>Toissapäivänä Saksan keskustaoikeistolainen puolue CDU valitsi seuraajan 18-vuotisen kauden tehneelle Saksan liittokansleri Merkelille. Puolue jakautui selkeästi kahtia, kun keskustavasemmistolainen ehdokas Annegret Kramp-Karrenbauer voitti niukasti 52 prosentin kannatuksella selkeästi konservatiivisemmaksi ja talousoikeistolaisemmaksi profiloituneen Friedrich Merzin. Tiukka vaalitulos viestii selvästi, että monet eivät ole tyytyväisiä Merkelin ja hänen seuraajansa linjaan.</p><p>CDU:lla on pohjoismaisiin sisarpuolueidensa tavoin ongelmia nykyisen poliittisen linjansa kanssa. Viime vuosina CDU on menettänyt asemiaan oikeistopopulistiselle AFD:lle ja talousliberaalille FDP:lle johtuen puolueen vaisusta veropolitiikasta ja heikosta pakolaiskriisin hoidosta. Valitun puheenjohtajan johdolla ei ole tulossa muutosta tähän kannatuksen kehityssuuntaan, sillä alustavien tietojen mukaan valittu puheenjohtaja ei tule tekemään suuria muutoksia puolueen tai hallituksen nykyiseen linjaan.</p><p>CDU:n vaalitulos muistuttaa merkittävän paljon Kokoomuksen viimeisintä puheenjohtajavaalia, jossa Petteri Orpo syrjäytti istuvan puheenjohtaja Alexander Stubbin sekä Elina Lepomäen vuoden 2016 puoluekokouksessa. Petteri Orpo edusti tyypillistä sosiaalireformista linjaa joka edustaa keskustavasemmistolaisuutta Kokoomuksessa, kun taas vastaehdokkaat olivat profiililtaan selkeästi enemmän kansainvälisiä ja markkinaliberaalimpia vaihtoehtoja.</p><p>Suomessakin on siis selvästi vallalla keskustavasemmistolaisuus Kokoomuksen sisällä, joka ajaa vahvaa valtiota ja ei ole valmis tekemään merkittäviä poliittisia siirtoja maahanmuuton tai veropolitiikan järkeistämiseksi. Suomen hallituksen talouspoliittinen linja ja veropolitiikka tuovat sen etenkin esiin. Suomen oikeistohallitus on onnistunut tekemää pieniä positiivisia muutoksia työmarkkinoiden saralla, joka on yhdessä parantuneen suhdannetilanteen ansiosta parantanut Suomen työllisyysastetta. Kuitenkaan Suomen oikeistohallitus ei ole onnistunut merkittävästi pienentämään kansan verorasitetta, jonka laskeminen olisi antanut avaimet &nbsp;uusien työpaikkojen luomiseksi ja paremman talouskasvun saavuttamiseksi.</p><p>Nykyisen Kokoomuksen poliittiset linjat eivät juuri tarjoa kansainvälisille korkeakoulutetuille tai perinteisille porvaristolle, joka kärsii yhdestä maailman korkeimmasta verorasituksesta. Kokoomus kuten CDU on täysin unohtanut perinteisen kannattajakuntansa ja ne ajavat tällä hetkellä vain lisärahoitusta kannattajakuntansa taskusta lempeän maahanmuuttopolitiikkansa ja yhä kasvavien sosiaalitukien rahoittamiseksi. Kokoomuksen ja CDU:n nykyisen johdon linja ei aja perinteisen kannattajakuntansa tai kansantalouden etua.</p><p>Linjan terävöityminen on entistä tärkeämpää keskustaoikeistolaisille puolueille, kun ne kamppailevat niin vihreiden kuin oikeistopopulististen puolueiden kanssa korkeakoulutettujen ja keskiluokan äänistä. Kuten aikoinaan blogikirjoituksessani totesin aikoinaan, että Orpon valinta johti toiseen Kataislaisen kokoomusvasemmistolaisuuden aikakauteen, niin myös kävi. Nykyinen linja ei ole ainoastaan huonoa talouspolitiikkaa ja ongelmallinen perinteiselle oikeistolle, vaan se uhkaa olennaisesti yhteiskunnan kykyä rahoittaa hyvinvointivaltiota. Väestön ikääntyminen tulee entisestään vaikeuttamaan rahoitustilannetta ja jos Suomi ei ole houkutteleva korkeakoulutetuille, on päivän selvää, että ainoa vaihtoehto tulevaisuudessa on eläkkeiden ja etuuksien leikkaaminen.</p><p>Näistä sysitä johtuen Kokoomukselle ja muiden keskustaoikeistolaisten puolueiden olisi syytä terävöittää linjaansa ja tuoda ratkaisuja aikamme suurimpiin ongelmiin.&nbsp;Poliittisen linjan terävöityminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen on ainoa tie, jolla keskustaoikeisto voi pitää asemansa Eurooppa johtavana poliittisena tekijänä. Vuonna 2019 kannustan kaikkia järkevämpää veropolitiikkaa ja oikeistolaisempaa politiikkaa tukevia äänestäjiä äänestämään nykyisen puoluejohdon sijaan uusia kasvoja.</p><p>Juhani Savonen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toissapäivänä Saksan keskustaoikeistolainen puolue CDU valitsi seuraajan 18-vuotisen kauden tehneelle Saksan liittokansleri Merkelille. Puolue jakautui selkeästi kahtia, kun keskustavasemmistolainen ehdokas Annegret Kramp-Karrenbauer voitti niukasti 52 prosentin kannatuksella selkeästi konservatiivisemmaksi ja talousoikeistolaisemmaksi profiloituneen Friedrich Merzin. Tiukka vaalitulos viestii selvästi, että monet eivät ole tyytyväisiä Merkelin ja hänen seuraajansa linjaan.

    CDU:lla on pohjoismaisiin sisarpuolueidensa tavoin ongelmia nykyisen poliittisen linjansa kanssa. Viime vuosina CDU on menettänyt asemiaan oikeistopopulistiselle AFD:lle ja talousliberaalille FDP:lle johtuen puolueen vaisusta veropolitiikasta ja heikosta pakolaiskriisin hoidosta. Valitun puheenjohtajan johdolla ei ole tulossa muutosta tähän kannatuksen kehityssuuntaan, sillä alustavien tietojen mukaan valittu puheenjohtaja ei tule tekemään suuria muutoksia puolueen tai hallituksen nykyiseen linjaan.

    CDU:n vaalitulos muistuttaa merkittävän paljon Kokoomuksen viimeisintä puheenjohtajavaalia, jossa Petteri Orpo syrjäytti istuvan puheenjohtaja Alexander Stubbin sekä Elina Lepomäen vuoden 2016 puoluekokouksessa. Petteri Orpo edusti tyypillistä sosiaalireformista linjaa joka edustaa keskustavasemmistolaisuutta Kokoomuksessa, kun taas vastaehdokkaat olivat profiililtaan selkeästi enemmän kansainvälisiä ja markkinaliberaalimpia vaihtoehtoja.

    Suomessakin on siis selvästi vallalla keskustavasemmistolaisuus Kokoomuksen sisällä, joka ajaa vahvaa valtiota ja ei ole valmis tekemään merkittäviä poliittisia siirtoja maahanmuuton tai veropolitiikan järkeistämiseksi. Suomen hallituksen talouspoliittinen linja ja veropolitiikka tuovat sen etenkin esiin. Suomen oikeistohallitus on onnistunut tekemää pieniä positiivisia muutoksia työmarkkinoiden saralla, joka on yhdessä parantuneen suhdannetilanteen ansiosta parantanut Suomen työllisyysastetta. Kuitenkaan Suomen oikeistohallitus ei ole onnistunut merkittävästi pienentämään kansan verorasitetta, jonka laskeminen olisi antanut avaimet  uusien työpaikkojen luomiseksi ja paremman talouskasvun saavuttamiseksi.

    Nykyisen Kokoomuksen poliittiset linjat eivät juuri tarjoa kansainvälisille korkeakoulutetuille tai perinteisille porvaristolle, joka kärsii yhdestä maailman korkeimmasta verorasituksesta. Kokoomus kuten CDU on täysin unohtanut perinteisen kannattajakuntansa ja ne ajavat tällä hetkellä vain lisärahoitusta kannattajakuntansa taskusta lempeän maahanmuuttopolitiikkansa ja yhä kasvavien sosiaalitukien rahoittamiseksi. Kokoomuksen ja CDU:n nykyisen johdon linja ei aja perinteisen kannattajakuntansa tai kansantalouden etua.

    Linjan terävöityminen on entistä tärkeämpää keskustaoikeistolaisille puolueille, kun ne kamppailevat niin vihreiden kuin oikeistopopulististen puolueiden kanssa korkeakoulutettujen ja keskiluokan äänistä. Kuten aikoinaan blogikirjoituksessani totesin aikoinaan, että Orpon valinta johti toiseen Kataislaisen kokoomusvasemmistolaisuuden aikakauteen, niin myös kävi. Nykyinen linja ei ole ainoastaan huonoa talouspolitiikkaa ja ongelmallinen perinteiselle oikeistolle, vaan se uhkaa olennaisesti yhteiskunnan kykyä rahoittaa hyvinvointivaltiota. Väestön ikääntyminen tulee entisestään vaikeuttamaan rahoitustilannetta ja jos Suomi ei ole houkutteleva korkeakoulutetuille, on päivän selvää, että ainoa vaihtoehto tulevaisuudessa on eläkkeiden ja etuuksien leikkaaminen.

    Näistä sysitä johtuen Kokoomukselle ja muiden keskustaoikeistolaisten puolueiden olisi syytä terävöittää linjaansa ja tuoda ratkaisuja aikamme suurimpiin ongelmiin. Poliittisen linjan terävöityminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen on ainoa tie, jolla keskustaoikeisto voi pitää asemansa Eurooppa johtavana poliittisena tekijänä. Vuonna 2019 kannustan kaikkia järkevämpää veropolitiikkaa ja oikeistolaisempaa politiikkaa tukevia äänestäjiä äänestämään nykyisen puoluejohdon sijaan uusia kasvoja.

    Juhani Savonen

     

     

     

     

     

    ]]>
    2 http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265500-kokoomus-ja-euroopan-keskustaoikeisto-tarvitsee-uutta-verta-ja-linjamuutosta#comments EPP Euroopan tulevaisuus Euroopan unioni Kansallinen Kokoomus Talouspolitiikka Sun, 09 Dec 2018 06:26:51 +0000 Juhani Savonen http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265500-kokoomus-ja-euroopan-keskustaoikeisto-tarvitsee-uutta-verta-ja-linjamuutosta