Ilmastonmuutos http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Thu, 18 Jul 2019 13:00:51 +0300 fi Pakollinen ruotsin kieli on turhaa rahan ja ympäristön tuhlausta http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278507-pakollinen-ruotsin-kieli-on-turhaa-rahan-ja-ympariston-tuhlausta <p>Englanti on kielten metrinen pultti. Jokainen joka on käsitellyt tuumaisia pultteja metristen kanssa sekaisin, ymmärtää asian yskän varmasti. Ei ole mitään &quot;etua&quot; käyttää tuumaisia aina välillä. Granted, kieli ei ole sama asia (vaikuttaen paljon ajatteluun ja konseptointiin), mutta ruotsi on vain yksi germaaninen kieli kuten englantikin, eikä ruotsi tuo minkäänlaista uutta ajattelumallia. Suomalainen oppii jo ajattelultaan hyvin erilaiset kielet hanskatessaan omansa ja englannin. Sen rinnalle sopisi kolmanneksi italia, espanja, ranska, kiina tai puola - jotain tyystin erilaista.</p><p>Ruotsin kielen opettaminen on täyttä ajanhukkaa ja verovarojen tuhlausta. Verovarat maksetaan sellulla ja teräksellä meidän luonnosta. Jokainen turha liike ja ele valtion puolesta tuhlaa kaikkien aikaa, rahaa, ilmastoa sekä pilaa lähiympäristöä, joten rahan viskely tarpeettomasti joka suuntaan ei ole mikään bonus, vaan pikemminkin haitta. Kulutus, joka on sinetöity puolestasi veroissa on iäksi menetettyä kulutusta.</p><p><em>Et voi selittää suojelevasi ilmastoa, jos pakkoteetät turhaa työtä verojen kautta.</em></p><p>--</p><p>Jokainen voi opetella haluamiaan ekstrakieliä omin rahoin itse. Miksi ajokortti on maksullinen, vaikka se auttaisi työllistymisessä enemmän kuin huono ruotsi? Eikö ennemmin kannattaisi antaa nuorille ilmainen ajokortti, ja maksullinen ruotsi? Ja hei, joskus verotusta voisi vaan keventää. Ehkä ennemmin nuori ottaa vastaan kesätyön, josta tuli taloudellisesti kannattava, koska valtion ei tarvinnut enää rahoittaa mm. kaksikielisyyttä. Työn kannattavuus on suoraan verrannollista sen hintaan. Verotus tappaa työn, joten älä verota turhaan.</p><p>Ei ole mitään syytä olla käyttämättä englantia. Se on kaikin puolin helpompi ja loogisempi kieli, joka on levinnyt laajemmalle. Illustroidakseni asiaa tässä on esimerkkejä:</p><p>Kävin koulutuksessa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Yksikään ei ollut ruotsiksi, kaikki oli englanniksi. Kouluttajani oli englannissa kiinalainen, mutta puhui kuitenkin englantia, ei ruotsia.</p><p>Kävin Norjassa matkailemassa ja törmäsin venäläiseen ja yhdysvaltalaiseen. Me emme puhuneet keskenämme ruotsia tai norjaa, me puhuimme englantia.</p><p>Olen työskennellyt hollantilaisten, japanilaisten, ranskalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten kanssa. Me emme puhuneet ruotsia, tanskaa, hollantia, japania, ranskaa tai saksaa. Me puhuimme englantia.</p><p>Pelasin 1997 battle.netissä Diabloa modeemilla kun olin 11-vuotias. Siellä intialainen kaveri pelasi kanssani, ja sanoi lähtevänsä töihin, jota ihmettelin suuresti lastenpeliä pelatessani. Juttelimme englanniksi, emme ruotsiksi. Minulla kaksi vuotta englanninopintoja takana, ja puhuin sitä paremmin kuin ruotsia tänäkään päivänä.</p><p>Kaikki pelit julkaistaan Steamissä/Battle.netissä nykyäänkin ensisijaisesti englanniksi. Blizzard ei kääntänyt Starcraft II:sta ruotsiksi tai suomeksi, ja hyvä niin. Tämä helpottaa myös suomalaisten pelien julkaisemista maailmalla: yksi kieli riittää koko maailman julkaisuksi. Se on indie-pelien voitto. Se tekee myös viihteestä edullisempaa, kun yksi julkaisu riittää.</p><p>Vierailin Virossa. Ihmiset puhuivat minulle suomea, ei ruotsia. Siellä missä suomi ei taipunut, englanti taipui heti. Kukaan ei vaihtanut ruotsiin missään välissä.</p><p>Yli 50% internetin sivustoista on englanniksi.</p><p>Jokainen ruotsalainen osaa paremmin englantia, kuin suomalainen ruotsia. Olin ruotsissa ja tarvitsisin apua autoni kanssa. Puhuin 2 minuuttia M-tason keskipitkää pakkoruotsiani, kunnes vaihdoin L-tason pitkään englantiin, ja sain asiani hoidettua nopeasti ja tehokkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ole mitään pelastavaa tekijää pakolliselle ruotsin kielelle. Zero.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10878058">https://yle.fi/uutiset/3-10878058</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Englanti on kielten metrinen pultti. Jokainen joka on käsitellyt tuumaisia pultteja metristen kanssa sekaisin, ymmärtää asian yskän varmasti. Ei ole mitään "etua" käyttää tuumaisia aina välillä. Granted, kieli ei ole sama asia (vaikuttaen paljon ajatteluun ja konseptointiin), mutta ruotsi on vain yksi germaaninen kieli kuten englantikin, eikä ruotsi tuo minkäänlaista uutta ajattelumallia. Suomalainen oppii jo ajattelultaan hyvin erilaiset kielet hanskatessaan omansa ja englannin. Sen rinnalle sopisi kolmanneksi italia, espanja, ranska, kiina tai puola - jotain tyystin erilaista.

Ruotsin kielen opettaminen on täyttä ajanhukkaa ja verovarojen tuhlausta. Verovarat maksetaan sellulla ja teräksellä meidän luonnosta. Jokainen turha liike ja ele valtion puolesta tuhlaa kaikkien aikaa, rahaa, ilmastoa sekä pilaa lähiympäristöä, joten rahan viskely tarpeettomasti joka suuntaan ei ole mikään bonus, vaan pikemminkin haitta. Kulutus, joka on sinetöity puolestasi veroissa on iäksi menetettyä kulutusta.

Et voi selittää suojelevasi ilmastoa, jos pakkoteetät turhaa työtä verojen kautta.

--

Jokainen voi opetella haluamiaan ekstrakieliä omin rahoin itse. Miksi ajokortti on maksullinen, vaikka se auttaisi työllistymisessä enemmän kuin huono ruotsi? Eikö ennemmin kannattaisi antaa nuorille ilmainen ajokortti, ja maksullinen ruotsi? Ja hei, joskus verotusta voisi vaan keventää. Ehkä ennemmin nuori ottaa vastaan kesätyön, josta tuli taloudellisesti kannattava, koska valtion ei tarvinnut enää rahoittaa mm. kaksikielisyyttä. Työn kannattavuus on suoraan verrannollista sen hintaan. Verotus tappaa työn, joten älä verota turhaan.

Ei ole mitään syytä olla käyttämättä englantia. Se on kaikin puolin helpompi ja loogisempi kieli, joka on levinnyt laajemmalle. Illustroidakseni asiaa tässä on esimerkkejä:

Kävin koulutuksessa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Yksikään ei ollut ruotsiksi, kaikki oli englanniksi. Kouluttajani oli englannissa kiinalainen, mutta puhui kuitenkin englantia, ei ruotsia.

Kävin Norjassa matkailemassa ja törmäsin venäläiseen ja yhdysvaltalaiseen. Me emme puhuneet keskenämme ruotsia tai norjaa, me puhuimme englantia.

Olen työskennellyt hollantilaisten, japanilaisten, ranskalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten kanssa. Me emme puhuneet ruotsia, tanskaa, hollantia, japania, ranskaa tai saksaa. Me puhuimme englantia.

Pelasin 1997 battle.netissä Diabloa modeemilla kun olin 11-vuotias. Siellä intialainen kaveri pelasi kanssani, ja sanoi lähtevänsä töihin, jota ihmettelin suuresti lastenpeliä pelatessani. Juttelimme englanniksi, emme ruotsiksi. Minulla kaksi vuotta englanninopintoja takana, ja puhuin sitä paremmin kuin ruotsia tänäkään päivänä.

Kaikki pelit julkaistaan Steamissä/Battle.netissä nykyäänkin ensisijaisesti englanniksi. Blizzard ei kääntänyt Starcraft II:sta ruotsiksi tai suomeksi, ja hyvä niin. Tämä helpottaa myös suomalaisten pelien julkaisemista maailmalla: yksi kieli riittää koko maailman julkaisuksi. Se on indie-pelien voitto. Se tekee myös viihteestä edullisempaa, kun yksi julkaisu riittää.

Vierailin Virossa. Ihmiset puhuivat minulle suomea, ei ruotsia. Siellä missä suomi ei taipunut, englanti taipui heti. Kukaan ei vaihtanut ruotsiin missään välissä.

Yli 50% internetin sivustoista on englanniksi.

Jokainen ruotsalainen osaa paremmin englantia, kuin suomalainen ruotsia. Olin ruotsissa ja tarvitsisin apua autoni kanssa. Puhuin 2 minuuttia M-tason keskipitkää pakkoruotsiani, kunnes vaihdoin L-tason pitkään englantiin, ja sain asiani hoidettua nopeasti ja tehokkaasti.

 

Ei ole mitään pelastavaa tekijää pakolliselle ruotsin kielelle. Zero.

https://yle.fi/uutiset/3-10878058

]]>
22 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278507-pakollinen-ruotsin-kieli-on-turhaa-rahan-ja-ympariston-tuhlausta#comments Ilmastonmuutos Pakkoruotsi RKP Vasemmistoliitto Thu, 18 Jul 2019 10:00:51 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278507-pakollinen-ruotsin-kieli-on-turhaa-rahan-ja-ympariston-tuhlausta
Denialistit ovat ”hyödyllisiä idiootteja” http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278477-denialistit-hyodyllisia-idiootteja <p>Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjiä, denialisteja, on monenlaisia.&nbsp;</p><p>Alin kasti on tieteestä pihalla olevat nettiroskan levittäjät, jotka tarttuvat netin houkutuksiin.&nbsp;</p><p>Seuraava kasti on populististen poliittisten puolueiden jymäyttämät äänestäjät, joiden pyydyksiin herrojen höpötyksiä karsastava joukko. Osa kulkee vain mukana.</p><p>Poliitikoille denialismi on pyydys, jolla tehdään pesäeroa muihin puolueisiin.</p><p>Yksi denialistien ryhmä on amerikkalaiset ääriuskovat, joille maailmanloppu ei olisi pahasta, silloinhan &rdquo;Jeesus tulee&rdquo;.</p><p>Sitten on joukko ilmastotieteen harrastajia, joihin kuuluu jopa tohtoreita ja eri erikoisalojen professoreita ja emerituksia. Heille on tyypiilistä erilaiset yleistysharhat. Metaforana hammaslääkäri, joka esiintyy yleislääkärinä. Sivusta katsoen tuolla joukolla saattaa olla narsistisia piirteitä. Nämä tyypit julkaisevat sepustuksiaan ilmastotieteen kannalta &rdquo;vertaisarvioiduissa&rdquo; sekundäärisissä tiedelehdissä tai sitten &rdquo;tiedelehdissä&rdquo;.</p><p>Huipulla ovat <strong>fossiilisen teollisuuden informaatiovaikuttamiseen</strong>&nbsp;mukaan lähteneet&nbsp;eettisyydestä luopuneet amerikkalaiset tutkijat, joiden nimet vilahtelevat suomalaistenkin denialistien vuodatuksissa:</p><ul><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Bob_Carter.htm">Carter, Bob</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_John_Christy.htm">Christy, John</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Judith_Curry.htm">Curry, Judith</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_William_Happer.htm">Happer, William</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Craig_Idso.htm">Idso, Craig</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_David_Legates.htm">Legates, David</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Richard_Lindzen.htm">Lindzen, Richard</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Patrick_Michaels.htm">Michaels, Patrick</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Lubos_Motl.htm">Motl, Lubos</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Richard_Muller.htm">Muller, Richard</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Kary_Mullis.htm">Mullis, Kary</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Roger_Pielke_Sr.htm">Pielke Sr, Roger</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Ian_Plimer.htm">Plimer, Ian</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Murry_Salby.htm">Salby, Murry</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Fred_Singer.htm">Singer, Fred</a></li><li><a href="https://skepticalscience.com/skeptic_Roy_Spencer.htm">Spencer, Roy</a></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjiä, denialisteja, on monenlaisia. 

Alin kasti on tieteestä pihalla olevat nettiroskan levittäjät, jotka tarttuvat netin houkutuksiin. 

Seuraava kasti on populististen poliittisten puolueiden jymäyttämät äänestäjät, joiden pyydyksiin herrojen höpötyksiä karsastava joukko. Osa kulkee vain mukana.

Poliitikoille denialismi on pyydys, jolla tehdään pesäeroa muihin puolueisiin.

Yksi denialistien ryhmä on amerikkalaiset ääriuskovat, joille maailmanloppu ei olisi pahasta, silloinhan ”Jeesus tulee”.

Sitten on joukko ilmastotieteen harrastajia, joihin kuuluu jopa tohtoreita ja eri erikoisalojen professoreita ja emerituksia. Heille on tyypiilistä erilaiset yleistysharhat. Metaforana hammaslääkäri, joka esiintyy yleislääkärinä. Sivusta katsoen tuolla joukolla saattaa olla narsistisia piirteitä. Nämä tyypit julkaisevat sepustuksiaan ilmastotieteen kannalta ”vertaisarvioiduissa” sekundäärisissä tiedelehdissä tai sitten ”tiedelehdissä”.

Huipulla ovat fossiilisen teollisuuden informaatiovaikuttamiseen mukaan lähteneet eettisyydestä luopuneet amerikkalaiset tutkijat, joiden nimet vilahtelevat suomalaistenkin denialistien vuodatuksissa:

]]>
15 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278477-denialistit-hyodyllisia-idiootteja#comments Denialistit Ilmastonmuutos Oikeistopopulismi Wed, 17 Jul 2019 14:46:10 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278477-denialistit-hyodyllisia-idiootteja
Valeuutiset ilmastosta julkisen sanan neuvostoon http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278476-valeuutiset-ilmastosta-julkisen-sanan-neuvostoon "Maapallolla ei ole koskaan ollut näin kuumaa Ilmastotieteilijöiden mukaan tästä heinäkuusta tulee kuumin kuukausi koko maapallon historiassa, kertoo Guardian-lehti" "Yhdeksän kymmenestä kuumimmasta vuodesta maapallolla ovat olleet vuoden 2000 jälkeen, kertoo Yhdysvaltain ilmastoviranomainen." Kohtuu paksuja väitteitä. Ei tarvitse tarkastella kuin viimeistä 10 000 vuotta kun löytyy selvästi nykyistä lämpimämpiä jaksoja. Tästä kyllä hyvin huomaa että mikä osapuoli levittää näitä epätotuuksia. Näin törkeästi kansaa uunotetaan äänestämään vihervasemmistoa ja maksamaan kiltisti ilmastoaneita. Suoranaista valeuutisointia. Vaan mitä tekee JSN? Vaatiiko oikaisua? No ei tietenkään, sekin laitos on täysin politisoitunut ja korruptoitunut ja selkeästi vasemmalle kallellaan. YLE ovelasti vain lainaa lähteitä eikä yritäkkään väittää juttujansa totuudeksi. Se vain antaa ymmärtää että näin on mutta välttää vastuun.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 27 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278476-valeuutiset-ilmastosta-julkisen-sanan-neuvostoon#comments Ilmasto Ilmastonmuutos JSN Valeuutiset Yle Wed, 17 Jul 2019 14:24:30 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278476-valeuutiset-ilmastosta-julkisen-sanan-neuvostoon IPCC:n malleissa hiilidioksidin lämmitysvaikutus liian suuri – kaksi todistetta http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278451-ipccn-malleissa-hiilidioksidin-lammitysvaikutus-liian-suuri-kaksi-todistetta <p><strong>&nbsp;</strong>IPCC:n mukaan maapallon nykyinen lämpeneminen eli ilmaston muutos johtuu pääsääntöisesti kasvihuoneilmiön voimistumisesta, jossa tärkein syy on hiilidioksidin (CO2) määrän kasvu arvosta 280 ppm nykytasolle n. 410 ppm.</p><ol><li><strong>Myhre et al.:n säteilypakotekaavan virhe</strong></li></ol><p>Vuoden 2001 3. arviointiraportissaan nimeltä TAR, IPCC teki valinnan yhtälöstä, jonka mukaan hiilidioksidin säteilypakote lasketaan. Valinta tehtiin kolmen tutkimuksen kesken, joita olivat Myhre et al., Hansen et al. ja Shi. Näiden tutkimusten mukaiset säteilypakotteen (RF = Radiative Forcing) arvot CO2-pitoisuuden funktiona on esitetty <strong>kuvassa 1.</strong></p><p>Valituksi tuli Myhre et al.:n kaava, (Ref. 1)</p><p>RF = 5,35 * ln(C/280)&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; (1)</p><p>jossa RF on säteilypakotteen muutos (W/m2) CO2-pitoisuudesta 280 ylöspäin ja C on CO2:n hetkellinen pitoisuus (ppm). Olisiko valintaan vaikuttanut millään tavalla, että valituksi tulleen tutkimuksen neljästä kirjoittajista Myhre oli kyseisen TAR:n kappaleen yksi Lead author- sekä Stordal ja Shine Contributing author-statuksella. Olen kirjoittanut joskus blogin, että IPCC-kirjoittajat referoivat pääsääntöisesti omia tutkimuksiaan. &nbsp;</p><p>IPCC käyttää edelleen kyseistä kaavaa laskeakseen CO2:n säteilypakotteen arvon. Tämän kaavan merkitystä kuvaa Schmidt et al.:n tutkimuksen vuodelta 2010 oleva arvio, että kyseinen yhtälö on &rdquo;kanoninen&rdquo;. Se tarkoittaa katolisten kirkkojen käsitettä, että kyseessä on laki, jota kirkko noudattaa. Yhtälö (1) onkin yksi harvoista, ellei ainut matemaattinen esitys, joka on säilynyt samana kolmessa IPCC:n arviointiraportissa. Myös tietokonemallien CO2-lämmitysvaikutuksen laskenta perustuu tähän yhtälöön.</p><p>Kirjoittaja on suorittanut oman laskelmansa käyttäen Spectral Calculator-työkalua ja spektrianalyysin menetelmää selvittääkseen, minkälaisen säteilypakotteen RF-arvon CO2 tuottaa eri pitoisuuksilla. Tässä laskennassa lisätään CO2-pitoisuutta ja lasketaan, kuinka paljon ilmakehän ylärajalla (eng. Top of the Atmosphere = TOA) pienenee avaruuteen menevä maapallon emittoima infrapunasäteilyn määrä. Lasketun RF-arvon ero 280 ppm:n RF-arvoon on tuo säteilypakote eli RF.</p><p>Säteilypakotteen nimi tulee siitä, että koska auringon säteilymäärä pysyy vakiona, niin maapallo hakeutuu automaattisesti uuteen tasapainotilaan, jos avaruuteen menevä säteilymäärä poikkeaa sisään tulevasta. Tässä tapauksessa asia hoituu niin, että pintalämpötila nousee, koska se lisää maanpinnan emissiomäärää ja siten kompensoi kasvanutta absorptiota ilmakehässä ja lisää avaruuteen menevää säteilyä. Kasvihuonekaasujen RF-arvot lasketaan ilmakehän yläosassa, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia mm. auringon intensiteettivaihtelujen&nbsp; kanssa.</p><p>En ole pystynyt tekemään täydellistä Myhre et al.:n tutkimuksen toistoa (reproduction) &ndash; eikä siihen pysty kukaan muukaan - koska kyseisessä artikkelissa ei ole annettu käytetyn ilmakehämallin kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja viittauksessa mainitut tiedot eivät ole yleisessä käytössä. Myöskään erikseen pyydettäessä Myhre ei ole luovuttanut kyseisiä lähtötietoja. Tämä on yleisen tutkimuskäytännön vastaista ja muistuttaa Mann:n lätkämailatutkimusta, jossa tekijä ei suostunut antamaan lähtötietoja kuin tipottain ja vuosien päästä. Tutkimuksesta puuttuu kokonaan validointisosuus. Voin vain kuvitella, jos omassa tutkimuksessani olisi tällaiset vakavat puutteet, kuinka eräät näilläkin palstoilla olevat henkilöt leimaisivat lehden ja tutkijan ilmastoasioita ja tutkimusmenetelmiä osaamattomaksi amatööriksi. Mutta se ei ole millään tavalla vaikuttanut IPCC:n valintaan kyseisessä asiassa.</p><p>Tutkimus voidaan kuitenkin tehdä siinä mielessä uudestaan, että käytetään mahdollisimman oikeaa ilmastomallia ja validoidaan tulokset. Ilmakehämallina on ollut yksidimensionaalinen (1D) keskimääräinen ilmakehä. Tärkein piirre tällaisessa ilmakehässä on veden pitoisuus, joka on 2.6 cm (ilmakehän vesipitoisuus laskettuna kondensoituna vetenä). Olen pystynyt validoimaan ilmastomallini siten, että se antaa avaruuteen menevän infrapunasäteilyn arvoksi 265,3 W/m2, ja satelliittimittausten mukaan sama arvo on keskimäärin 266,4 W/m2 vuosina 2000-2010; ero on vain 0,4 %.</p><p>Tässä tutkimuksessa kirjoittaja on laskenut maapallon säteilyvuon muutoksen kolmelle eri CO2-pitoisuudelle (393 ppm, 560 ppm ja 1370 ppm) käyttäen vertailuarvona esiteollista pitoisuutta 280 ppm. Saatu yhtälö on tehty sovitettuna logaritmiseen muotoon:</p><p>RF = 3,12 * ln(C/280)&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; (2)</p><p>Logaritminen esitystapa on erittäin hyvä tälle riippuvuudelle kuten myös Myhre et al. ovat todenneet, mutta kertoimen arvo on erilainen. Yhtälöiden (1) ja (2) antamien tulosten ero näkyy oheisessa kuvassa 1. Kun verrataan ilmastoherkkyysarvoa eli siis pitoisuuden 560 ppm RF-arvoja, niin ne ovat: yhtälö (1) 3,7 W/m2 ja yhtälö (2) 2,16 W/m2. IPCC:n valitsema malli antaa 71 % suuremman arvon.</p><p>Kun IPCC:n raportin kirjoittajat valitsivat mukaan myös Shi:n yhtälön, heiltä jäi hieman nolosti tarkistamatta eräs juttu. Nimittäin Shi ilmoittaa, että hän käyttää &rdquo;vakiollista suhteellisen kosteuden arvoa laskelmissaan&rdquo;, joka tarkoittaa samaa kuin positiivista veden takaisinkytkentää eli CO2:n vaikutus kaksinkertaistuu. Kirjoittajan johtopäätös on, että myös Myhre et al. ja Hansen et al. ovat ehkä käyttäneet myös vakiollista suhteellista kosteutta ilmakehässä tai sitten ilmakehämallin vesipitoisuus on ollut US Standard Atmosphere 76 mukainen &ndash; who knows. Kuten <strong>kuvasta 1 </strong>näkyy, niin jos Shi:n tuloksesta otetaan puolet pois eli veden takaisinkytkentä, niin käyrä on hyvin lähellä omaa käyrääni.</p><ol><li><strong>IPCC:n ilmastomallin tulosta ei voi sovittaa kasvihuonemallin lämpenemistietoon</strong></li></ol><p>Toinen näyttö IPCC:n ilmastomallin virheellisyydestä tulee siitä, että sitä ei voi sovittaa kasvihuonemääritelmän mukaiseen hiilidioksidin kokonaisvaikutukseen, joka on pitoisuudella 400 ppm 2,4 astetta; viittaan edelliseen blogiini. Säteilypakotteen yhtälöstä saadaan lämpötilamuutos yhtälön (3) mukaisesti</p><p>dT = CSP * RF&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; (3)</p><p>jossa CSP on ilmastoherkkyysparametri K/(W/m2). Vuonna 2018 kirjoitin blogin siitä, kuinka tämä yksinkertainen malli antaa samat lämpenemistulokset kuin monimutkaiset tietokonemallitkin. En lähde uudelleen keskusteluun asiasta, koska perustelut ja näytöt ovat kiistattomat, mutta ketä kiinnostaa, niin voi verestää asiaa ref. 2 ja 3. viitteistä.</p><p>Jotta yhtälö (3) antaisi IPCC:n mukaisen arvon pelkän CO2:n vaikutukselle, niin CSP-arvo pitää olla ilman veden vaikutusta. IPCC kirjoittaa raportissa AR (ref. 4), että ilman takaisinkytkentöjä Ilmastoherkkyysarvo on 1,2 &deg;C, joka tarkoittaa ilmastoherkkyysparametrin arvoa 0,324 K/(W/m2).</p><p>Omassa ilmastomallissani ei ole veden positiivista takaisinkytkentää ja sen vuoksi CSP:n arvo on 0,27 (ref. 5). Näillä tiedoilla olen piirtänyt <strong>kuvaan 2</strong> hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen lähtien konsentraatiosta 0 arvoon 600 ppm asti sekä omalle että IPCC:n mallille. Molemmat mallit on pakotettu kulkemaan pisteen 400 ppm / 2,4 astetta kautta, kuten kasvihuoneanalyysi on osoittanut. Kuvasta näkyy, että IPCC:n käyrä leikkaisi 0-pisteen lämpenemisen kohdassa 100 ppm. &nbsp;Oma mallini, joka on ollut julkaistuna jo vuonna 2014 istuu lähes täydellisesti.</p><p>Tässä kohtaa pitää antaa taustatiedoksi, että miten lämpenemismallin pitäisi kulkea välillä 0 &ndash; 280 ppm, koska kumpikin malli alkaa arvosta 280 ppm. <strong>Kuvassa 3 </strong>on esitetty kolmen kasvihuonekaasujen absorption trendi pitoisuuden funktiona. Siitä nähdään, että absorptio tapahtuu kaikilla kyseisillä kaasuilla hyvin epälineaarisesti eli aivan pienillä pitoisuuksilla lämpötilavaikutus on suhteellisesti kaikkein suurin. Sen vuoksi CO2-käyrän alkuosa pitää seurata kuvan 3 mukaista absorptiokäyrää. Jos tällaisen absorptiokäyrän mukaisen lämpenemisen sovittaa IPCC:n käyrään pisteessä 280 ppm, tapahtuu epäjatkuvuuskohta. Pitoisuuden kasvaessa tapahtuu kyllästymistä, koska absorptiomahdollisuudet ovat käyneet kovin pieniksi kaikilla kasvihuonekaasuilla, <strong>kuva 4</strong>.&nbsp; <strong>Kuvassa 5&nbsp;</strong>on esitetty CO2:n pitoisuuden vaikutus absorptiopinta-alaan muutamille pitoisuusarvoille. Siitä näkee havainnollisesti, että CO2-pitoisuuden vaikutus tapahtuu vain aallonpituusalueella 10-14 mikrometriä ja pinta-ala (eli lämmitysvaikutus) on erittäin pientä.</p><p>Johtopäätökseni on, että IPCC:n kasvihuoneilmiön määrittely ei ole IPCC:n kirjoittajien vahinko, koska se on niin tosiasioiden vastainen, vaan sen avulla on raivattu tilaa virheelliselle hiilidioksidin lämpenemiskaavalle. Nämä kaksi asiaa &ndash; kasvihuoneilmiön virheellinen määritelmä ja IPCC:n valitsema CO2:n säteilypakotekaava &ndash; ovat osa tietoista ilmastohuijausta. Eikä tässä kaikki. Kirjoitan lähitulevaisuudessa pari blogia, joissa kerron kahdesta muusta virheestä (huijauksesta).</p><p>Referenssit:</p><ol><li>Myhre G, Highwood EJ, Shine KP, Stordal F. New estimates of radiative forcing due to 754 well mixed greenhouse gases. Geophys Res Lett 1998;25: 2715-2718.</li><li><a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260204-ipccn-ilmastomallin-sietamaton-yksinkertaisuus-ja-virheellisyys">http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260204-ipccn-ilmastomallin-sietamaton-yksinkertaisuus-ja-virheellisyys</a></li><li>Ollila, A., 2018. Challenging the scientific basis of the Paris climate agreement. Int. Jl. Clim. Ch. Man., 11(1):18-34. <a href="https://doi.org/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107">https://doi.org/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107</a>.</li><li>&nbsp;In the AR4, the IPCC writes: &ldquo;<em>The diagnosis of global radiative feedbacks allows better understanding of the spread of equilibrium climate sensitivity estimates among current GCMs. In the idealized situation that the climate response to a doubling of atmospheric CO2&nbsp;consisted of a uniform temperature change only, with no feedbacks operating (but allowing for the enhanced radiative cooling resulting from the temperature increase), the global warming from GCMs would be around 1.2 &deg;C.</em>&rdquo;</li><li>Ollila, A., 2014. The potency of carbon dioxide (CO2) as a greenhouse gas. Dev. in Earth Sc., 2:20-30.<br /><br />+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</li></ol><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 15 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  IPCC:n mukaan maapallon nykyinen lämpeneminen eli ilmaston muutos johtuu pääsääntöisesti kasvihuoneilmiön voimistumisesta, jossa tärkein syy on hiilidioksidin (CO2) määrän kasvu arvosta 280 ppm nykytasolle n. 410 ppm.

  1. Myhre et al.:n säteilypakotekaavan virhe

Vuoden 2001 3. arviointiraportissaan nimeltä TAR, IPCC teki valinnan yhtälöstä, jonka mukaan hiilidioksidin säteilypakote lasketaan. Valinta tehtiin kolmen tutkimuksen kesken, joita olivat Myhre et al., Hansen et al. ja Shi. Näiden tutkimusten mukaiset säteilypakotteen (RF = Radiative Forcing) arvot CO2-pitoisuuden funktiona on esitetty kuvassa 1.

Valituksi tuli Myhre et al.:n kaava, (Ref. 1)

RF = 5,35 * ln(C/280)                      (1)

jossa RF on säteilypakotteen muutos (W/m2) CO2-pitoisuudesta 280 ylöspäin ja C on CO2:n hetkellinen pitoisuus (ppm). Olisiko valintaan vaikuttanut millään tavalla, että valituksi tulleen tutkimuksen neljästä kirjoittajista Myhre oli kyseisen TAR:n kappaleen yksi Lead author- sekä Stordal ja Shine Contributing author-statuksella. Olen kirjoittanut joskus blogin, että IPCC-kirjoittajat referoivat pääsääntöisesti omia tutkimuksiaan.  

IPCC käyttää edelleen kyseistä kaavaa laskeakseen CO2:n säteilypakotteen arvon. Tämän kaavan merkitystä kuvaa Schmidt et al.:n tutkimuksen vuodelta 2010 oleva arvio, että kyseinen yhtälö on ”kanoninen”. Se tarkoittaa katolisten kirkkojen käsitettä, että kyseessä on laki, jota kirkko noudattaa. Yhtälö (1) onkin yksi harvoista, ellei ainut matemaattinen esitys, joka on säilynyt samana kolmessa IPCC:n arviointiraportissa. Myös tietokonemallien CO2-lämmitysvaikutuksen laskenta perustuu tähän yhtälöön.

Kirjoittaja on suorittanut oman laskelmansa käyttäen Spectral Calculator-työkalua ja spektrianalyysin menetelmää selvittääkseen, minkälaisen säteilypakotteen RF-arvon CO2 tuottaa eri pitoisuuksilla. Tässä laskennassa lisätään CO2-pitoisuutta ja lasketaan, kuinka paljon ilmakehän ylärajalla (eng. Top of the Atmosphere = TOA) pienenee avaruuteen menevä maapallon emittoima infrapunasäteilyn määrä. Lasketun RF-arvon ero 280 ppm:n RF-arvoon on tuo säteilypakote eli RF.

Säteilypakotteen nimi tulee siitä, että koska auringon säteilymäärä pysyy vakiona, niin maapallo hakeutuu automaattisesti uuteen tasapainotilaan, jos avaruuteen menevä säteilymäärä poikkeaa sisään tulevasta. Tässä tapauksessa asia hoituu niin, että pintalämpötila nousee, koska se lisää maanpinnan emissiomäärää ja siten kompensoi kasvanutta absorptiota ilmakehässä ja lisää avaruuteen menevää säteilyä. Kasvihuonekaasujen RF-arvot lasketaan ilmakehän yläosassa, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia mm. auringon intensiteettivaihtelujen  kanssa.

En ole pystynyt tekemään täydellistä Myhre et al.:n tutkimuksen toistoa (reproduction) – eikä siihen pysty kukaan muukaan - koska kyseisessä artikkelissa ei ole annettu käytetyn ilmakehämallin kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja viittauksessa mainitut tiedot eivät ole yleisessä käytössä. Myöskään erikseen pyydettäessä Myhre ei ole luovuttanut kyseisiä lähtötietoja. Tämä on yleisen tutkimuskäytännön vastaista ja muistuttaa Mann:n lätkämailatutkimusta, jossa tekijä ei suostunut antamaan lähtötietoja kuin tipottain ja vuosien päästä. Tutkimuksesta puuttuu kokonaan validointisosuus. Voin vain kuvitella, jos omassa tutkimuksessani olisi tällaiset vakavat puutteet, kuinka eräät näilläkin palstoilla olevat henkilöt leimaisivat lehden ja tutkijan ilmastoasioita ja tutkimusmenetelmiä osaamattomaksi amatööriksi. Mutta se ei ole millään tavalla vaikuttanut IPCC:n valintaan kyseisessä asiassa.

Tutkimus voidaan kuitenkin tehdä siinä mielessä uudestaan, että käytetään mahdollisimman oikeaa ilmastomallia ja validoidaan tulokset. Ilmakehämallina on ollut yksidimensionaalinen (1D) keskimääräinen ilmakehä. Tärkein piirre tällaisessa ilmakehässä on veden pitoisuus, joka on 2.6 cm (ilmakehän vesipitoisuus laskettuna kondensoituna vetenä). Olen pystynyt validoimaan ilmastomallini siten, että se antaa avaruuteen menevän infrapunasäteilyn arvoksi 265,3 W/m2, ja satelliittimittausten mukaan sama arvo on keskimäärin 266,4 W/m2 vuosina 2000-2010; ero on vain 0,4 %.

Tässä tutkimuksessa kirjoittaja on laskenut maapallon säteilyvuon muutoksen kolmelle eri CO2-pitoisuudelle (393 ppm, 560 ppm ja 1370 ppm) käyttäen vertailuarvona esiteollista pitoisuutta 280 ppm. Saatu yhtälö on tehty sovitettuna logaritmiseen muotoon:

RF = 3,12 * ln(C/280)                          (2)

Logaritminen esitystapa on erittäin hyvä tälle riippuvuudelle kuten myös Myhre et al. ovat todenneet, mutta kertoimen arvo on erilainen. Yhtälöiden (1) ja (2) antamien tulosten ero näkyy oheisessa kuvassa 1. Kun verrataan ilmastoherkkyysarvoa eli siis pitoisuuden 560 ppm RF-arvoja, niin ne ovat: yhtälö (1) 3,7 W/m2 ja yhtälö (2) 2,16 W/m2. IPCC:n valitsema malli antaa 71 % suuremman arvon.

Kun IPCC:n raportin kirjoittajat valitsivat mukaan myös Shi:n yhtälön, heiltä jäi hieman nolosti tarkistamatta eräs juttu. Nimittäin Shi ilmoittaa, että hän käyttää ”vakiollista suhteellisen kosteuden arvoa laskelmissaan”, joka tarkoittaa samaa kuin positiivista veden takaisinkytkentää eli CO2:n vaikutus kaksinkertaistuu. Kirjoittajan johtopäätös on, että myös Myhre et al. ja Hansen et al. ovat ehkä käyttäneet myös vakiollista suhteellista kosteutta ilmakehässä tai sitten ilmakehämallin vesipitoisuus on ollut US Standard Atmosphere 76 mukainen – who knows. Kuten kuvasta 1 näkyy, niin jos Shi:n tuloksesta otetaan puolet pois eli veden takaisinkytkentä, niin käyrä on hyvin lähellä omaa käyrääni.

  1. IPCC:n ilmastomallin tulosta ei voi sovittaa kasvihuonemallin lämpenemistietoon

Toinen näyttö IPCC:n ilmastomallin virheellisyydestä tulee siitä, että sitä ei voi sovittaa kasvihuonemääritelmän mukaiseen hiilidioksidin kokonaisvaikutukseen, joka on pitoisuudella 400 ppm 2,4 astetta; viittaan edelliseen blogiini. Säteilypakotteen yhtälöstä saadaan lämpötilamuutos yhtälön (3) mukaisesti

dT = CSP * RF                          (3)

jossa CSP on ilmastoherkkyysparametri K/(W/m2). Vuonna 2018 kirjoitin blogin siitä, kuinka tämä yksinkertainen malli antaa samat lämpenemistulokset kuin monimutkaiset tietokonemallitkin. En lähde uudelleen keskusteluun asiasta, koska perustelut ja näytöt ovat kiistattomat, mutta ketä kiinnostaa, niin voi verestää asiaa ref. 2 ja 3. viitteistä.

Jotta yhtälö (3) antaisi IPCC:n mukaisen arvon pelkän CO2:n vaikutukselle, niin CSP-arvo pitää olla ilman veden vaikutusta. IPCC kirjoittaa raportissa AR (ref. 4), että ilman takaisinkytkentöjä Ilmastoherkkyysarvo on 1,2 °C, joka tarkoittaa ilmastoherkkyysparametrin arvoa 0,324 K/(W/m2).

Omassa ilmastomallissani ei ole veden positiivista takaisinkytkentää ja sen vuoksi CSP:n arvo on 0,27 (ref. 5). Näillä tiedoilla olen piirtänyt kuvaan 2 hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen lähtien konsentraatiosta 0 arvoon 600 ppm asti sekä omalle että IPCC:n mallille. Molemmat mallit on pakotettu kulkemaan pisteen 400 ppm / 2,4 astetta kautta, kuten kasvihuoneanalyysi on osoittanut. Kuvasta näkyy, että IPCC:n käyrä leikkaisi 0-pisteen lämpenemisen kohdassa 100 ppm.  Oma mallini, joka on ollut julkaistuna jo vuonna 2014 istuu lähes täydellisesti.

Tässä kohtaa pitää antaa taustatiedoksi, että miten lämpenemismallin pitäisi kulkea välillä 0 – 280 ppm, koska kumpikin malli alkaa arvosta 280 ppm. Kuvassa 3 on esitetty kolmen kasvihuonekaasujen absorption trendi pitoisuuden funktiona. Siitä nähdään, että absorptio tapahtuu kaikilla kyseisillä kaasuilla hyvin epälineaarisesti eli aivan pienillä pitoisuuksilla lämpötilavaikutus on suhteellisesti kaikkein suurin. Sen vuoksi CO2-käyrän alkuosa pitää seurata kuvan 3 mukaista absorptiokäyrää. Jos tällaisen absorptiokäyrän mukaisen lämpenemisen sovittaa IPCC:n käyrään pisteessä 280 ppm, tapahtuu epäjatkuvuuskohta. Pitoisuuden kasvaessa tapahtuu kyllästymistä, koska absorptiomahdollisuudet ovat käyneet kovin pieniksi kaikilla kasvihuonekaasuilla, kuva 4Kuvassa 5 on esitetty CO2:n pitoisuuden vaikutus absorptiopinta-alaan muutamille pitoisuusarvoille. Siitä näkee havainnollisesti, että CO2-pitoisuuden vaikutus tapahtuu vain aallonpituusalueella 10-14 mikrometriä ja pinta-ala (eli lämmitysvaikutus) on erittäin pientä.

Johtopäätökseni on, että IPCC:n kasvihuoneilmiön määrittely ei ole IPCC:n kirjoittajien vahinko, koska se on niin tosiasioiden vastainen, vaan sen avulla on raivattu tilaa virheelliselle hiilidioksidin lämpenemiskaavalle. Nämä kaksi asiaa – kasvihuoneilmiön virheellinen määritelmä ja IPCC:n valitsema CO2:n säteilypakotekaava – ovat osa tietoista ilmastohuijausta. Eikä tässä kaikki. Kirjoitan lähitulevaisuudessa pari blogia, joissa kerron kahdesta muusta virheestä (huijauksesta).

Referenssit:

  1. Myhre G, Highwood EJ, Shine KP, Stordal F. New estimates of radiative forcing due to 754 well mixed greenhouse gases. Geophys Res Lett 1998;25: 2715-2718.
  2. http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260204-ipccn-ilmastomallin-sietamaton-yksinkertaisuus-ja-virheellisyys
  3. Ollila, A., 2018. Challenging the scientific basis of the Paris climate agreement. Int. Jl. Clim. Ch. Man., 11(1):18-34. https://doi.org/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107.
  4.  In the AR4, the IPCC writes: “The diagnosis of global radiative feedbacks allows better understanding of the spread of equilibrium climate sensitivity estimates among current GCMs. In the idealized situation that the climate response to a doubling of atmospheric CO2 consisted of a uniform temperature change only, with no feedbacks operating (but allowing for the enhanced radiative cooling resulting from the temperature increase), the global warming from GCMs would be around 1.2 °C.
  5. Ollila, A., 2014. The potency of carbon dioxide (CO2) as a greenhouse gas. Dev. in Earth Sc., 2:20-30.

    +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 15 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
18 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278451-ipccn-malleissa-hiilidioksidin-lammitysvaikutus-liian-suuri-kaksi-todistetta#comments Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Kasvihuoneilmiö Wed, 17 Jul 2019 06:58:26 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278451-ipccn-malleissa-hiilidioksidin-lammitysvaikutus-liian-suuri-kaksi-todistetta
Demarien liikenneministeri pelastaa maailman http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278411-demarien-liikenneministeri-pelastaa-maailman <p><strong>Sanna Marin lateli viisauksiaan ilmaston pelastamiseksi SuomiAreenassa. Ne olivat pitkälti ideologisia vastikkeettomia lauseita. Toistakin voisi olla, kerron siitä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Marinin mukaan kaupungit pitäisi suunnitella niin, että kaikkialle pääsee julkisilla. Suomessa on vain yksi selkeä paikka, missä sitä yritetään, eikä sielläkään ole nykytilaa parempaan pystytty (Helsingin seutu). Vuosien aikana en ole nähnyt ainoatakaan asiantuntijaa, joka kertoisi mitä pitäisi tehdä toisin (linkittäkää kommentteihin, löydöksiä). Yksittäisiä metrolinjauksia sun muita voidaan rakennella, mutta muutoin edessä on iso seinä: isompi on kalliimpi. Nykyistä kattavammat julkisten verkostot johtavat tyhjempiin busseihin ja juniin (raskas tyhjä bussi on iso turha päästölähde). Vaihtoehtona on tiivistää kaupunkeja, eli vähentää viheralueita ja rakentaa korkeampia taloja. Betonirakentaminen on suuri päästölähde ja kaupunkien rakenteen tiivistäminen erittäin hidas prosessi, joten vaihtoehto ei ole häävi. Voi myös käydä niin, että paremmat liikenneyhteydet lisäävät liikkumista - ja siten päästöjä oli sitten kyse junasta, bussista tai henkilöautosta. Toisekseen, pisimmät työmatkat ovat pääkaupunkiseudulla/Uudellamaalla ja juuri siellä asutaan jo tiiveimmin. Tulee siis päästöjä joko liikkumisesta tai rakentamisesta. Yhtälöä ei taida saada toimimaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse panostaisin kyllä nopeisiin kaukojuniin (nopeampiin kuin nyt kaavaillaan), minkä seurauksena ihmisten tarvitsee muuttaa harvemmin. Se toisi liikkumisen ja asumisen vapautta, vähentäisi betonirakentamisen tarvetta ja ehkä osin siirtäisi liikennettä renkailta raiteille.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministerin mukaan täytyy kauppoihin saada tavallisen hintaisia ilmastoystävällisiä autoja. Sähkö vaihtoehtona on todettu tuskaisen vaikeaksi. Suuri osa maailman akuista tehdään Kiinassa, joka pyörii hiilellä ja kuten monesti on jo todettu, akkumineraalien kaivuu on hyvin ongelmallista. Sähköautot varmasti halpenevat hiljalleen, mutta mihin saakka ja miten akkujen valmistamisen ja sähköntuotannon päästöistä päästään. Sähköautot vaativat siis monien isojen kysymysten ratkaisemista ennen kuin muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi kuin nykyiset polttomoottorit. Vanha pihi diesel- tai bensiiniauto voi siis olla hyvä teko ilmastolle tänä päivänä ja vielä pitkään. Kaiken lisäksi, kohuista huolimatta, polttomoottorien päästöjä on vuosikymmenten aikana saatu huomattavasti alemmas. Muistetaan myös, että henkilöautojen päästöt ovat Suomessa vain n. 8-9 % päästöistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Unohtaisin henkilöautojen tuijottamisen. Biodieseliin kannattanee kyllä panostaa mutta ennemminkin raskas liikenne voisi siirtyä vetyyn tai kaasuun hiljalleen. Vetyä tulisi omasta maasta, joten omavaraisuus paranisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanna Marin puhuu myös etätyön paremmin mukaan ottamisesta. Varmasti osa työnantajista vieroksuu etätyötä, mutta ei siitä tulee tämän parempaa pelastajaa mihinkään. Uskon, että sen potentiaalista iso osa on jo varmasti hyödynnetty.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri myös valittaa siitä, että pelotellaan elämän kurjistumisella. Vasemmistolainen älkää puhuko ikäviä -mentaliteetti nousi esiin. Kyllä ne faktat pitää ottaa esiin ja arvioida rehellisesti. Marinin mielestä elämänlaatu paranee paremmilla bussi- ja junayhteyksillä. Kunnon demaria ei tietenkään huoleta, että se maksaa jo tänä päivänä monin paikoin paljon enemmän kuin matkalipun hinta. Sitä saamme noilla puheilla tulevaisuudessa lisää.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannattaa panostaa omavaraisuuteen, myös ilmastoasioissa. Tuotetaan energia itse. Päähuomio kannattaa olla energiantuotannossa, liikenne on sivujuonne. Hiilidioksidi kyetään jo nykytekniikalla neutraloimaan, muuttamaan metalleiksi (kannattavasti) tai biometaaniksi (Salossa yksi jätteenpolttolaitos). Julkisen sektorin kannattaa ottaa tällaista tekniikkaa käyttöön ja suoda yrityksille referenssejä ulkomaita varten. Kotimaan referensseistä puhuttiin jo 2015 vaalien alla, mutta liekö kovin hääviä intoa saanut aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloyhtiöitä kannattaa vaatia tekemään energiaselvitys siitä, voisiko joku korvaava teknologia tuoda säästöjä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ydinvoimatekniikan kehitys mahdollistaa parhaimmillaan tulevaisuudessa turvallisemmat ja siten halvemmat menetelmät. Suomi ei siihen paljoa voi vaikuttaa, ellei päätä itse alkaa kehittämään, mutta ydinvoima voi joka tapauksessa olla merkittävä tekijä aikanaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiivistettynä liikenneministeri toistaa vanhoja mantroja uusina ja kuvittelee niistä löytyvän suurta ja uutta. Kustannuksista hän ei puhu ja ne tuhoavat lopulta suuret haaveet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanna Marin lateli viisauksiaan ilmaston pelastamiseksi SuomiAreenassa. Ne olivat pitkälti ideologisia vastikkeettomia lauseita. Toistakin voisi olla, kerron siitä.

 

Marinin mukaan kaupungit pitäisi suunnitella niin, että kaikkialle pääsee julkisilla. Suomessa on vain yksi selkeä paikka, missä sitä yritetään, eikä sielläkään ole nykytilaa parempaan pystytty (Helsingin seutu). Vuosien aikana en ole nähnyt ainoatakaan asiantuntijaa, joka kertoisi mitä pitäisi tehdä toisin (linkittäkää kommentteihin, löydöksiä). Yksittäisiä metrolinjauksia sun muita voidaan rakennella, mutta muutoin edessä on iso seinä: isompi on kalliimpi. Nykyistä kattavammat julkisten verkostot johtavat tyhjempiin busseihin ja juniin (raskas tyhjä bussi on iso turha päästölähde). Vaihtoehtona on tiivistää kaupunkeja, eli vähentää viheralueita ja rakentaa korkeampia taloja. Betonirakentaminen on suuri päästölähde ja kaupunkien rakenteen tiivistäminen erittäin hidas prosessi, joten vaihtoehto ei ole häävi. Voi myös käydä niin, että paremmat liikenneyhteydet lisäävät liikkumista - ja siten päästöjä oli sitten kyse junasta, bussista tai henkilöautosta. Toisekseen, pisimmät työmatkat ovat pääkaupunkiseudulla/Uudellamaalla ja juuri siellä asutaan jo tiiveimmin. Tulee siis päästöjä joko liikkumisesta tai rakentamisesta. Yhtälöä ei taida saada toimimaan.

 

Itse panostaisin kyllä nopeisiin kaukojuniin (nopeampiin kuin nyt kaavaillaan), minkä seurauksena ihmisten tarvitsee muuttaa harvemmin. Se toisi liikkumisen ja asumisen vapautta, vähentäisi betonirakentamisen tarvetta ja ehkä osin siirtäisi liikennettä renkailta raiteille.

 

Ministerin mukaan täytyy kauppoihin saada tavallisen hintaisia ilmastoystävällisiä autoja. Sähkö vaihtoehtona on todettu tuskaisen vaikeaksi. Suuri osa maailman akuista tehdään Kiinassa, joka pyörii hiilellä ja kuten monesti on jo todettu, akkumineraalien kaivuu on hyvin ongelmallista. Sähköautot varmasti halpenevat hiljalleen, mutta mihin saakka ja miten akkujen valmistamisen ja sähköntuotannon päästöistä päästään. Sähköautot vaativat siis monien isojen kysymysten ratkaisemista ennen kuin muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi kuin nykyiset polttomoottorit. Vanha pihi diesel- tai bensiiniauto voi siis olla hyvä teko ilmastolle tänä päivänä ja vielä pitkään. Kaiken lisäksi, kohuista huolimatta, polttomoottorien päästöjä on vuosikymmenten aikana saatu huomattavasti alemmas. Muistetaan myös, että henkilöautojen päästöt ovat Suomessa vain n. 8-9 % päästöistä.

 

Unohtaisin henkilöautojen tuijottamisen. Biodieseliin kannattanee kyllä panostaa mutta ennemminkin raskas liikenne voisi siirtyä vetyyn tai kaasuun hiljalleen. Vetyä tulisi omasta maasta, joten omavaraisuus paranisi.

 

Sanna Marin puhuu myös etätyön paremmin mukaan ottamisesta. Varmasti osa työnantajista vieroksuu etätyötä, mutta ei siitä tulee tämän parempaa pelastajaa mihinkään. Uskon, että sen potentiaalista iso osa on jo varmasti hyödynnetty.

 

Ministeri myös valittaa siitä, että pelotellaan elämän kurjistumisella. Vasemmistolainen älkää puhuko ikäviä -mentaliteetti nousi esiin. Kyllä ne faktat pitää ottaa esiin ja arvioida rehellisesti. Marinin mielestä elämänlaatu paranee paremmilla bussi- ja junayhteyksillä. Kunnon demaria ei tietenkään huoleta, että se maksaa jo tänä päivänä monin paikoin paljon enemmän kuin matkalipun hinta. Sitä saamme noilla puheilla tulevaisuudessa lisää.

 

Suomen kannattaa panostaa omavaraisuuteen, myös ilmastoasioissa. Tuotetaan energia itse. Päähuomio kannattaa olla energiantuotannossa, liikenne on sivujuonne. Hiilidioksidi kyetään jo nykytekniikalla neutraloimaan, muuttamaan metalleiksi (kannattavasti) tai biometaaniksi (Salossa yksi jätteenpolttolaitos). Julkisen sektorin kannattaa ottaa tällaista tekniikkaa käyttöön ja suoda yrityksille referenssejä ulkomaita varten. Kotimaan referensseistä puhuttiin jo 2015 vaalien alla, mutta liekö kovin hääviä intoa saanut aikaan.

 

Taloyhtiöitä kannattaa vaatia tekemään energiaselvitys siitä, voisiko joku korvaava teknologia tuoda säästöjä.

 

Ydinvoimatekniikan kehitys mahdollistaa parhaimmillaan tulevaisuudessa turvallisemmat ja siten halvemmat menetelmät. Suomi ei siihen paljoa voi vaikuttaa, ellei päätä itse alkaa kehittämään, mutta ydinvoima voi joka tapauksessa olla merkittävä tekijä aikanaan.

 

Tiivistettynä liikenneministeri toistaa vanhoja mantroja uusina ja kuvittelee niistä löytyvän suurta ja uutta. Kustannuksista hän ei puhu ja ne tuhoavat lopulta suuret haaveet.

]]>
25 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278411-demarien-liikenneministeri-pelastaa-maailman#comments Ilmastonmuutos Sanna Marin Yksityisautoilu Tue, 16 Jul 2019 08:53:35 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278411-demarien-liikenneministeri-pelastaa-maailman
Denialistit hömppäilevät vuodesta toiseen http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278314-denialistit-jakavat-homppaa-vuodesta-toiseen <p>NÄIN ILMASTOSKEPTIKOT HUIJAAVAT&nbsp;</p><p>2.3.2011 Lauri Gröhn&nbsp;</p><ol><li><em><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63663-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-5-tarkoitushakuinen-vaaristely">&nbsp;tarkoitushakuinen vääristely</a>&nbsp;</em></li><li><em>&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61253-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-4-tieteellisten-lahteiden-uuskasittely">tieteellisen mittausdatan uuskäsittely1</a></em></li><li><em>&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63509-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-4b-tieteellisen-mittausdatan-uuskasittely">tieteellisen mittausdatan uuskäsittely2</a></em></li><li><em>&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61143-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-3-meret-muka-jaahtyvat">meret muka jäähtyvät?</a></em></li><li><em><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61053-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-2-al-goren-puheet">&nbsp;Al Goren puheiden vääristelyt</a></em></li><li><em><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61030-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat">&nbsp;napajään määrän vääristely</a></em></li><li>- ellei kyseessä sitten ole typerys&nbsp;<em><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63934-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-7-ellei-asialla-sitten-ole-puhdas-typerys">a</a>,&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64684-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-7b-ellei-asialla-sitten-ole-puhdas-typerys">b</a>,&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64740-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-7c-ellei-asialla-sitten-ole-puhdas-typerys">c</a>,&nbsp;<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/73093-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-7d-ellei-asialla-sitten-ole-puhdas-typerys">d</a></em></li><li>&nbsp;s<a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64133-tasaa-on-kaoottinen-ilmasto-ei">ää on kaoottinen, ilmasto ei</a></li><li><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72294-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-9-merenpinta-jaakausien-valisena-aikana">Merenpinta jääkausien välisenä aIkana</a></li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NÄIN ILMASTOSKEPTIKOT HUIJAAVAT 

2.3.2011 Lauri Gröhn 

  1.  tarkoitushakuinen vääristely 
  2.  tieteellisen mittausdatan uuskäsittely1
  3.  tieteellisen mittausdatan uuskäsittely2
  4.  meret muka jäähtyvät?
  5.  Al Goren puheiden vääristelyt
  6.  napajään määrän vääristely
  7. - ellei kyseessä sitten ole typerys abcd
  8.  sää on kaoottinen, ilmasto ei
  9. Merenpinta jääkausien välisenä aIkana
]]>
28 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278314-denialistit-jakavat-homppaa-vuodesta-toiseen#comments Denialismi Ilmastonmuutos Sat, 13 Jul 2019 07:12:18 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278314-denialistit-jakavat-homppaa-vuodesta-toiseen
Kaltevalla pinnalla http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278278-kaltevalla-pinnalla <p>Toimittaja Reetta Räty kysyi kolumnissaan(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10861592">https://yle.fi/uutiset/3-10861592</a>), onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia. Vastaus kolumnissa oli, että ei, ilmastokriisin vuoksi on ihan OK laskea lapselle vuosittainen hiilidioksidipäästö ja välttää se olemalla hankkimatta lapsia. Lapsen hiilidioksidipäästöhän lasketaan laskemalla ihmisen elinaikanaan tuottamat päästöt ja jakamalla se odotetuilla elinvuosilla.</p><p>Mutta miksi tämä rajoittuisi vain lapsiin? Jokaisella ihmisen elinvuodella on siis tietyn suuruinen, ja varsin suurikin hiilijalanjälki. Lasten voidaan kuitenkin ajatella tulevaisuudessa olevan osa ilmastonmuutoksen ratkaisua kehittäessään työelämässä uusia teknologioita ilmastonmuutoksen torjuntaan. Toisaalta lapset voivat pienestä pitäen myös oppia elämään hiilineutraalisti, eivätkä he koskaan välttämättä edes opi kaipaan jatkuvaa punaisen lihan syöntiä, bensa-autoilua tai lentomatkoja. Mutta sen sijaan monen aikuisen ja herranjestas &ndash; vanhuksen &ndash; hiilijalanjälki ei hyödytä ilmastonmuutoksen torjuntaa millään tavalla.</p><p>Ei siis varmaan ole myöskään liioittelua todeta ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä, että vanhusten viimeiset elinvuodet tuottavat suhteellisesti hyvinkin suuret ilmastopäästöt verrattuna vaikkapa lapsiin. Eikä ole liioittelua todeta, että esimerkiksi mielenterveyspalveluiden asiakkaat tuskin tuottavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnalle, mutta sitovat paljon resursseja ja tuottava päästöjä. Ja entäs pitkäaikaistyöttömät sitten? Nehän eivät lainkaan osallistu ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen, istuvat vain päästämässä hiilidioksidia ilmakehään. Eli jos ei ole liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastonmuutoksen vuoksi, niin onhan täysin selvää, että vanhustenhuollon kriisi on oikeastaan jo ratkaistu &ndash; ei tarvita kuin avustetun eutanasian laillistaminen ja vanhustenhuollon alasajo. Samoin päästösäästöjä saadaan kun mielenterveyspalveluissa aletaan jakamaan mielialalääkkeiden sijana eutanasiapillereitä ilmastoahdistuneille.</p><p>Tällä hetkellähän syntyvyys ja väestöräjähdys on tapahtumassa Afrikassa. Kun omat ilmastopäästäjät on saatu eliminoitua, on sitten Afrikan vuoro. Sieltäkään ei ole odotettavissa kovin suuria ratkaisuja ilmastokriisiin, joten ei kun isorokko irti vain ja kansa matalaksi luonnollisella tavalla. Näin saadaan tehokkaasti torjuttua ilmastokriisi, ja eihän se mitenkään liioittelua ole, että se tehdään eliminoimalla suurimpia päästölähteitä, eli ihmisiä? Jokaisella ihmisellähän on vuosittainen päästö, joten mitä enemmän saadaan sellaisia ihmisiä eliminoitua, jotka eivät tuota ratkaisuja ilmastonmuutokseen, sitä parempi.</p><p>Edellä kuvattu ilmastofasistinen ajattelupolku alkaa hyvin herkästi siitä, jos hyväksymme, että ihmiselämä voi olla keino välttää päästöjä. Ilmastonmuutosta torjutaan ja vähäpäästöisiä teknologioita kehitetään juuri siksi, että me kaikki mahtuisimme tänne rajalliselle maapallolle. Fasismille, jossa ihmiselämästä tuleekin jotain tarkoitusta palvelevan koneiston ratas, ei pidä antaa sijaa myöskään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fasistiset ajatukset jokaisen kannattaa kitkeä päästään ja suhtautua suurella epäilyksellä myös sellaisiin tutkijoihin, jotka eivät ymmärrä mitä syvällisen eettisesti väärin on siinä, että lapselle, vanhukselle, työttömälle tai mielenterveyspotilaalle lasketaan vuosittainen hiilidioksidipäästö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimittaja Reetta Räty kysyi kolumnissaan(https://yle.fi/uutiset/3-10861592), onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia. Vastaus kolumnissa oli, että ei, ilmastokriisin vuoksi on ihan OK laskea lapselle vuosittainen hiilidioksidipäästö ja välttää se olemalla hankkimatta lapsia. Lapsen hiilidioksidipäästöhän lasketaan laskemalla ihmisen elinaikanaan tuottamat päästöt ja jakamalla se odotetuilla elinvuosilla.

Mutta miksi tämä rajoittuisi vain lapsiin? Jokaisella ihmisen elinvuodella on siis tietyn suuruinen, ja varsin suurikin hiilijalanjälki. Lasten voidaan kuitenkin ajatella tulevaisuudessa olevan osa ilmastonmuutoksen ratkaisua kehittäessään työelämässä uusia teknologioita ilmastonmuutoksen torjuntaan. Toisaalta lapset voivat pienestä pitäen myös oppia elämään hiilineutraalisti, eivätkä he koskaan välttämättä edes opi kaipaan jatkuvaa punaisen lihan syöntiä, bensa-autoilua tai lentomatkoja. Mutta sen sijaan monen aikuisen ja herranjestas – vanhuksen – hiilijalanjälki ei hyödytä ilmastonmuutoksen torjuntaa millään tavalla.

Ei siis varmaan ole myöskään liioittelua todeta ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä, että vanhusten viimeiset elinvuodet tuottavat suhteellisesti hyvinkin suuret ilmastopäästöt verrattuna vaikkapa lapsiin. Eikä ole liioittelua todeta, että esimerkiksi mielenterveyspalveluiden asiakkaat tuskin tuottavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnalle, mutta sitovat paljon resursseja ja tuottava päästöjä. Ja entäs pitkäaikaistyöttömät sitten? Nehän eivät lainkaan osallistu ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen, istuvat vain päästämässä hiilidioksidia ilmakehään. Eli jos ei ole liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastonmuutoksen vuoksi, niin onhan täysin selvää, että vanhustenhuollon kriisi on oikeastaan jo ratkaistu – ei tarvita kuin avustetun eutanasian laillistaminen ja vanhustenhuollon alasajo. Samoin päästösäästöjä saadaan kun mielenterveyspalveluissa aletaan jakamaan mielialalääkkeiden sijana eutanasiapillereitä ilmastoahdistuneille.

Tällä hetkellähän syntyvyys ja väestöräjähdys on tapahtumassa Afrikassa. Kun omat ilmastopäästäjät on saatu eliminoitua, on sitten Afrikan vuoro. Sieltäkään ei ole odotettavissa kovin suuria ratkaisuja ilmastokriisiin, joten ei kun isorokko irti vain ja kansa matalaksi luonnollisella tavalla. Näin saadaan tehokkaasti torjuttua ilmastokriisi, ja eihän se mitenkään liioittelua ole, että se tehdään eliminoimalla suurimpia päästölähteitä, eli ihmisiä? Jokaisella ihmisellähän on vuosittainen päästö, joten mitä enemmän saadaan sellaisia ihmisiä eliminoitua, jotka eivät tuota ratkaisuja ilmastonmuutokseen, sitä parempi.

Edellä kuvattu ilmastofasistinen ajattelupolku alkaa hyvin herkästi siitä, jos hyväksymme, että ihmiselämä voi olla keino välttää päästöjä. Ilmastonmuutosta torjutaan ja vähäpäästöisiä teknologioita kehitetään juuri siksi, että me kaikki mahtuisimme tänne rajalliselle maapallolle. Fasismille, jossa ihmiselämästä tuleekin jotain tarkoitusta palvelevan koneiston ratas, ei pidä antaa sijaa myöskään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fasistiset ajatukset jokaisen kannattaa kitkeä päästään ja suhtautua suurella epäilyksellä myös sellaisiin tutkijoihin, jotka eivät ymmärrä mitä syvällisen eettisesti väärin on siinä, että lapselle, vanhukselle, työttömälle tai mielenterveyspotilaalle lasketaan vuosittainen hiilidioksidipäästö.

]]>
6 http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278278-kaltevalla-pinnalla#comments Fasismi Ilmastonmuutos Lapsettomuus Syntyvyys Fri, 12 Jul 2019 08:06:27 +0000 Malkus Lindroos http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278278-kaltevalla-pinnalla
Kolme helppoa keinoa torjua aloittaa ilmastonmuutoksen torjunta http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278230-kolme-helppoa-keinoa-torjua-aloittaa-ilmastonmuutoksen-torjunta <p>Ilmastonmuutoksen tutkijat ovat listanneet kansainvälisissä tutkimuksissa monia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Näissä tehokkaimmiksi on listattu mm. lasten tekemättä jättäminen sekä autoilun ja lentämisen lopettaminen. Näin kesällä Facebookin täyttyessä taas kaukomaiden lomakuvilla huomaa helposti dissonanssin ilmastonmuutoskeskustelun ja tavallisten ihmisten elämän välillä. Jopa ilmastonmuutoskeskustelun aktiivit postaavat perheen lomakuvia someen ulkomailta.</p><p>Jotta voimme tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta, mukaan pitää saada kaikki. EVA:n tutkimuksen mukaan (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22053755-f19c-4156-b353-f3855d4dbcad" title="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22053755-f19c-4156-b353-f3855d4dbcad">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22053755-f19c-4156-b353-f3855d4dbcad</a>)&nbsp; suomalaiset eivät ole valmiit luopumaan lasten hankkimisesta, matkailusta tai autoista, joten onko sitten jotain, jota isot joukot voisivat tehdä jo nyt ennen kuin tietoisuus kasvaa tuhojen myötä?</p><p>Merkittävimpien keinojen takana on pitkä lista keinoja, jotka vaikuttavat vähemmän ilmastonmuutokseen kuin parhaat keinot, mutta jotka vaikuttavat kuitenkin. Monet näistä keinoista ovat sovellettavissa arkeen ilman, että elämänlaatu siitä kärsii. Tässä kolme konstia säästää CO2 päästöjä ilman, että pitää luopua juuri mistään.</p><ol><li>Sähkölämmityksen ja ilmanvaihdon säätöjen kuntoon laittaminen</li></ol><p>Vattenfall järjesti pitkään Energiaperhe -kilpailua, jossa toimin kilpailevien perheiden tukena. Lähes joka kerta törmäsin samaan ilmiöön &ndash; oman kodin lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon toimintaa ei tunnettu eikä siihen oltu kiinnitetty huomiota. Pahimmillaan samaan aikaan sekä lämmitettiin että jäähdytettiin. Viimeisimmässä vuoden 2016 Energiaperhekilpailussa useampi perhe säästi yli 1000 &euro; edestä sähköä puolessa vuodessa (<a href="https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/energiaperhe/perheet/">https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/energiaperhe/perheet/</a>).</p><p>Motivan muutosten vaikutusten laskentaan käytettävän laskuohjeen (<a href="https://www.motiva.fi/files/10239/CO2-laskentaohje_Yhteenvedot.pdf">https://www.motiva.fi/files/10239/CO2-laskentaohje_Yhteenvedot.pdf</a>) &nbsp;mukaan sähkönsäästön CO2 -vaikutus talviaikaan on 600 kg CO2 / MWh. Eli kilpailussa puolessa vuodessa tyypillinen 10&nbsp;000 kWh eli 10 MWh säästö vähensi CO2 -päästöjä 6000 kg. Edestakainen Helsinki-Nizza -lento tuottaa n. 870 kg (<a href="https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new" title="https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new">https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new</a>), joten Väimerellä lomailee hyvinkin viisihenkinen perhe tällä säästöllä. Autolla (135 g/km) ajelee n. 45 000 km.</p><p>&nbsp;</p><ol start="2"><li>Kesämökin kuivanapitolämmitys</li></ol><p>Suomessa on n. 500&nbsp;000 mökkiä, joista 20 %, eli n. 100&nbsp;000 on talvet peruslämmössä.&nbsp; Tampereen Teknillinen Yliopisto laski, että mökin omistaja voi säästää n. 500 &euro; vuodessa. CO2 -päästöt skaalautuvat jälleen samoin kuin edellisessä esimerkissä, eli ovat noin puolet Energiaperheiden säästöistä. Autolla ajelisi mökin lämmityskauden 3000 kg CO2 -säästöillä siis n. 22&nbsp;000 km.</p><p>Lähteet:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-5629914">https://yle.fi/uutiset/3-5629914</a></p><p><a href="http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2010/3/vaihtoehto-kesamokin-lammitykselle">http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2010/3/vaihtoehto-kesamokin-lammitykselle</a></p><ol start="3"><li>Kaukolämmittäjän lämmönsäästö varsinkin kovilla pakkasilla</li></ol><p>Kaukolämpö on jäänyt paitsi tehostamistoimista kulutuspuolella varsin pitkään. Kaukolämpöä tai lämpimän veden kulutusta ei juurikaan mitata huoneistokohtaisesti. Ja edes harva ilmastoahdistunut tulee miettineeksi, että suihkusta lorottelee helposti satoja litroja kivihiilellä lämmitettyä vettä viemäriin. Sopivan ja edustavan kaukolämmitteisen kiinteistömassan, josta tietoja oli saatavilla, löysin TA:n sivuilta täältä: <a href="http://www.ta-asumisoikeus.fi/images/stories/asukkaille/jalkilaskelma2017-kayttovastikelaskelma2019.pdf">http://www.ta-asumisoikeus.fi/images/stories/asukkaille/jalkilaskelma2017-kayttovastikelaskelma2019.pdf</a></p><p>Lämmitykseen meni 2017 7 738 222,21 &euro; koko n. 800&nbsp;000 m2 kiinteistökannassa. Lämpö maksaa n. 50 &euro;/MWh, eli lämpöä kului siis n. 20&nbsp;000 kWh / 100 m2. Säästövaraa siis olisi mukavuuden suuremmin kärsimättä, vertailukohtana voi pitää tuota sähkölämmitteisten Energiaperheiden säästöä. Tosin sähkölämmittäjät saavat harvoin kulumaan näin suuria määriä lämpöä kuin kaukolämpökohteissa kuluu. Avaimet säästöön ovat kuitenkin samat &ndash; lämmityksen säädöt kuntoon, jotta ei ylilämmitetä ja ilmanvaihto pienellä pakkasella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutoksen tutkijat ovat listanneet kansainvälisissä tutkimuksissa monia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Näissä tehokkaimmiksi on listattu mm. lasten tekemättä jättäminen sekä autoilun ja lentämisen lopettaminen. Näin kesällä Facebookin täyttyessä taas kaukomaiden lomakuvilla huomaa helposti dissonanssin ilmastonmuutoskeskustelun ja tavallisten ihmisten elämän välillä. Jopa ilmastonmuutoskeskustelun aktiivit postaavat perheen lomakuvia someen ulkomailta.

Jotta voimme tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta, mukaan pitää saada kaikki. EVA:n tutkimuksen mukaan (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22053755-f19c-4156-b353-f3855d4dbcad)  suomalaiset eivät ole valmiit luopumaan lasten hankkimisesta, matkailusta tai autoista, joten onko sitten jotain, jota isot joukot voisivat tehdä jo nyt ennen kuin tietoisuus kasvaa tuhojen myötä?

Merkittävimpien keinojen takana on pitkä lista keinoja, jotka vaikuttavat vähemmän ilmastonmuutokseen kuin parhaat keinot, mutta jotka vaikuttavat kuitenkin. Monet näistä keinoista ovat sovellettavissa arkeen ilman, että elämänlaatu siitä kärsii. Tässä kolme konstia säästää CO2 päästöjä ilman, että pitää luopua juuri mistään.

  1. Sähkölämmityksen ja ilmanvaihdon säätöjen kuntoon laittaminen

Vattenfall järjesti pitkään Energiaperhe -kilpailua, jossa toimin kilpailevien perheiden tukena. Lähes joka kerta törmäsin samaan ilmiöön – oman kodin lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon toimintaa ei tunnettu eikä siihen oltu kiinnitetty huomiota. Pahimmillaan samaan aikaan sekä lämmitettiin että jäähdytettiin. Viimeisimmässä vuoden 2016 Energiaperhekilpailussa useampi perhe säästi yli 1000 € edestä sähköä puolessa vuodessa (https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/energiaperhe/perheet/).

Motivan muutosten vaikutusten laskentaan käytettävän laskuohjeen (https://www.motiva.fi/files/10239/CO2-laskentaohje_Yhteenvedot.pdf)  mukaan sähkönsäästön CO2 -vaikutus talviaikaan on 600 kg CO2 / MWh. Eli kilpailussa puolessa vuodessa tyypillinen 10 000 kWh eli 10 MWh säästö vähensi CO2 -päästöjä 6000 kg. Edestakainen Helsinki-Nizza -lento tuottaa n. 870 kg (https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new), joten Väimerellä lomailee hyvinkin viisihenkinen perhe tällä säästöllä. Autolla (135 g/km) ajelee n. 45 000 km.

 

  1. Kesämökin kuivanapitolämmitys

Suomessa on n. 500 000 mökkiä, joista 20 %, eli n. 100 000 on talvet peruslämmössä.  Tampereen Teknillinen Yliopisto laski, että mökin omistaja voi säästää n. 500 € vuodessa. CO2 -päästöt skaalautuvat jälleen samoin kuin edellisessä esimerkissä, eli ovat noin puolet Energiaperheiden säästöistä. Autolla ajelisi mökin lämmityskauden 3000 kg CO2 -säästöillä siis n. 22 000 km.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-5629914

http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2010/3/vaihtoehto-kesamokin-lammitykselle

  1. Kaukolämmittäjän lämmönsäästö varsinkin kovilla pakkasilla

Kaukolämpö on jäänyt paitsi tehostamistoimista kulutuspuolella varsin pitkään. Kaukolämpöä tai lämpimän veden kulutusta ei juurikaan mitata huoneistokohtaisesti. Ja edes harva ilmastoahdistunut tulee miettineeksi, että suihkusta lorottelee helposti satoja litroja kivihiilellä lämmitettyä vettä viemäriin. Sopivan ja edustavan kaukolämmitteisen kiinteistömassan, josta tietoja oli saatavilla, löysin TA:n sivuilta täältä: http://www.ta-asumisoikeus.fi/images/stories/asukkaille/jalkilaskelma2017-kayttovastikelaskelma2019.pdf

Lämmitykseen meni 2017 7 738 222,21 € koko n. 800 000 m2 kiinteistökannassa. Lämpö maksaa n. 50 €/MWh, eli lämpöä kului siis n. 20 000 kWh / 100 m2. Säästövaraa siis olisi mukavuuden suuremmin kärsimättä, vertailukohtana voi pitää tuota sähkölämmitteisten Energiaperheiden säästöä. Tosin sähkölämmittäjät saavat harvoin kulumaan näin suuria määriä lämpöä kuin kaukolämpökohteissa kuluu. Avaimet säästöön ovat kuitenkin samat – lämmityksen säädöt kuntoon, jotta ei ylilämmitetä ja ilmanvaihto pienellä pakkasella.

]]>
11 http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278230-kolme-helppoa-keinoa-torjua-aloittaa-ilmastonmuutoksen-torjunta#comments Ilmastonmuutos Kaukolämpö Kesämökki Lämmitys Sähkölämmitys Thu, 11 Jul 2019 04:14:00 +0000 Malkus Lindroos http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278230-kolme-helppoa-keinoa-torjua-aloittaa-ilmastonmuutoksen-torjunta
Kahdenlaista denialismia ilmastonmuutoksesta http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278155-kahdenlaista-denialismia-ilmastonmuutoksesta <p>Denialisteissa on kaksi ääriryhmää. Osa denialisteista kieltää ilmastonmuutosta työkseen fossilisen teollisuuden tukemana.&nbsp;</p><p>Toisen ryhmän profiilia:&nbsp;</p><p>The Dunning-Kruger Effect means that the dumber you are, the more confident you are that you&rsquo;re not actually dumb.&nbsp;</p><p>Jälkimmäinen ryhmä jakelee uskollisesti ensimmäisen ryhmän hömppää.&nbsp;</p><p>Vaarallisisin ryhmä ovat&nbsp;<strong>yleistysharhailijat</strong>. Voivat olla syvästi perehtyneet johonkin erityisalueeseen, mutta sitten kuvittelevat olevansa ilmastotieteen asiantuntijoita. Ovat joskus jopa professoreita.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>BLOGIN MODEROINTILINJA</p><p>Yritän säästää blogini lukijoita kommentoijien roskalinkeiltä. Jankkaajat estoon. Lapselliset viestit, niitä näitä viestit ja metaviestit poistetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Denialisteissa on kaksi ääriryhmää. Osa denialisteista kieltää ilmastonmuutosta työkseen fossilisen teollisuuden tukemana. 

Toisen ryhmän profiilia: 

The Dunning-Kruger Effect means that the dumber you are, the more confident you are that you’re not actually dumb. 

Jälkimmäinen ryhmä jakelee uskollisesti ensimmäisen ryhmän hömppää. 

Vaarallisisin ryhmä ovat yleistysharhailijat. Voivat olla syvästi perehtyneet johonkin erityisalueeseen, mutta sitten kuvittelevat olevansa ilmastotieteen asiantuntijoita. Ovat joskus jopa professoreita. 

 

BLOGIN MODEROINTILINJA

Yritän säästää blogini lukijoita kommentoijien roskalinkeiltä. Jankkaajat estoon. Lapselliset viestit, niitä näitä viestit ja metaviestit poistetaan.

 

 

 

]]>
24 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278155-kahdenlaista-denialismia-ilmastonmuutoksesta#comments Denialismi Ilmastonmuutos Mon, 08 Jul 2019 09:47:26 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278155-kahdenlaista-denialismia-ilmastonmuutoksesta
Minkä tasoisia muutoksia hiilineutraalius Suomessa todellisuudessa vaatii? http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278049-minka-tasoisia-muutoksia-hiilineutraalius-suomessa-todellisuudessa-vaatii <p>Twitterin #ilmastonmuutos -keskustelua seuratessa meinaa ilmastoahdistus iskeä asiantuntijaankin. Päivästä toiseen erilaiset ääriliikkeet ja ääriajattelijat julistavat, että ilmastonmuutoksen varjolla on muutettava yhdyskuntarakenne ja lopetettava autoilu, ajettava alas maatalous, luovuttavat markkinataloudesta ja siirryttävä suunnittelukommunismiin tai lopetettava kissavideoiden katselu. Kyllä tuota seuratessa nopeasti ahdistus iskisi, ellei tietäisi, että realismi ja varsinkin ilmastonmuutoksen torjunta on näiden liikkeiden tavoitteista kaukana.</p><p>Suomen CO2 -päästöt olivat vuonna 2017 n. 56Mt, nielujen ollessa n. 27Mt. Päästöistä pitäisi siis saada pois n. 29 Mt. Kaivoin tilastokeskuksen, energiateollisuuden, Motivan sekä liikennefaktan tiedoista vähän tarkemmat jakaumat sille mistä päästöt syntyvät sekä miten vähennykset jakautuvat, jos tavoitteena on hiilineutraalius ja vähennykset jaetaan tasan suhteessa 2017 päästöihin.</p><p>Jos lähdetään siitä, että päästöt syntyvät tasaisesti taloudellisen toiminnan tuloksena, voidaan vertaamalla Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen nähdä, mille tasolle elintasoamme pitäisi kurjistaa, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Oheisesta taulukosta nähdään, että vuonna 1997 suomen BKT oli noin puolet siitä mitä tänä päivänä (Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].<br />ISSN=1795-8881. 2018, Bruttokansantuote (BKT) 1975-2018* . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.7.2019].<br />Saantitapa: <a href="http://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-06-20_tau_001_fi.html" title="http://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-06-20_tau_001_fi.html">http://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-06-20_tau_001_fi.html</a>).</p><p>Suomen vuoden 1997 elintaso oli kaukana Kuubasta, jota kommunistit esittivät Twitterissä Suomelle esimerkiksi. Vuonna 1997 meillä oli myös teitä ja autoja. Elämä oli kyllä muutenkin varsin länsimaisen sivistynyttä. Myönnettäköön, että kissavideoita ei silloin katseltu, joten ehkä siitä siis pitää luopua?</p><p>Todellisuudessa hiilineutraaliutta ei lähdet tavoittelemaan ihan niin yksioikoisesti, että romautetaan yön yli elintaso 1997 tasalle. Käytännössä homma hoituu vuoteen 2035 mennessä niin, että se tuottavuuden kasvu, joka muutoin kasvattaisi BKT:tä, suunnataankin päästöjen vähentämiseen. Luvassa on siis kausi, jona elintaso ei ainakaan merkittävästi kasva, mutta ei kyllä merkittävästi laskekaan - ainakaan päästövähennysten vuoksi.</p><p>Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi palkansaajalla sitä, että reaaliansioiden kasvu uppoaa kalliimman hybridiauton hankintana, tiemaksuihin, lämmityksen veronkorotuksiin, kalliimpiin lentoihin, sähkön hinnan nousuun jne.</p><p>Tämä ei tarkoita, etteikö ilmastonmuutos olisi silti globaalisti paljon vakavampi uhka, ja nämä ongelmat voivat kyllä koskettaa meitäkin. Vaikkapa suurten ihmisjoukkojen liikkeet, konfliktit tai taloudelliset vaikutukset maailmantalouden kautta voivat tehdä elintasostamme huonomman kuin mitä pelkkä päästöjen vähennys edellyttää. Mutta hädässä ei kannata lähteä mukaan ääriliikkeiden ja -ajattelijoiden propagandaan, tai luvassa voi todellisuudessakin ollut paljon suurempaa kurjuutta kuin mitä pelkkä päästöjen vähennys edellyttäisi. Ääriliikkeitä ja -ajattelijoita on ollut jo ennen ilmastonmuutosta, ja ne käyttävät ilmastonmuutosta keppihevosenaan ajaakseen omaa piilotettua agendaansa, johon useimmiten liittyy oma taloudellinen etu ja/tai vallantavoittelu.</p><p>Suomessa ilmastonmuutos näkyy jo konkreettisesti lämmitystarpeen vähenemisenä. Laskin yhteen Ilmatieteen laitoksen kaikkien havaintopaikkakuntien vuosittaiset lämmitystarveluvut ja piirsin niistä Excelin trend -funktiolla jatkumon. Jos epäilee, että tutkijat vääristelevät lukuja eikä ilmasto ole todellisuudessa muuttumassa, niin kannattaa kokeille itse tehdä edes alkeellisia data-analyysejä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Twitterin #ilmastonmuutos -keskustelua seuratessa meinaa ilmastoahdistus iskeä asiantuntijaankin. Päivästä toiseen erilaiset ääriliikkeet ja ääriajattelijat julistavat, että ilmastonmuutoksen varjolla on muutettava yhdyskuntarakenne ja lopetettava autoilu, ajettava alas maatalous, luovuttavat markkinataloudesta ja siirryttävä suunnittelukommunismiin tai lopetettava kissavideoiden katselu. Kyllä tuota seuratessa nopeasti ahdistus iskisi, ellei tietäisi, että realismi ja varsinkin ilmastonmuutoksen torjunta on näiden liikkeiden tavoitteista kaukana.

Suomen CO2 -päästöt olivat vuonna 2017 n. 56Mt, nielujen ollessa n. 27Mt. Päästöistä pitäisi siis saada pois n. 29 Mt. Kaivoin tilastokeskuksen, energiateollisuuden, Motivan sekä liikennefaktan tiedoista vähän tarkemmat jakaumat sille mistä päästöt syntyvät sekä miten vähennykset jakautuvat, jos tavoitteena on hiilineutraalius ja vähennykset jaetaan tasan suhteessa 2017 päästöihin.

Jos lähdetään siitä, että päästöt syntyvät tasaisesti taloudellisen toiminnan tuloksena, voidaan vertaamalla Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen nähdä, mille tasolle elintasoamme pitäisi kurjistaa, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Oheisesta taulukosta nähdään, että vuonna 1997 suomen BKT oli noin puolet siitä mitä tänä päivänä (Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2018, Bruttokansantuote (BKT) 1975-2018* . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2019-06-20_tau_001_fi.html).

Suomen vuoden 1997 elintaso oli kaukana Kuubasta, jota kommunistit esittivät Twitterissä Suomelle esimerkiksi. Vuonna 1997 meillä oli myös teitä ja autoja. Elämä oli kyllä muutenkin varsin länsimaisen sivistynyttä. Myönnettäköön, että kissavideoita ei silloin katseltu, joten ehkä siitä siis pitää luopua?

Todellisuudessa hiilineutraaliutta ei lähdet tavoittelemaan ihan niin yksioikoisesti, että romautetaan yön yli elintaso 1997 tasalle. Käytännössä homma hoituu vuoteen 2035 mennessä niin, että se tuottavuuden kasvu, joka muutoin kasvattaisi BKT:tä, suunnataankin päästöjen vähentämiseen. Luvassa on siis kausi, jona elintaso ei ainakaan merkittävästi kasva, mutta ei kyllä merkittävästi laskekaan - ainakaan päästövähennysten vuoksi.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi palkansaajalla sitä, että reaaliansioiden kasvu uppoaa kalliimman hybridiauton hankintana, tiemaksuihin, lämmityksen veronkorotuksiin, kalliimpiin lentoihin, sähkön hinnan nousuun jne.

Tämä ei tarkoita, etteikö ilmastonmuutos olisi silti globaalisti paljon vakavampi uhka, ja nämä ongelmat voivat kyllä koskettaa meitäkin. Vaikkapa suurten ihmisjoukkojen liikkeet, konfliktit tai taloudelliset vaikutukset maailmantalouden kautta voivat tehdä elintasostamme huonomman kuin mitä pelkkä päästöjen vähennys edellyttää. Mutta hädässä ei kannata lähteä mukaan ääriliikkeiden ja -ajattelijoiden propagandaan, tai luvassa voi todellisuudessakin ollut paljon suurempaa kurjuutta kuin mitä pelkkä päästöjen vähennys edellyttäisi. Ääriliikkeitä ja -ajattelijoita on ollut jo ennen ilmastonmuutosta, ja ne käyttävät ilmastonmuutosta keppihevosenaan ajaakseen omaa piilotettua agendaansa, johon useimmiten liittyy oma taloudellinen etu ja/tai vallantavoittelu.

Suomessa ilmastonmuutos näkyy jo konkreettisesti lämmitystarpeen vähenemisenä. Laskin yhteen Ilmatieteen laitoksen kaikkien havaintopaikkakuntien vuosittaiset lämmitystarveluvut ja piirsin niistä Excelin trend -funktiolla jatkumon. Jos epäilee, että tutkijat vääristelevät lukuja eikä ilmasto ole todellisuudessa muuttumassa, niin kannattaa kokeille itse tehdä edes alkeellisia data-analyysejä.

]]>
10 http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278049-minka-tasoisia-muutoksia-hiilineutraalius-suomessa-todellisuudessa-vaatii#comments Autoilu Ilmastonmuutos Talous Fri, 05 Jul 2019 08:00:56 +0000 Malkus Lindroos http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278049-minka-tasoisia-muutoksia-hiilineutraalius-suomessa-todellisuudessa-vaatii
Ilmastovouhotusta rautalankaversiona. http://annukkakaatrasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277991-ilmastovouhotusta-rautalankaversiona <p>Tässä viime aikoina olen miettinyt<strong> ilmastoahdistusta, ilmastotekoja</strong> ja niiden merkitystä. Twitterissä moni nuori henkilö on kertonut kokevansa jonkinasteista ilmastoahdistusta ja pyrkivänsä sen takia elämään hiilineutraalimmin. Eräs kertoi siitä, ettei saa nukuttua, koska maailmantuska vaivaa ja pelottaa se, minkälainen on tulevaisuuden maapallo. Tuttavapiirissäni on ihmisiä, jotka tekevät paljon hyviä ilmastovalintoja, kuten ostavat vähäpäästöisiä autoja, mutta toisissa asioissa he eivät halua tinkiä mukavuudestaan ilmaston takia, kuten esimerkiksi vähentää sähkönkulutustaan vähentämällä sarjojen katsomista suoratoistopalveluista. Sitten on niitä ihmisiä, jotka surutta edelleen laittavat kaikki roskat samaan pussiin ja vievät ne jäteastiaan ja ajelevat huviajeluja dieselautoillaan ja muilla polttomoottorivempaimillaan. Ja sitten on heitä, jotka tekevät kaiken inhimillisesti tehtävissä olevan maapallon pelastamiseksi ilmastonmuutokselta, biodiversiteetin köyhtymiseltä ja muovijätepyörteiltä. Itse en kuulu näihin ekstremisteihin, mutta yritän tehdä oman osani mikäli pystyn ja jaksan.</p><p>Joskus erityisesti somessa tulee esille mielipiteitä, että <strong>&quot;ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut&quot;.</strong> Muistelisin, että aloittaessani peruskoulun ekaluokalla v. 1985, ilmastonmuutoksesta ei puhuttu, yläasteella puhuttiin.&nbsp; On siis ymmärrettävää että <em>vanhemmat ikäluokat eivät ole saaneet ilmasto-opetusta kansakoulussa. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole opiskelleet kansakoulua tai kiertokoulua pidemmälle koulunpenkillä. Elämästä monella on paljon kokemusta.&nbsp;</em>Hyvin simppelisti sanoen, uskon, että monille ihmisille kukaan riittävän luotettava ihminen ei vain ole vääntänyt rautalangasta sitä, mistä se hiilidioksidi sinne ilmakehään tulee ja miten sen määrä voi olla jotenkin pielessä. Mediassa ja vaalipaneeleissa puhutaan &quot;päästökaupasta&quot;, &quot;hiilineutraaliudesta&quot;, &quot;ilmastohyvityksestä&quot; ja muusta hankalasta. Jos ei ymmärrä, on helpompi pitäytyä vanhoissa mielipiteissä. &quot;Me mitään ilmastovouhotusta tartteta!&quot;</p><p><strong>Rautalankaversio</strong> voisi olla vaikkapa tälläinen. Hiili on alkuaine, joka kiertää maapallolla ilmakehän, vesistöjen, kasvien ja eläinten välillä. Se muuttaa muotoaan siirtyessä esimerkiksi ilmasta kasveihin ja eläimiin ja takaisin ilmaan. Tätä sanotaan hiilen nopeaksi kierroksi ja se ei ole varsinainen ongelman ydin. <strong>Ongelma on, että nykyään tuprutellaan ilmaan hiilen pitkäaikaisia varastoja</strong>. Miljoonien vuosien aikana hiiltä on varastoitunut myös pitkäaikaisiin varastoihin maan uumeniin esimerkiksi fossiilisiksi polttoaineiksi: maaöljyksi, kivihiileksi ja maakaasuksi. Näitä varastoja on polteltu lähinnä teollisuudessa ja liikenteessä ilmaan vasta teollistumisesta asti eli viimeisen reilun parinsadan vuoden aikana. On aika selvää, että ilman hiilidioksidin määrä kasvaa, jos pitkään kerätyt varastot tyhjätään taivaalle nopeasti. Hiilidioksidin lisääntyminen voimistaa kasvihuoneilmiötä, koska hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut muodostavat taivaalle kerroksen, jonka alta lämpö ei pääse kovin hyvin karkaamaan avaruuteen. Asiat ovat tietysti mutkikkaita, mutta rautalangasta en minä ainakaan saa väännettyä kovin yksityiskohtaista kuvaa.</p><p>Uskon, että kannattaa pitää hyvää huolta maapallosta. Näitä on olemassa vain yksi ja ihmiskunta on tämän pallon vanki. Toisaalta on todettu että <strong>suomalaisten osuus kasvihuonekaasupäästöistä on häviävän pieni</strong> ja iso osa maapallon ihmisistä ei ole kuullutkaan ilmastonmuutoksesta saati sitten, että heillä olisi köyhyyden takia mitään vaihtoehtoja valita ekologisempaa elämäntapaa. Minusta on ihan hyvä ajatus, että <strong>Suomen osuus globaaleissa ilmastotalkoissa olisi valistuksellinen tai edelläkävijyys esimerkiksi tuomalla globaaleille markkinoille teknologiaa ja osaamista</strong>, jolla voidaan siirtyä päästöttömämpään elämään. Sitä, että pitkien välimatkojen Suomessa <strong>tavallisten ihmisten asuminen ja liikkuminen tehdään entistä hankalammaksi ilmastotalkoiden takia</strong>, en ymmärrä. Perähikiän mökeissään palelevat mummelit tai yöllisiä paniikkikohtauksia muovipussin ostamisen takia saavat teinit eivät muuta maailmaa. <em>Heidän uhrauksiaan tai uhrautumistaan eivät ilmastopäättäjät ja suuret saastuttajat maailmalla näe.</em> Muualla maailmassa ajellaan ja saastutetaan aivan samalla tavalla, vaikka suomalaiset yksilöihmiset kiskoisivat rimaansa miten ylös tahansa.</p><p>Loppuviimeksi luulen, että <strong>ilmastoahdistuvia ihmisiä ahdistaa heidän oma kuolevaisuutensa.</strong> Se on sellainen ahdistuksen aihe, jonka kanssa jokainen joutuu tekemisiin joskus. On ahdistavaa ajatella, että sitten kun olen kuollut, muutamassa sukupolvessa häviävät myös ne ihmiset, jotka ovat minut henkilökohtaisesti tunteneet. Jos en ole saanut jälkeläisiä, geeninikään eivät jatku. Konkreettiset muistot minusta häviävät ja menettävät merkityksensä. Saman voi huomata esimerkiksi vanhoissa valokuvissa, joissa olevia henkilöitä kukaan ei enää tunne. Jokainen elää pienen tähdenlentonsa tällä pallolla ja on viisasta sekä pitää pallo kunnossa, että panostaa ikuisuuteen, joka jatkuu sen jälkeen, kun ruumiimme täällä kasvaa koiranputkea.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä viime aikoina olen miettinyt ilmastoahdistusta, ilmastotekoja ja niiden merkitystä. Twitterissä moni nuori henkilö on kertonut kokevansa jonkinasteista ilmastoahdistusta ja pyrkivänsä sen takia elämään hiilineutraalimmin. Eräs kertoi siitä, ettei saa nukuttua, koska maailmantuska vaivaa ja pelottaa se, minkälainen on tulevaisuuden maapallo. Tuttavapiirissäni on ihmisiä, jotka tekevät paljon hyviä ilmastovalintoja, kuten ostavat vähäpäästöisiä autoja, mutta toisissa asioissa he eivät halua tinkiä mukavuudestaan ilmaston takia, kuten esimerkiksi vähentää sähkönkulutustaan vähentämällä sarjojen katsomista suoratoistopalveluista. Sitten on niitä ihmisiä, jotka surutta edelleen laittavat kaikki roskat samaan pussiin ja vievät ne jäteastiaan ja ajelevat huviajeluja dieselautoillaan ja muilla polttomoottorivempaimillaan. Ja sitten on heitä, jotka tekevät kaiken inhimillisesti tehtävissä olevan maapallon pelastamiseksi ilmastonmuutokselta, biodiversiteetin köyhtymiseltä ja muovijätepyörteiltä. Itse en kuulu näihin ekstremisteihin, mutta yritän tehdä oman osani mikäli pystyn ja jaksan.

Joskus erityisesti somessa tulee esille mielipiteitä, että "ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut". Muistelisin, että aloittaessani peruskoulun ekaluokalla v. 1985, ilmastonmuutoksesta ei puhuttu, yläasteella puhuttiin.  On siis ymmärrettävää että vanhemmat ikäluokat eivät ole saaneet ilmasto-opetusta kansakoulussa. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole opiskelleet kansakoulua tai kiertokoulua pidemmälle koulunpenkillä. Elämästä monella on paljon kokemusta. Hyvin simppelisti sanoen, uskon, että monille ihmisille kukaan riittävän luotettava ihminen ei vain ole vääntänyt rautalangasta sitä, mistä se hiilidioksidi sinne ilmakehään tulee ja miten sen määrä voi olla jotenkin pielessä. Mediassa ja vaalipaneeleissa puhutaan "päästökaupasta", "hiilineutraaliudesta", "ilmastohyvityksestä" ja muusta hankalasta. Jos ei ymmärrä, on helpompi pitäytyä vanhoissa mielipiteissä. "Me mitään ilmastovouhotusta tartteta!"

Rautalankaversio voisi olla vaikkapa tälläinen. Hiili on alkuaine, joka kiertää maapallolla ilmakehän, vesistöjen, kasvien ja eläinten välillä. Se muuttaa muotoaan siirtyessä esimerkiksi ilmasta kasveihin ja eläimiin ja takaisin ilmaan. Tätä sanotaan hiilen nopeaksi kierroksi ja se ei ole varsinainen ongelman ydin. Ongelma on, että nykyään tuprutellaan ilmaan hiilen pitkäaikaisia varastoja. Miljoonien vuosien aikana hiiltä on varastoitunut myös pitkäaikaisiin varastoihin maan uumeniin esimerkiksi fossiilisiksi polttoaineiksi: maaöljyksi, kivihiileksi ja maakaasuksi. Näitä varastoja on polteltu lähinnä teollisuudessa ja liikenteessä ilmaan vasta teollistumisesta asti eli viimeisen reilun parinsadan vuoden aikana. On aika selvää, että ilman hiilidioksidin määrä kasvaa, jos pitkään kerätyt varastot tyhjätään taivaalle nopeasti. Hiilidioksidin lisääntyminen voimistaa kasvihuoneilmiötä, koska hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut muodostavat taivaalle kerroksen, jonka alta lämpö ei pääse kovin hyvin karkaamaan avaruuteen. Asiat ovat tietysti mutkikkaita, mutta rautalangasta en minä ainakaan saa väännettyä kovin yksityiskohtaista kuvaa.

Uskon, että kannattaa pitää hyvää huolta maapallosta. Näitä on olemassa vain yksi ja ihmiskunta on tämän pallon vanki. Toisaalta on todettu että suomalaisten osuus kasvihuonekaasupäästöistä on häviävän pieni ja iso osa maapallon ihmisistä ei ole kuullutkaan ilmastonmuutoksesta saati sitten, että heillä olisi köyhyyden takia mitään vaihtoehtoja valita ekologisempaa elämäntapaa. Minusta on ihan hyvä ajatus, että Suomen osuus globaaleissa ilmastotalkoissa olisi valistuksellinen tai edelläkävijyys esimerkiksi tuomalla globaaleille markkinoille teknologiaa ja osaamista, jolla voidaan siirtyä päästöttömämpään elämään. Sitä, että pitkien välimatkojen Suomessa tavallisten ihmisten asuminen ja liikkuminen tehdään entistä hankalammaksi ilmastotalkoiden takia, en ymmärrä. Perähikiän mökeissään palelevat mummelit tai yöllisiä paniikkikohtauksia muovipussin ostamisen takia saavat teinit eivät muuta maailmaa. Heidän uhrauksiaan tai uhrautumistaan eivät ilmastopäättäjät ja suuret saastuttajat maailmalla näe. Muualla maailmassa ajellaan ja saastutetaan aivan samalla tavalla, vaikka suomalaiset yksilöihmiset kiskoisivat rimaansa miten ylös tahansa.

Loppuviimeksi luulen, että ilmastoahdistuvia ihmisiä ahdistaa heidän oma kuolevaisuutensa. Se on sellainen ahdistuksen aihe, jonka kanssa jokainen joutuu tekemisiin joskus. On ahdistavaa ajatella, että sitten kun olen kuollut, muutamassa sukupolvessa häviävät myös ne ihmiset, jotka ovat minut henkilökohtaisesti tunteneet. Jos en ole saanut jälkeläisiä, geeninikään eivät jatku. Konkreettiset muistot minusta häviävät ja menettävät merkityksensä. Saman voi huomata esimerkiksi vanhoissa valokuvissa, joissa olevia henkilöitä kukaan ei enää tunne. Jokainen elää pienen tähdenlentonsa tällä pallolla ja on viisasta sekä pitää pallo kunnossa, että panostaa ikuisuuteen, joka jatkuu sen jälkeen, kun ruumiimme täällä kasvaa koiranputkea.

]]>
0 http://annukkakaatrasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277991-ilmastovouhotusta-rautalankaversiona#comments Ilmastoahdistus Ilmastohysteria Ilmastonmuutos Kristillisdemokraatit Politiikka Wed, 03 Jul 2019 12:33:19 +0000 Annukka Kaatrasalo http://annukkakaatrasalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277991-ilmastovouhotusta-rautalankaversiona
Denialistit selittäkääpä tämä kuva http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277940-denialistit-selittakaapa-tama-kuva <p>Auringosta säteilystä <strong>sitoutuu</strong> maapallolle energiaa joka sekunti neljän Hiroshiman pommin verran. <strong>Denialistit, eikö maapallo kuitenkaan lämpene</strong>? Olen kysynyt tätä monta kertaa oheiseen kuvaan liittyen, mutta ilmastoskeptikot ovat olleet hissukseen. Aikansa menee varmaan nettihömpän kierrättämiseen.&nbsp;</p><p>PS.</p><p>Odotan mielenkiinnolla koska perussuomalaiset perustavat oman tiedeyhdistyksensä. Nimeksi voisi tulla vaikka LUONNONTIETEITÄ VIERASTAVAT RY. Kunniapuheenjohtajuus kuuluu ehdottomasti &nbsp;sille muinaiskirkkoslaavin tohtorille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Auringosta säteilystä sitoutuu maapallolle energiaa joka sekunti neljän Hiroshiman pommin verran. Denialistit, eikö maapallo kuitenkaan lämpene? Olen kysynyt tätä monta kertaa oheiseen kuvaan liittyen, mutta ilmastoskeptikot ovat olleet hissukseen. Aikansa menee varmaan nettihömpän kierrättämiseen. 

PS.

Odotan mielenkiinnolla koska perussuomalaiset perustavat oman tiedeyhdistyksensä. Nimeksi voisi tulla vaikka LUONNONTIETEITÄ VIERASTAVAT RY. Kunniapuheenjohtajuus kuuluu ehdottomasti  sille muinaiskirkkoslaavin tohtorille.

 

]]>
26 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277940-denialistit-selittakaapa-tama-kuva#comments Denialismi Ilmastonmuutos Tue, 02 Jul 2019 08:26:46 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277940-denialistit-selittakaapa-tama-kuva
Näin denialistit valehtelevat http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277898-nain-denialistit-valehtelevat <p>Al Gore lainasi Nobel-puheessaan kolmea spekulaatiota napajään kohtalosta. Ilmastoskeptikot valehtevat ottamalla niistä yhden ja esittämällä se muodossa&nbsp;<em>&quot;<strong>Goren mukaan pohjoisnavan jäätikkö sulaa kokonaan vuoteen 2013 mennessä</strong></em><strong>&quot;.&nbsp;</strong></p><p><em>Last September 21, as the Northern Hemisphere tilted away from the sun, scientists reported with unprecedented distress that the North Polar ice cap is &quot;falling off a cliff.&quot; One study estimated that it could be completely gone during summer in less than 22 years. Another new study, to be presented by U.S. Navy researchers later this week, warns it could happen in as little as 7 years.</em>&nbsp;(Al Goren&nbsp;<strong><em><a href="http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/2007/gore-lecture_en.html" target="_blank">Nobel-puhe</a></em></strong>)</p><p><strong>Toinen tapa valehdella on poistaa ehtolause:</strong></p><p><strong><em><a href="http://forlifeandfamily.blogspot.com/2009/11/al-gore-predicts-67-meter-sea-level.html" target="_blank">Al Gore Predicts 67-Meter Sea Level Rise in 10 years</a></em></strong></p><p><em>Such thaw, cautioned Gore, &ldquo;could increase sea levels by 67 metres&rdquo; and that &ldquo;each one metre of sea level rise (SLR) is associated with 100 million climate refugees in the world.&rdquo; That&rsquo;s up a full 47 meters from the already horrifying predictions he&rsquo;s made previously.</em></p><p>Ja mitä Gore sanoi:&nbsp;</p><p>&quot;<em><strong>If</strong>&nbsp;the North Pole were to melt it could increase sea levels by 67 metres</em>, ...&nbsp;</p><p><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61053-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-2-al-goren-puheet">http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61053-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-2-al-goren-puheet</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Al Gore lainasi Nobel-puheessaan kolmea spekulaatiota napajään kohtalosta. Ilmastoskeptikot valehtevat ottamalla niistä yhden ja esittämällä se muodossa "Goren mukaan pohjoisnavan jäätikkö sulaa kokonaan vuoteen 2013 mennessä". 

Last September 21, as the Northern Hemisphere tilted away from the sun, scientists reported with unprecedented distress that the North Polar ice cap is "falling off a cliff." One study estimated that it could be completely gone during summer in less than 22 years. Another new study, to be presented by U.S. Navy researchers later this week, warns it could happen in as little as 7 years. (Al Goren Nobel-puhe)

Toinen tapa valehdella on poistaa ehtolause:

Al Gore Predicts 67-Meter Sea Level Rise in 10 years

Such thaw, cautioned Gore, “could increase sea levels by 67 metres” and that “each one metre of sea level rise (SLR) is associated with 100 million climate refugees in the world.” That’s up a full 47 meters from the already horrifying predictions he’s made previously.

Ja mitä Gore sanoi: 

"If the North Pole were to melt it could increase sea levels by 67 metres, ... 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61053-nain-ilmastoskeptikot-huijaavat-2-al-goren-puheet

 

]]>
56 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277898-nain-denialistit-valehtelevat#comments Denialismi Ilmastonmuutos Mon, 01 Jul 2019 07:48:40 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277898-nain-denialistit-valehtelevat
Kohtasitko denialistin? Vihreä lanka neuvoo http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277885-kohtasitko-denialistin-vihrea-lanka-neuvoo <p>Onko ilmastonmuutoskeskustelu vaikeaa? <a href="https://www.vihrealanka.fi/juttu/puhu-ilmastodenialistit-suohon">Vihreä lanka neuvoo</a>&nbsp;miten puhua denialisti suohon.<br /><br />&quot;YMMÄRRÄ DENIALISMIN TAVOITTEITA<br />Fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja oikeistonationalistit ovat löytäneet toisensa, arvioi denialismia Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa tutkiva&nbsp;<strong>Martin Hultman</strong>.</p> <p>.<br />.</p> <p>&quot;SALALIITTOKORTILLA HÄVIÄÄ<br />Salaliittoväitteen esittäjältä ovat argumentit loppuneet, joten voit julistautua väittelyn voittajaksi.&quot;</p> <p><br />Miten viihdyttävää.<br /><br /><br /><br />&nbsp;</p> Onko ilmastonmuutoskeskustelu vaikeaa? Vihreä lanka neuvoo miten puhua denialisti suohon.

"YMMÄRRÄ DENIALISMIN TAVOITTEITA
Fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja oikeistonationalistit ovat löytäneet toisensa, arvioi denialismia Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa tutkiva Martin Hultman.

.
.

"SALALIITTOKORTILLA HÄVIÄÄ
Salaliittoväitteen esittäjältä ovat argumentit loppuneet, joten voit julistautua väittelyn voittajaksi."


Miten viihdyttävää.



 

]]>
154 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277885-kohtasitko-denialistin-vihrea-lanka-neuvoo#comments Ilmastonmuutos Vihreät Sun, 30 Jun 2019 17:03:00 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277885-kohtasitko-denialistin-vihrea-lanka-neuvoo
Fossiilisten vähentämisen aivokemiallinen dilemma http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277720-fossiilisten-vahentamisen-aivokemiallinen-dilemma Olen aivokemiallisesti yms huvikseen pohtinut ilmaston muutoksen vastaista taistelua . Kun tietyl tapaa tämänpäivän arvomaailmas "menestyväksi" määritelty yksilö polttaa järjettömät määrät öljyperäisiä tuotteita . Rutiköyhät polttaa vähiten käytännössä . Näkökulmana vielä kun ihminen pysyy liikkeessä suhaten lentokoneil , autoil , veneil , motskareil jne . Niin hän pysyy virkeenä paremmin kuin liikkumaton ihminen . Sitä ei toki sata vuotta sitten pystytty kuvittelee edes että ihmisten teknologinen kehitys menee siihen . Jotta esim omakotitalosta lähes kliinisistä olosuhteista voidaan polttomoottorisoituun autoon nousta . Autosta käsin kun nykyään pystyy lähes kliinisissä olosuhteissa hurauttaa kirkkaista ikkunoista katsoen maisemia kelissä kuin kelissä töihin johkin putipuhtaaseen konttoriin . Niin kun näitä ynnäilee . Niin mikä on se vastavaihtoehto joka vauhdin hurmaan ja vapauden hurmaan öljyä polttaessa on ihmisille addiktoitunut ? Millä korvataan nuo addiktoidut ylikivat mielihyvää tuottavat elämäntavat joissa öljyä poltetaan ? Siinä on ilmastonvastaisen taistelun ydin kysymys .<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277720-fossiilisten-vahentamisen-aivokemiallinen-dilemma#comments Ilmastonmuutos Wed, 26 Jun 2019 11:22:31 +0000 Timo Aunio http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277720-fossiilisten-vahentamisen-aivokemiallinen-dilemma