Sosiaali- ja terveydenhuolto http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152930/all Mon, 10 Jun 2019 13:41:01 +0300 fi Rinteen hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta <p>Ennen vaaleja SDP oli äänekkäästi vaatimassa vanhusten hoivan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vähimmäistasolla 0,7. SDP teki hoitajamitoituksesta viime eduskuntakauden lopulla välikysymyksen ja tällöin minimitason kirjaamisesta lakiin saatiin laaja yhteisymmärrys, ainoastaan kokoomuksen haratessa vastaan. Nyt Rinteen hallituksella olisi paikka toteuttaa lupauksensa, mutta aikooko se tehdä niin?</p><p>Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer on lukenut hallitusohjelman tarkasti ja huomasi, että hallitusohjelman kirjauksen tarkka sanamuoto on, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilömitoitus nostetaan tasolle 0,7. Tämä kirjaus ei vastaa sitä, mitä SDP muiden silloisten oppositiopuolueiden kanssa itse vaati helmikuun alussa jätetyssä välikysymyksessään. Silloin puhuttiin nimenomaan hoitajien määrästä.</p><p>Keskeinen ongelma vanhustenhoidossa on henkilökunnan riittämättömyys. Hoitoyksiköt ovat säästäneet hoivan tason kustannuksella kahdella eri tavalla: sillä, että hoitajia on palkattu liian vähän ja varsinaiseen hoitotyöhön ei ole tarpeeksi tekijöitä, tai sillä tavalla, että hoitajia on näennäisesti tarpeeksi, mutta heidän aikansa ei riitä hoitotyön tekemiseen kunnolla, koska tukihenkilökunta on jätetty palkkaamatta ja he joutuvat tekemään kaikki muutkin, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työt.</p><p>Ongelma on nyt se, ett hallitusohjelman kirjauksessa sivulla 147 puhutaan hoivahenkilöstöstä, ei hoitohenkilöstöstä. Tämä kirjaus mahdollistaa edelleen sen, että henkilöstömitoitukseen lasketaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koulutusta varsinaiseen hoitotyöhön, eikä se myöskään ratkaise ongelmaa siltä osin, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön, kun tukihenkilökuntaa edellytettäisiin palkattavan riittävä määrä. Tässä näyttää käyneen niin, että SDP ei edes yritä pitää vaalilupauksiaan, vaan vanhustenhoidon tason korjaaminen jää vain puheiden tasolle jo tässä kohtaa.</p><p>Hallitusohjelmassa ongelman korjaamiseen on osoitettu vain 70 miljoonaa euroa,&nbsp;vaikka Kuntaliitto on arvioinut, että hoitajamitoituksen korjaaminen luvatulle 0,7 tasolle maksaisi 200 miljoonaa euroa. &nbsp;Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka vielä helmikuussa oli vaatimassa hoitajamitoitusta heti, puhuukin nyt siirtymäajasta, vaikka monissa maakunnissa sote-resurssit eivät riitä tälläkään hetkellä. Vanhukset ovat kärsineet laaduttomasta hoidosta jo aivan liian pitkään. Esimerkiksi Siun sotessa resurssit eivät riitä edes nykyisen lain mukaiselle minimitasolle, vaan koulutettua henkilökuntaa on aivan liian vähän. <strong>Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaarantuminen ei ole uhkakuva, vaan arkipäivää, ja ongelmat on ratkaistava nyt, ei vuonna 2023.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen vaaleja SDP oli äänekkäästi vaatimassa vanhusten hoivan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vähimmäistasolla 0,7. SDP teki hoitajamitoituksesta viime eduskuntakauden lopulla välikysymyksen ja tällöin minimitason kirjaamisesta lakiin saatiin laaja yhteisymmärrys, ainoastaan kokoomuksen haratessa vastaan. Nyt Rinteen hallituksella olisi paikka toteuttaa lupauksensa, mutta aikooko se tehdä niin?

Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer on lukenut hallitusohjelman tarkasti ja huomasi, että hallitusohjelman kirjauksen tarkka sanamuoto on, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilömitoitus nostetaan tasolle 0,7. Tämä kirjaus ei vastaa sitä, mitä SDP muiden silloisten oppositiopuolueiden kanssa itse vaati helmikuun alussa jätetyssä välikysymyksessään. Silloin puhuttiin nimenomaan hoitajien määrästä.

Keskeinen ongelma vanhustenhoidossa on henkilökunnan riittämättömyys. Hoitoyksiköt ovat säästäneet hoivan tason kustannuksella kahdella eri tavalla: sillä, että hoitajia on palkattu liian vähän ja varsinaiseen hoitotyöhön ei ole tarpeeksi tekijöitä, tai sillä tavalla, että hoitajia on näennäisesti tarpeeksi, mutta heidän aikansa ei riitä hoitotyön tekemiseen kunnolla, koska tukihenkilökunta on jätetty palkkaamatta ja he joutuvat tekemään kaikki muutkin, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työt.

Ongelma on nyt se, ett hallitusohjelman kirjauksessa sivulla 147 puhutaan hoivahenkilöstöstä, ei hoitohenkilöstöstä. Tämä kirjaus mahdollistaa edelleen sen, että henkilöstömitoitukseen lasketaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koulutusta varsinaiseen hoitotyöhön, eikä se myöskään ratkaise ongelmaa siltä osin, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön, kun tukihenkilökuntaa edellytettäisiin palkattavan riittävä määrä. Tässä näyttää käyneen niin, että SDP ei edes yritä pitää vaalilupauksiaan, vaan vanhustenhoidon tason korjaaminen jää vain puheiden tasolle jo tässä kohtaa.

Hallitusohjelmassa ongelman korjaamiseen on osoitettu vain 70 miljoonaa euroa, vaikka Kuntaliitto on arvioinut, että hoitajamitoituksen korjaaminen luvatulle 0,7 tasolle maksaisi 200 miljoonaa euroa.  Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka vielä helmikuussa oli vaatimassa hoitajamitoitusta heti, puhuukin nyt siirtymäajasta, vaikka monissa maakunnissa sote-resurssit eivät riitä tälläkään hetkellä. Vanhukset ovat kärsineet laaduttomasta hoidosta jo aivan liian pitkään. Esimerkiksi Siun sotessa resurssit eivät riitä edes nykyisen lain mukaiselle minimitasolle, vaan koulutettua henkilökuntaa on aivan liian vähän. Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaarantuminen ei ole uhkakuva, vaan arkipäivää, ja ongelmat on ratkaistava nyt, ei vuonna 2023.

]]>
6 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta#comments Hallitusohjelma 2019 Hoitajamitoitus Hoitajamitoitus Super Sosiaali- ja terveydenhuolto vanhustenhoito Mon, 10 Jun 2019 10:41:01 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta
Siun Soten selittelyjen aika on ohi http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276447-siun-soten-selittelyjen-aika-on-ohi <p>Itä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut Siun soten yhteispäivystyksen ja päivystysosaston potilasturvallisuuden sekä henkilöstön riittävyyden erityiseen valvontaan elokuun loppuun asti. Päätös johtuu viime kesän epäkohdista, jotka Avi totesi käsitellessään Tehyn Siun soten ammattiosaston epäkohtailmoitusta. Avin mukaan henkilöstövaje vaaransi vuodeosastojen potilasturvallisuuden viime kesänä. Keskeinen osa ongelmaa on se, että kuntayhtymän johto on kerta toisensa jälkeen ohittanut henkilökunnan esiin nostamat epäkohdat, jotka on pääluottamusmiesten mukaan raportoitu tarkastuslautakunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>On selvää, että tilanne on vakava. Säästöjä ei saa tehdä potilasturvallisuuden kustannuksella, vaan hyvän ja laadukkaan hoidon edellytykset on turvattava. Tämä ei toteudu, jos henkilökuntaa on liian vähän eikä työvuorossa ole sellaisia henkilöitä, jolla on työnsä edellyttämät luvat ja koulutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Potilaita on jouduttu hoitamaan erittäin puutteellisella henkilöstöllä: esimerkiksi 5-6 hengen hoitotiimistä on puuttunut 2-3 hoitajaa, joista osa on ollut täysin kokemattomia ja osalta on puuttunut lääkelupia. Samoin osa hoitajista on joutunut tekemään tuplavuoroja henkilöstöpulan vuoksi. Yhteispäivystyksen potilasvahinkoilmoitusten määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus keskitti voimansa ja määrärahat valinnanvapauskokeiluihin sen sijaan, että se olisi vastannut sosiaali- ja terveyspalveluiden akuutteihin kriiseihin ja paikannut tekijäpulaa maakunnissa. Vastuullista politiikkaa ei ole se, että samaan aikaan, kun kokoomuksen ideologisiin terveyspalvelujen yksityistämiskokeiluihin budjetoitiin vuonna 2018 huimat 200 miljoonaa euroa, kunnille ja kuntayhtymille ei ole annettu tarvittavia resursseja edes välttämättömien palveluiden järjestämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ottanut yhteyden Siun Soten johtoon ja vaatinut vastauksia, kuinka Siun Soten johto varmistaa potilasturvallisuuden ja henkilöstön työturvallisuuden. Vastaukseksi sain vain selittelyjä. Ongelma on vain nyt se, että selittelyjen aika on ohi. Vaadin konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi: henkilökunnan määrää on lisättävä niin, että hoitajat eivät joudu tekemään jatkuvasti tuplavuoroja, työvuoroissa on täydet hoitotiimit eikä säädöksiä rikota. Jos kuntayhtymä ei katso asiakseen hoitaa asiaa kuntoon, valtiovallan tulee puuttua peliin ja varmistaa, että tilanne korjataan.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut Siun soten yhteispäivystyksen ja päivystysosaston potilasturvallisuuden sekä henkilöstön riittävyyden erityiseen valvontaan elokuun loppuun asti. Päätös johtuu viime kesän epäkohdista, jotka Avi totesi käsitellessään Tehyn Siun soten ammattiosaston epäkohtailmoitusta. Avin mukaan henkilöstövaje vaaransi vuodeosastojen potilasturvallisuuden viime kesänä. Keskeinen osa ongelmaa on se, että kuntayhtymän johto on kerta toisensa jälkeen ohittanut henkilökunnan esiin nostamat epäkohdat, jotka on pääluottamusmiesten mukaan raportoitu tarkastuslautakunnalle.

 

On selvää, että tilanne on vakava. Säästöjä ei saa tehdä potilasturvallisuuden kustannuksella, vaan hyvän ja laadukkaan hoidon edellytykset on turvattava. Tämä ei toteudu, jos henkilökuntaa on liian vähän eikä työvuorossa ole sellaisia henkilöitä, jolla on työnsä edellyttämät luvat ja koulutus.

 

Potilaita on jouduttu hoitamaan erittäin puutteellisella henkilöstöllä: esimerkiksi 5-6 hengen hoitotiimistä on puuttunut 2-3 hoitajaa, joista osa on ollut täysin kokemattomia ja osalta on puuttunut lääkelupia. Samoin osa hoitajista on joutunut tekemään tuplavuoroja henkilöstöpulan vuoksi. Yhteispäivystyksen potilasvahinkoilmoitusten määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.

 

Sipilän hallitus keskitti voimansa ja määrärahat valinnanvapauskokeiluihin sen sijaan, että se olisi vastannut sosiaali- ja terveyspalveluiden akuutteihin kriiseihin ja paikannut tekijäpulaa maakunnissa. Vastuullista politiikkaa ei ole se, että samaan aikaan, kun kokoomuksen ideologisiin terveyspalvelujen yksityistämiskokeiluihin budjetoitiin vuonna 2018 huimat 200 miljoonaa euroa, kunnille ja kuntayhtymille ei ole annettu tarvittavia resursseja edes välttämättömien palveluiden järjestämiseen.

 

Olen ottanut yhteyden Siun Soten johtoon ja vaatinut vastauksia, kuinka Siun Soten johto varmistaa potilasturvallisuuden ja henkilöstön työturvallisuuden. Vastaukseksi sain vain selittelyjä. Ongelma on vain nyt se, että selittelyjen aika on ohi. Vaadin konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi: henkilökunnan määrää on lisättävä niin, että hoitajat eivät joudu tekemään jatkuvasti tuplavuoroja, työvuoroissa on täydet hoitotiimit eikä säädöksiä rikota. Jos kuntayhtymä ei katso asiakseen hoitaa asiaa kuntoon, valtiovallan tulee puuttua peliin ja varmistaa, että tilanne korjataan.

 


 

]]>
2 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276447-siun-soten-selittelyjen-aika-on-ohi#comments Aluehallintovirasto Pohjois-Karjala Siun sote Sosiaali- ja terveydenhuolto Fri, 24 May 2019 11:59:47 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276447-siun-soten-selittelyjen-aika-on-ohi
Päijät-Hämeen sotella hyvät mahdollisuudet kehittyä http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272652-paijat-hameen-sotella-hyvat-mahdollisuudet-kehittya <p>Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän (HYKY) perustamisesta on nyt hieman yli kaksi vuotta. Yhtymä perustettiin suurin odotuksin valtakunnallinen sote-uudistus horisontissa sekä talouden että toiminnallisen integraation osalta. Valtakunnallisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta painotti ajallista ja asiallista vaiheistamista sekä budjettirahoituksen riiittävyyttä sotea uudistettaessa.</p><p>Molempien kohdalta voidaan todeta, että odotukset olivat epärealistiset. Tähän miinaan ajettiin nyt valtakunnan sote-uudistuksessa ja alueellisesti Päijät-Hämeessäkin jo vuonna 2017. Jälkikäteen voidaan todeta, että muutos tehtiin liian kiireellä ja rahoituksen &rdquo;juustohöylällä&rdquo;. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että näin suuret uudistukset vaativat aikaa ja rahaakin. Koskaan yhdistymisen hyötyjä ei tule odottaa heti, vaan maltilla. Erityisesti ICT &ndash; ja tukipalveluiden rakentaminen epäonnistui. Se näkyy nyt suoraan vuoden 2018 tuloksessa.</p><p>Itse päätoimialoilla tehtiin kuitenkin hyvää työtä ja rankkojakin uudistuksia. Henkilöstö on ollut erittäin kovilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhtymässä olisi tehty tai tehtäisiin edelleen vain vääriä päätöksiä tai huonoa toimintaa, päinvastoin. Kiistämättä ongelmia on kuitenkin edelleen paljon.</p><p>Pitää muistaa, että vaikka sote &ndash; uudistus kaatui olemme edelleen Suomessa edelläkävijä. Palveluiden kehittämistä on Päijät-Hämeessä määrätietoisesti jatkettava ja tuottavuutta pystyttävä nostamaan. Kärsivällisyys on tässäkin tapauksessa hyve.</p><p>Tässä yhteydessä ei voi liikaa korostaa, miten pitkän ajan suuret muutokset vievät. Hyvinvointiyhtymälle on annettava nyt aikaa tehdä muutoksia. Linjaukset on tehty ja nyt on tehtävä myös tulevaisuuden panostuksia, jotka tuovat toiminnalliset hyödyt ja tuottavuuden pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on tehtävä alueellisia ratkaisuja, koska se on ainoa keino päästä todellisiin säästöihin pitkällä aikavälillä.</p><p>Kuntien ja yhtymän välistä yhteistyötä on edelleen kehitettävä ja erityisesti tiedottamista ja yhteydenpitoa parannettava. Vain sillä tavoin voidaan luottamuksen astetta nostaa ja päästä yhdessä siihen, että palvelut kehittyvät kuntalaisia palvelevalla tavalla. Toivomme malttia ja yhteistyöhenkeä, annetaan yhtymälle mahdollisuus, kun se kerran maakunnassa demokraattisella enemmistöllä haluttiin perustaa.</p><p>Valtakunnallisesti seuraavan hallituksen tulee palkita edelläkävijät ja tuottavat toimijat tulevissa rahoitusratkaisuissa eikä rankaista siitä, että fiksut kunnat myös panostavat palveluihin ja kehittämiseen. Näin juuri edesmennyt hallitus olisi tehnyt valtionosuuksien leikkurimallilla, jonka vaikutukset olisivat pahimmillaan olleet meillekin kymmeniä miljoonia euroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Sirkku Hildén<br />Hyvinvointikuntayhtymän valtuuston varapuheenjohtaja, Lahden kaupunginhallituksen jäsen (sd.)</p><p>Ville Skinnari<br />Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen (sd.)</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 23.3.3019</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän (HYKY) perustamisesta on nyt hieman yli kaksi vuotta. Yhtymä perustettiin suurin odotuksin valtakunnallinen sote-uudistus horisontissa sekä talouden että toiminnallisen integraation osalta. Valtakunnallisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta painotti ajallista ja asiallista vaiheistamista sekä budjettirahoituksen riiittävyyttä sotea uudistettaessa.

Molempien kohdalta voidaan todeta, että odotukset olivat epärealistiset. Tähän miinaan ajettiin nyt valtakunnan sote-uudistuksessa ja alueellisesti Päijät-Hämeessäkin jo vuonna 2017. Jälkikäteen voidaan todeta, että muutos tehtiin liian kiireellä ja rahoituksen ”juustohöylällä”. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että näin suuret uudistukset vaativat aikaa ja rahaakin. Koskaan yhdistymisen hyötyjä ei tule odottaa heti, vaan maltilla. Erityisesti ICT – ja tukipalveluiden rakentaminen epäonnistui. Se näkyy nyt suoraan vuoden 2018 tuloksessa.

Itse päätoimialoilla tehtiin kuitenkin hyvää työtä ja rankkojakin uudistuksia. Henkilöstö on ollut erittäin kovilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhtymässä olisi tehty tai tehtäisiin edelleen vain vääriä päätöksiä tai huonoa toimintaa, päinvastoin. Kiistämättä ongelmia on kuitenkin edelleen paljon.

Pitää muistaa, että vaikka sote – uudistus kaatui olemme edelleen Suomessa edelläkävijä. Palveluiden kehittämistä on Päijät-Hämeessä määrätietoisesti jatkettava ja tuottavuutta pystyttävä nostamaan. Kärsivällisyys on tässäkin tapauksessa hyve.

Tässä yhteydessä ei voi liikaa korostaa, miten pitkän ajan suuret muutokset vievät. Hyvinvointiyhtymälle on annettava nyt aikaa tehdä muutoksia. Linjaukset on tehty ja nyt on tehtävä myös tulevaisuuden panostuksia, jotka tuovat toiminnalliset hyödyt ja tuottavuuden pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on tehtävä alueellisia ratkaisuja, koska se on ainoa keino päästä todellisiin säästöihin pitkällä aikavälillä.

Kuntien ja yhtymän välistä yhteistyötä on edelleen kehitettävä ja erityisesti tiedottamista ja yhteydenpitoa parannettava. Vain sillä tavoin voidaan luottamuksen astetta nostaa ja päästä yhdessä siihen, että palvelut kehittyvät kuntalaisia palvelevalla tavalla. Toivomme malttia ja yhteistyöhenkeä, annetaan yhtymälle mahdollisuus, kun se kerran maakunnassa demokraattisella enemmistöllä haluttiin perustaa.

Valtakunnallisesti seuraavan hallituksen tulee palkita edelläkävijät ja tuottavat toimijat tulevissa rahoitusratkaisuissa eikä rankaista siitä, että fiksut kunnat myös panostavat palveluihin ja kehittämiseen. Näin juuri edesmennyt hallitus olisi tehnyt valtionosuuksien leikkurimallilla, jonka vaikutukset olisivat pahimmillaan olleet meillekin kymmeniä miljoonia euroja.

 

Sirkku Hildén
Hyvinvointikuntayhtymän valtuuston varapuheenjohtaja, Lahden kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Ville Skinnari
Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen (sd.)

 

Kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 23.3.3019

 

 

]]>
0 http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272652-paijat-hameen-sotella-hyvat-mahdollisuudet-kehittya#comments HYKY Hyvinvointikuntayhtymä Päijät-Häme Sosiaali- ja terveydenhuolto Tue, 26 Mar 2019 19:48:52 +0000 Sirkku Hildén http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272652-paijat-hameen-sotella-hyvat-mahdollisuudet-kehittya
Mitä sinä olisit valmis tekemään vanhusten vuoksi? http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270437-mita-sina-olisit-valmis-tekemaan-vanhusten-vuoksi <p>Vanhustenhoito tarvitsee lisää rahaa, jotta vanhusten turvallinen ja laadukas hoito saadaan toteutettua. Hoitajamitoituksen nostaminen 0.7:ään nostaisi kustannuksia 250 miljoonalla eurolla eikä sillä rahalla korjata kuin yhden osa-alueen ongelmia. Jos rahaa ei saataisi lisää, niin silloin tehostetun palveluasumisen kriteerejä nostettaisiin ja yhä harvemmat henkilöt saisivat riittävää hoitoa kuin nykyisin. Tämän jälkeen rahaa tarvittaisiin vielä lisää kotihoitoon, joka on alimitoitettu hoitamaan omia tehtäviään ja muihin sosiaali-ja terveydenhuollon osa-alueihin.&nbsp;</p><p>Mitä sinä olisit valmis tekemään vanhusten vuoksi? Olisitko valmis opettelemaan uutta, jotta vanhukset saisivat parempaa hoitoa? <a href="https://www.mikrobitti.fi/uutiset/openoffice-vaihtuu-oikeusministeriossa-microsoftin-tuotteeseen/02920573-f1f9-376c-83e8-36607ad4ce78">Oikeusministeriössä ei oltu</a>. Hankkimalla kaupalliselta yritykseltä ohjelmistot aiheutetaan 15 miljoonan euron kulut. Openofficen kehittäminen on loppunut aikoja sitten ja sille on hyviä vapaan lähdekoodin vaihtoehtoja kuten libreoffice, joka olisi voinut korvata officen ilman lisenssimaksuja. Työntekijöiden olisi vain pitänyt opetella käyttämään uusia ohjelmistoja. Jos kaikki valtion työntekijät käyttäisivät vapaan lähdekoodin teknologioita, niin valtio säästäisi jopa 123 miljoonaa euroa (laskukaavana toimii vain oikeusministeriön saamat säästöt per työntekijä suhteutettuna valtion työntekijöihin, joka ei siis ole mikään tarkka arvio, mutta antaa ehkä jotain suuntaa maksimisäästöstä).&nbsp;</p><p>Jos taas otettaisiin myös kunnat mukaan vapaan lähdekoodin teknologian käyttöönotossa, niin säästöt olisivat moninkertaiset (664 miljoonaa samalla laskukaavalla). Meidän ei kannata käyttää rahaa sellaiseen järjestelmään, joka pystytään koulutuksen avulla toteuttamaan murto-osalla kustannuksia. <a href="https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tietotekniikkakartoitus2018_SU%20RU.pdf">Kuntien ict-menot ovat kasvaneet 12 kertaisiksi 40:ssä vuodessa</a> ja jos kustannuksien nousua ei huomioida vaan tehdään vain helppoja ratkaisuja, niin kustannukset jatkavat kasvamistaan ja se raha lähtee Suomesta muualle.</p><p>Kuinka paljon sitten yksi hoitaja maksaa yhteiskunnalle? Sairaanhoitaja saa palkkaa n. 30 000- 45 000 euroa vuodessa riippuen lisien määrästä ja hänestä tulee palkan sivukuluja n. 25% palkan päälle lisää kuluja eli n. 37 500 - 56 250 euroa. Kuitenkin sivukulut menevät suurimmaksi osaksi valtiolle eläkkeiden maksamiseen tai työttömyysvakuutuksiin. Palkka.fi laskelman mukaan 48688 palkasta (sivukulut huomioitu 40k palkkaan) yhteiskunnalle menee 19188 euroa ja vakuutusyhtiölle 800 euroa. Palkkaa jää käteen 28700 euroa. Siitä maksetaan ensiksi vuokra 6000 euroa, josta vuokranantaja maksaa 30% pääomatulojen veroja eli 1800e menee verottajalle. Sitten sairaanhoitaja liikkuu autolla, josta maksaa 2000 polttoainekuluja ja 2000 euroa muita kuluja vuodessa. Bensiinistä veroja menee 68 prosenttia eli 1360 euroa ja muista arviolta 24% arvonlisäveroa eli 480 euroa. Sovitaan, että loputkin tulot menevät kiertoon tuolla arvonlisäveron mukaan eli 24 % tuottaa 4488 euroa verotuloja. Eli yhteiskunta saa verotuloja ainakin 27316 euroa siitä 48688 euron palkasta. Lisäksi kaikki seuraavan tason kuluttajat kuten vakuutusyhtiöt, vuokranantajat, kaupat myös maksavat valtiolle veroja ja loppujen lopuksi suurin osa tuosta rahasta palautuu yhteiskunnalle takaisin.&nbsp;</p><p>Alkuperäisten laskelmien mukaan tuolla maksimissaan 800 miljoonan säästöllä saataisiin siis 1-40 000 sairaanhoitajaa lisää, jos otetaan huomioon myös verotus. Oli se säästö mitä tahansa tuolta väliltä, niin se toisi lisää hoitajia käytettäväksi ja sitä kautta potilaiden hoito parantuisi. Samanlaisia säästöjä löytyy kyllä, mutta ne ovat piilossa hukutettuna erilaisten budjettien kätköihin ja sieltä niiden löytäminen on hankalaa eikä suurinosa työntekijöistä edes näe mitä joku asia kustantaa.&nbsp;</p><p><a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut">Pari vuotta sitten Petrus Pennanen kirjoitti hyvin julkisista IT-hankkeista</a> ja siitä kuinka kilpailuttaminen tehdään julkisessa hallinnossa. Tulevaisuudessa ongelmat tulevat kasvamaan, kun jonkinmoinen sote tulee 2020-luvulla (ei siis tämä nykyinen malli). Kun aletaan miettimään kaiken yhdistämistä yhdeksi isoksi it-ratkaisuksi, niin jokaisella päättäjällä on niin lennokkaita mielipiteitä, että siitä tulee sitten apotti 2.0, joka maksaa monta miljardia euroa. Kaiken perustana pitäisi olla yksinkertainen toiminta, jonka alla on yhteineväinen ja toimiva käyttöliittymä. Ensimmäiseksi mietittäisiin jokaisen toimijan minimitaso, jonka jälkeen rakennettaisiin pelkästään se julkisen hallinnon käytettäväksi.&nbsp;</p><p>Ensihoito on hyvä esimerkki terveydenhoitoalan toimijasta, missä on käytössä monenlaiset kirjaamisohjelmat. Joillakin alueilla kirjataan vieläkin kaikki paperiselle sv210-kaavakkeelle, joka on toiminut jo pitkään kaikissa tilanteissa ja siltikin ensihoito on siellä myös tehokasta ja laadukasta. Sitten joillakin alueilla on käytössä tästä tehty elektroninen versio, joka on myös hyvin yksinkertainen, mutta samalla antaa lisää vapauksia kirjoittaa vähän laajemmin tilanteesta. Meillä on käytössä merlot, jonka perusmekaniikka on monimutkaisempi ja rakenteellisempi. Kuitenkin suuri osa käyttää sitä samalla tavalla kuin sv210-kaavaketta eli kirjoitetaan vapaalla tekstillä kuvaus tilanteesta sekä hoidoista eikä käytetä monimutkaisia valmiita pohjia, joita löytyy varmaan n. 50 erilaista. Kaikki nämä ylimääräiset pohjat lisäävät ohjelman kustannuksia. Kuitenkin moni osio on täysin turha lisäys jo hyvin toimivaan alustaan eikä tuo lisää kuin hyvin harvan työskentelyyn ja lopulta potilaan hoitoon se tuo vielä vähemmän.&nbsp;</p><p>Suomessa pitäisi tulla kulttuurin muutos ja jokaisen julkisella työskentelevän pitäisi miettiä omia toimia kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Jokainen penni pitää jostain saada ja jokaiselle sentille pitäisi olla perusteltava syy sen käyttöön. Varsin tarkkaan pitäisi miettiä sitä, että joudutaan lisäämään tuontia ulkomailta. Officen lisenssimaksu menee suoraan ulkomaille ilman, että se tuo mitään konkreettista tavaraa Suomeen, kun se pystyttäisiin paremmalla koulutuksella korvaamaan vapaan lähdekoodin ohjelmistolla. Samanlaisia vaikutuksia pystyttäisiin tekemään yksinkertaistamalla kirjaamiseen käytettäviä ohjelmistoja, kun ne eivät lopulta tuo siihen potilaan hoitoon parannuksia. Ei pitäisi tehdä muutoksia vain muutosten vuoksi vaan pitäisi myös miettiä muutoksen kustannus-hyöty suhdetta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhustenhoito tarvitsee lisää rahaa, jotta vanhusten turvallinen ja laadukas hoito saadaan toteutettua. Hoitajamitoituksen nostaminen 0.7:ään nostaisi kustannuksia 250 miljoonalla eurolla eikä sillä rahalla korjata kuin yhden osa-alueen ongelmia. Jos rahaa ei saataisi lisää, niin silloin tehostetun palveluasumisen kriteerejä nostettaisiin ja yhä harvemmat henkilöt saisivat riittävää hoitoa kuin nykyisin. Tämän jälkeen rahaa tarvittaisiin vielä lisää kotihoitoon, joka on alimitoitettu hoitamaan omia tehtäviään ja muihin sosiaali-ja terveydenhuollon osa-alueihin. 

Mitä sinä olisit valmis tekemään vanhusten vuoksi? Olisitko valmis opettelemaan uutta, jotta vanhukset saisivat parempaa hoitoa? Oikeusministeriössä ei oltu. Hankkimalla kaupalliselta yritykseltä ohjelmistot aiheutetaan 15 miljoonan euron kulut. Openofficen kehittäminen on loppunut aikoja sitten ja sille on hyviä vapaan lähdekoodin vaihtoehtoja kuten libreoffice, joka olisi voinut korvata officen ilman lisenssimaksuja. Työntekijöiden olisi vain pitänyt opetella käyttämään uusia ohjelmistoja. Jos kaikki valtion työntekijät käyttäisivät vapaan lähdekoodin teknologioita, niin valtio säästäisi jopa 123 miljoonaa euroa (laskukaavana toimii vain oikeusministeriön saamat säästöt per työntekijä suhteutettuna valtion työntekijöihin, joka ei siis ole mikään tarkka arvio, mutta antaa ehkä jotain suuntaa maksimisäästöstä). 

Jos taas otettaisiin myös kunnat mukaan vapaan lähdekoodin teknologian käyttöönotossa, niin säästöt olisivat moninkertaiset (664 miljoonaa samalla laskukaavalla). Meidän ei kannata käyttää rahaa sellaiseen järjestelmään, joka pystytään koulutuksen avulla toteuttamaan murto-osalla kustannuksia. Kuntien ict-menot ovat kasvaneet 12 kertaisiksi 40:ssä vuodessa ja jos kustannuksien nousua ei huomioida vaan tehdään vain helppoja ratkaisuja, niin kustannukset jatkavat kasvamistaan ja se raha lähtee Suomesta muualle.

Kuinka paljon sitten yksi hoitaja maksaa yhteiskunnalle? Sairaanhoitaja saa palkkaa n. 30 000- 45 000 euroa vuodessa riippuen lisien määrästä ja hänestä tulee palkan sivukuluja n. 25% palkan päälle lisää kuluja eli n. 37 500 - 56 250 euroa. Kuitenkin sivukulut menevät suurimmaksi osaksi valtiolle eläkkeiden maksamiseen tai työttömyysvakuutuksiin. Palkka.fi laskelman mukaan 48688 palkasta (sivukulut huomioitu 40k palkkaan) yhteiskunnalle menee 19188 euroa ja vakuutusyhtiölle 800 euroa. Palkkaa jää käteen 28700 euroa. Siitä maksetaan ensiksi vuokra 6000 euroa, josta vuokranantaja maksaa 30% pääomatulojen veroja eli 1800e menee verottajalle. Sitten sairaanhoitaja liikkuu autolla, josta maksaa 2000 polttoainekuluja ja 2000 euroa muita kuluja vuodessa. Bensiinistä veroja menee 68 prosenttia eli 1360 euroa ja muista arviolta 24% arvonlisäveroa eli 480 euroa. Sovitaan, että loputkin tulot menevät kiertoon tuolla arvonlisäveron mukaan eli 24 % tuottaa 4488 euroa verotuloja. Eli yhteiskunta saa verotuloja ainakin 27316 euroa siitä 48688 euron palkasta. Lisäksi kaikki seuraavan tason kuluttajat kuten vakuutusyhtiöt, vuokranantajat, kaupat myös maksavat valtiolle veroja ja loppujen lopuksi suurin osa tuosta rahasta palautuu yhteiskunnalle takaisin. 

Alkuperäisten laskelmien mukaan tuolla maksimissaan 800 miljoonan säästöllä saataisiin siis 1-40 000 sairaanhoitajaa lisää, jos otetaan huomioon myös verotus. Oli se säästö mitä tahansa tuolta väliltä, niin se toisi lisää hoitajia käytettäväksi ja sitä kautta potilaiden hoito parantuisi. Samanlaisia säästöjä löytyy kyllä, mutta ne ovat piilossa hukutettuna erilaisten budjettien kätköihin ja sieltä niiden löytäminen on hankalaa eikä suurinosa työntekijöistä edes näe mitä joku asia kustantaa. 

Pari vuotta sitten Petrus Pennanen kirjoitti hyvin julkisista IT-hankkeista ja siitä kuinka kilpailuttaminen tehdään julkisessa hallinnossa. Tulevaisuudessa ongelmat tulevat kasvamaan, kun jonkinmoinen sote tulee 2020-luvulla (ei siis tämä nykyinen malli). Kun aletaan miettimään kaiken yhdistämistä yhdeksi isoksi it-ratkaisuksi, niin jokaisella päättäjällä on niin lennokkaita mielipiteitä, että siitä tulee sitten apotti 2.0, joka maksaa monta miljardia euroa. Kaiken perustana pitäisi olla yksinkertainen toiminta, jonka alla on yhteineväinen ja toimiva käyttöliittymä. Ensimmäiseksi mietittäisiin jokaisen toimijan minimitaso, jonka jälkeen rakennettaisiin pelkästään se julkisen hallinnon käytettäväksi. 

Ensihoito on hyvä esimerkki terveydenhoitoalan toimijasta, missä on käytössä monenlaiset kirjaamisohjelmat. Joillakin alueilla kirjataan vieläkin kaikki paperiselle sv210-kaavakkeelle, joka on toiminut jo pitkään kaikissa tilanteissa ja siltikin ensihoito on siellä myös tehokasta ja laadukasta. Sitten joillakin alueilla on käytössä tästä tehty elektroninen versio, joka on myös hyvin yksinkertainen, mutta samalla antaa lisää vapauksia kirjoittaa vähän laajemmin tilanteesta. Meillä on käytössä merlot, jonka perusmekaniikka on monimutkaisempi ja rakenteellisempi. Kuitenkin suuri osa käyttää sitä samalla tavalla kuin sv210-kaavaketta eli kirjoitetaan vapaalla tekstillä kuvaus tilanteesta sekä hoidoista eikä käytetä monimutkaisia valmiita pohjia, joita löytyy varmaan n. 50 erilaista. Kaikki nämä ylimääräiset pohjat lisäävät ohjelman kustannuksia. Kuitenkin moni osio on täysin turha lisäys jo hyvin toimivaan alustaan eikä tuo lisää kuin hyvin harvan työskentelyyn ja lopulta potilaan hoitoon se tuo vielä vähemmän. 

Suomessa pitäisi tulla kulttuurin muutos ja jokaisen julkisella työskentelevän pitäisi miettiä omia toimia kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Jokainen penni pitää jostain saada ja jokaiselle sentille pitäisi olla perusteltava syy sen käyttöön. Varsin tarkkaan pitäisi miettiä sitä, että joudutaan lisäämään tuontia ulkomailta. Officen lisenssimaksu menee suoraan ulkomaille ilman, että se tuo mitään konkreettista tavaraa Suomeen, kun se pystyttäisiin paremmalla koulutuksella korvaamaan vapaan lähdekoodin ohjelmistolla. Samanlaisia vaikutuksia pystyttäisiin tekemään yksinkertaistamalla kirjaamiseen käytettäviä ohjelmistoja, kun ne eivät lopulta tuo siihen potilaan hoitoon parannuksia. Ei pitäisi tehdä muutoksia vain muutosten vuoksi vaan pitäisi myös miettiä muutoksen kustannus-hyöty suhdetta. 

]]>
2 http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270437-mita-sina-olisit-valmis-tekemaan-vanhusten-vuoksi#comments Sosiaali- ja terveydenhuolto Tietotekniikka Wed, 27 Feb 2019 14:14:22 +0000 Mikael Alaraappana http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270437-mita-sina-olisit-valmis-tekemaan-vanhusten-vuoksi
Hoitajamitoitus lakiin ja lakia rikkoville kunnon rangaistus http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269200-hoitajamitoitus-lakiin-ja-lakia-rikkoville-kunnon-rangaistus <p>Oppositio teki vanhusten hoivan tilasta hallitukselle välikysymyksen, joka opposition olisi pitänyt tehdä itselleen.</p><p>&rdquo;Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä on harjoitettu&rdquo;. Näin sanoi pääministeri <strong>Paavo Lipponen</strong> eduskunnassa marraskuussa 2002.</p><p>Lipposen ajatuksin voi jatkaa. Demarit teki vakavasta isänmaata koskevasta asiasta pelkän poliittisen pallottelukysymyksen. Ja tällä tiellä, arvoisat demarit, teitä tulee kyllä vielä se karhu vastaan.</p><p>Demarit epäonnistuivat viime kaudella toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eli soten. Demarit myös leikkasivat viime kaudella kuntien valtionosuuksista yhteensä miljardi euroa. Miljardi euroa!&nbsp;</p><p>Näissä oloissa kunnat ovat kilpailuttaneet sosiaali- ja terveyspalveluitaan. Kuntien ei ole tietenkään pakko ulkoistaa yhtään vanhusten hoitopaikkaa. Ulkoistuspäätöksissä ovat olleet edustettuina kaikki puolueet.</p><p>Miksi demarit vastustavat sote-palveluiden ulkoistamista eduskunnassa, mutta toteutattaa sote-palveluiden ulkoistamista kunnissa?&nbsp;</p><p><strong>Antti Rinne </strong>halusi keväällä 2015 pitkäaikaistyöttömät hoitamaan vanhuksia. Vaikka sitten pakolla. Nyt demarit toivovat, että kukaan ei enää muistaisi Rinteen mallia.</p><p>Joku vastuu pitäisi saada myös demareiden vaalipuheille!</p><p>Yksityisissä ja julkisissa hoivakodeissa on ollut pitkään järkyttäviä epäkohtia, jotka siniset tuomitsevat täysin.</p><p>Suomalainen vanhustenhoito on siirtynyt vanhanaikaisesta vuodeosastolla makaamisesta kohti kotihoitoa. Mutta vanhuus tuo mukanaan sairauksia ja kunnon heikkenemistä, jolloin paras paikka voi olla ympärivuorokautinen hoitokoti.</p><p>Tällä hetkellä hoivakodeissa on noin 41&nbsp;000 vanhusta ja tarve hoivakotipaikoille vain kasvaa. Kaikki muistisairaat vanhukset eivät pärjää kotona kotipalvelun turvin, jolloin oikeaksi vaihtoehdoksi tulee hoitokoti.&nbsp; Kun kuntien rahat viime hallituskaudella vähenivät ja tehtävät lisääntyivät, tekivät kunnat sen mitä pystyivät. Kunnan vanhainkoti on lakkautettu ja hoivayritysten lobbarit kolkuttelevat ovia. Niinpä usea kunta on tarttunut yksityisen tuottajan tarjoukseen.&nbsp;</p><p>Hankintalaki tarjoaa mahdollisuuden laatutekijöiden asettamiseen ehdottomaksi edellytykseksi, jolloin sen merkitys on ratkaiseva.&nbsp; Hankinnoissa ratkaisevaa on kuntien osaaminen määritellä laatu ja sen huomioon ottaminen palveluja ostettaessa.&nbsp; Laatua on korostettava vahvemmin!</p><p>Siniset vaativat inhimillisyyttä ja vastuunkatoa yhteiskuntamme heikompiosaisista, puhutaan sitten lapsista, vanhuksista tai vammaisista. Me päättäjät olemme luottaneet liikaa siihen, että kaikki hoivan tuottajat ymmärtävät kantaa vastuunsa.&nbsp;</p><p>Sote-uudistus tarvitaan nyt, ei vasta seuraavan hallituskauden lopulla. Nykyisen kaltaiset laiminlyönnit ovat mahdollisia, koska kunnat eivät enää selviä velvoitteistaan. Maakunnat isoina toimijoina pystyvät kuntia paremmin kasvattamaan osaamistaan myös hankinnoissa.</p><p>Sininen tulevaisuus esittää hoitajamitoituksen nostamista 0,7:ään ja tekemään mitoituksesta lakisääteisen. Esitämme myös, että hoitajamitoituksen noudattamatta jättämisen pitää olla rangaistavaa.&nbsp;</p><p>Jos hoitajia ei ole tarpeeksi, pitää siitä sakottaa tuntuvasti. Samalla on huolehdittava siitä, että työvuoroissa on riittävästi hoitajia. Vanhusten hoidon tarve vaihtelee nimittäin jopa päivittäin. Koko henkilöstön lakisääteinen mitoitus ei auta, jos vuorossa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa tai vanhusten tarpeita ei ole huomioitu kunnolla. Osa vanhuksista on parempikuntoisia ja pärjäävät pienemmällä hoidon määrällä, osa taas tarvitsee paljon hoitoa.&nbsp;</p><p>Hoitajien tehtävä on hoitaa, siivoojien siivota ja keittäjien keittää. Työn pitää olla hyvin johdettua ja johdon tulee kuulla työntekijöitä. Kiitos kuuluu ahkerille hoitajille.</p><p>Ja mitä tulee hoitajamitoitukseen, olisi siihen ollut demareilla mahdollista vaikuttaa kaikkina niinä edellisinä hallituskausina, joita teille on 2000-luvulla kertynyt. Miksi he tuovat eduskuntaan välikysymyksen, johon heidän pitäisi itse olla vastaamassa?</p><p>Siniset kannattavat sote-uudistusta ja sitovaa hoitajamitoitusta. Me haluamme, että vanhustenhoiva järjestetään kestävästi ja laadukkaasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oppositio teki vanhusten hoivan tilasta hallitukselle välikysymyksen, joka opposition olisi pitänyt tehdä itselleen.

”Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä on harjoitettu”. Näin sanoi pääministeri Paavo Lipponen eduskunnassa marraskuussa 2002.

Lipposen ajatuksin voi jatkaa. Demarit teki vakavasta isänmaata koskevasta asiasta pelkän poliittisen pallottelukysymyksen. Ja tällä tiellä, arvoisat demarit, teitä tulee kyllä vielä se karhu vastaan.

Demarit epäonnistuivat viime kaudella toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen eli soten. Demarit myös leikkasivat viime kaudella kuntien valtionosuuksista yhteensä miljardi euroa. Miljardi euroa! 

Näissä oloissa kunnat ovat kilpailuttaneet sosiaali- ja terveyspalveluitaan. Kuntien ei ole tietenkään pakko ulkoistaa yhtään vanhusten hoitopaikkaa. Ulkoistuspäätöksissä ovat olleet edustettuina kaikki puolueet.

Miksi demarit vastustavat sote-palveluiden ulkoistamista eduskunnassa, mutta toteutattaa sote-palveluiden ulkoistamista kunnissa? 

Antti Rinne halusi keväällä 2015 pitkäaikaistyöttömät hoitamaan vanhuksia. Vaikka sitten pakolla. Nyt demarit toivovat, että kukaan ei enää muistaisi Rinteen mallia.

Joku vastuu pitäisi saada myös demareiden vaalipuheille!

Yksityisissä ja julkisissa hoivakodeissa on ollut pitkään järkyttäviä epäkohtia, jotka siniset tuomitsevat täysin.

Suomalainen vanhustenhoito on siirtynyt vanhanaikaisesta vuodeosastolla makaamisesta kohti kotihoitoa. Mutta vanhuus tuo mukanaan sairauksia ja kunnon heikkenemistä, jolloin paras paikka voi olla ympärivuorokautinen hoitokoti.

Tällä hetkellä hoivakodeissa on noin 41 000 vanhusta ja tarve hoivakotipaikoille vain kasvaa. Kaikki muistisairaat vanhukset eivät pärjää kotona kotipalvelun turvin, jolloin oikeaksi vaihtoehdoksi tulee hoitokoti.  Kun kuntien rahat viime hallituskaudella vähenivät ja tehtävät lisääntyivät, tekivät kunnat sen mitä pystyivät. Kunnan vanhainkoti on lakkautettu ja hoivayritysten lobbarit kolkuttelevat ovia. Niinpä usea kunta on tarttunut yksityisen tuottajan tarjoukseen. 

Hankintalaki tarjoaa mahdollisuuden laatutekijöiden asettamiseen ehdottomaksi edellytykseksi, jolloin sen merkitys on ratkaiseva.  Hankinnoissa ratkaisevaa on kuntien osaaminen määritellä laatu ja sen huomioon ottaminen palveluja ostettaessa.  Laatua on korostettava vahvemmin!

Siniset vaativat inhimillisyyttä ja vastuunkatoa yhteiskuntamme heikompiosaisista, puhutaan sitten lapsista, vanhuksista tai vammaisista. Me päättäjät olemme luottaneet liikaa siihen, että kaikki hoivan tuottajat ymmärtävät kantaa vastuunsa. 

Sote-uudistus tarvitaan nyt, ei vasta seuraavan hallituskauden lopulla. Nykyisen kaltaiset laiminlyönnit ovat mahdollisia, koska kunnat eivät enää selviä velvoitteistaan. Maakunnat isoina toimijoina pystyvät kuntia paremmin kasvattamaan osaamistaan myös hankinnoissa.

Sininen tulevaisuus esittää hoitajamitoituksen nostamista 0,7:ään ja tekemään mitoituksesta lakisääteisen. Esitämme myös, että hoitajamitoituksen noudattamatta jättämisen pitää olla rangaistavaa. 

Jos hoitajia ei ole tarpeeksi, pitää siitä sakottaa tuntuvasti. Samalla on huolehdittava siitä, että työvuoroissa on riittävästi hoitajia. Vanhusten hoidon tarve vaihtelee nimittäin jopa päivittäin. Koko henkilöstön lakisääteinen mitoitus ei auta, jos vuorossa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa tai vanhusten tarpeita ei ole huomioitu kunnolla. Osa vanhuksista on parempikuntoisia ja pärjäävät pienemmällä hoidon määrällä, osa taas tarvitsee paljon hoitoa. 

Hoitajien tehtävä on hoitaa, siivoojien siivota ja keittäjien keittää. Työn pitää olla hyvin johdettua ja johdon tulee kuulla työntekijöitä. Kiitos kuuluu ahkerille hoitajille.

Ja mitä tulee hoitajamitoitukseen, olisi siihen ollut demareilla mahdollista vaikuttaa kaikkina niinä edellisinä hallituskausina, joita teille on 2000-luvulla kertynyt. Miksi he tuovat eduskuntaan välikysymyksen, johon heidän pitäisi itse olla vastaamassa?

Siniset kannattavat sote-uudistusta ja sitovaa hoitajamitoitusta. Me haluamme, että vanhustenhoiva järjestetään kestävästi ja laadukkaasti.

]]>
0 Hoitajamitoitus Sosiaali- ja terveydenhuolto Sote-uudistus Thu, 07 Feb 2019 10:55:34 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269200-hoitajamitoitus-lakiin-ja-lakia-rikkoville-kunnon-rangaistus
Antti Rinne ja Li Andersson saivat Esperistä vaaliaseen http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268546-antti-rinne-ja-li-andersson-saivat-esperista-vaaliaseen <p>&rdquo;Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin, jäsen käynnisti soitollaan tapahtumaketjun, joka johti Esperin hoivakodin sulkemiseen lukuisten räikeiden rikkomusten seurauksena aluehallintoviranomaisen toimesta.&rdquo;</p><p>Näin kirjoittaa SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen (vas) <a href="http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268421-voitto-vai-ihmisen-arvoinen-elama">Uuden Suomen blogissaan</a>.</p><p>Palveluasumista tarjoava Esperi Care on toiminut Kristiinankaupungissa tavalla, joka on pannut viranomaiset epäilemään toiminnan asiakasturvallisuutta.</p><p>Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä &rdquo;vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja&rdquo;, kuten <a href="https://www.avi.fi/web/avi/-/esperi-hoivakoti-ulrikan-toiminta-on-keskeytetty-lansi-ja-sisa-suomi-">aluehallintovirasto tiedotti viime perjantaina</a>.</p><p>Esperin Hoivakoti Ulrikassa havaitut epäkohdat liittyvät muun muassa hoitohenkilökunnan riittämättömään määrään ja lääkehoidon asianmukaisuuteen. Toiminta on keskeytetty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Voimakkaasti eri puolille</strong> maata laajentunut Esperi Care on yhtiönä ollut pitkään liittojen hampaissa.</p><p>Melko tasan vuosi sitten tammikuussa SuPer julkaisi Esperiin liittyvän kyselynsä tuloksia. <a href="https://www.superliitto.fi/viestinta/super-lehti/ajankohtaista/kysely-paljasti-kriisin/">Ne tiivistyvät siihen näkemykseen</a>, että &rdquo;riittämätön henkilöstömitoitus ja hankalat työvuorojärjestelyt ovat ajaneet hoitajat väsyksiin&rdquo;.</p><p>Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä niin ikään edustava Tehy teetti vuosi sitten myös jäsenkyselyn. <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/esperin-jasenkysely-ylikuormitus-jatkuvaa">Liiton saamien tulosten mukaan</a> &rdquo;henkilöstömitoituksesta säästäminen vaarantaa potilasturvallisuutta Esperin työpaikoilla&rdquo;.</p><p>SuPer ja Tehy ovat puhuneet &rdquo;haamuvuoroista&rdquo; ja &rdquo;haamutyöntekijöistä&rdquo;, eli työvuoroihin olisi merkitty tekijöitä, joita ei ole olemassa.</p><p>Yritys on kiistänyt ongelmat ja puhunut yli laatusuositusten olevista henkilöstömitoituksista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Esperin tapaus nostaa</strong> tärkeällä tavalla keskusteluun hoidon laadun suomalaisissa hoivakodeissa. Säästäminen voi mennä liian pitkälle, eikä palvelua yrityksiltä ostava kunnallinen toimija ole välttämättä aina se ammattimaisin ostaja.</p><p>Poliittisesti tapaus Esperi osuu Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksen kannalta mahdollisimman huonoon saumaan. Vasemmisto-oppositio pääsee moukuttamaan hallitusta demonisoimalla kaiken yksityisen palvelutuotannon.</p><p>&rdquo;Olisiko jo aika myöntää sote-yksityistämisen ongelmat&rdquo;, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270376-paaministeri-sipilan-lausunto-esperista-kuohuttaa-mita-ihmetta-olisiko-jo-aika">kyseli jo sdp:n veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér</a>.</p><p>Tämän kuohunnan poliittisia voittajia ovat Antti Rinne (sdp) ja Li Andersson (vas). Ja vaalitkin ovat tulossa.</p> ”Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin, jäsen käynnisti soitollaan tapahtumaketjun, joka johti Esperin hoivakodin sulkemiseen lukuisten räikeiden rikkomusten seurauksena aluehallintoviranomaisen toimesta.”

Näin kirjoittaa SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen (vas) Uuden Suomen blogissaan.

Palveluasumista tarjoava Esperi Care on toiminut Kristiinankaupungissa tavalla, joka on pannut viranomaiset epäilemään toiminnan asiakasturvallisuutta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä ”vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja”, kuten aluehallintovirasto tiedotti viime perjantaina.

Esperin Hoivakoti Ulrikassa havaitut epäkohdat liittyvät muun muassa hoitohenkilökunnan riittämättömään määrään ja lääkehoidon asianmukaisuuteen. Toiminta on keskeytetty.

 

Voimakkaasti eri puolille maata laajentunut Esperi Care on yhtiönä ollut pitkään liittojen hampaissa.

Melko tasan vuosi sitten tammikuussa SuPer julkaisi Esperiin liittyvän kyselynsä tuloksia. Ne tiivistyvät siihen näkemykseen, että ”riittämätön henkilöstömitoitus ja hankalat työvuorojärjestelyt ovat ajaneet hoitajat väsyksiin”.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä niin ikään edustava Tehy teetti vuosi sitten myös jäsenkyselyn. Liiton saamien tulosten mukaan ”henkilöstömitoituksesta säästäminen vaarantaa potilasturvallisuutta Esperin työpaikoilla”.

SuPer ja Tehy ovat puhuneet ”haamuvuoroista” ja ”haamutyöntekijöistä”, eli työvuoroihin olisi merkitty tekijöitä, joita ei ole olemassa.

Yritys on kiistänyt ongelmat ja puhunut yli laatusuositusten olevista henkilöstömitoituksista.

 

Esperin tapaus nostaa tärkeällä tavalla keskusteluun hoidon laadun suomalaisissa hoivakodeissa. Säästäminen voi mennä liian pitkälle, eikä palvelua yrityksiltä ostava kunnallinen toimija ole välttämättä aina se ammattimaisin ostaja.

Poliittisesti tapaus Esperi osuu Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksen kannalta mahdollisimman huonoon saumaan. Vasemmisto-oppositio pääsee moukuttamaan hallitusta demonisoimalla kaiken yksityisen palvelutuotannon.

”Olisiko jo aika myöntää sote-yksityistämisen ongelmat”, kyseli jo sdp:n veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér.

Tämän kuohunnan poliittisia voittajia ovat Antti Rinne (sdp) ja Li Andersson (vas). Ja vaalitkin ovat tulossa.

]]>
111 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268546-antti-rinne-ja-li-andersson-saivat-esperista-vaaliaseen#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Esperi Sosiaali- ja terveydenhuolto Mon, 28 Jan 2019 10:24:32 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268546-antti-rinne-ja-li-andersson-saivat-esperista-vaaliaseen
KUKA TIETÄÄ SOTE-LASKUN ARMAHDUKSESTA? http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264090-kuka-tietaa-sote-laskun-armahduksesta <p><strong>Sosiaali- ja terveydenhoidon asiakkaiden on hyvä tietää oikeudestaan saada alennusta tai armahduksen asiamaksusta, jos maksukyky sitä edellyttää. Syy tietämättömyyteen on siinä, että tätä tietoa pihdataan tarkoituksellisesti. Lahdessa lähdimme peräämään tiedottamista tästä lakisääteisestä oikeudesta oheisella valtuustoaloitteella.</strong></p><p><strong>Valtuustoaloite: Asiakasmaksulain mukaisen huojennuksen ja armahduksen noudattaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa</strong></p><p>Kohtuuttomat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat osaltaan siihen vaikuttaneet siihen, että maassamme on EU:n tilastojen mukaan lähes miljoona köyhyysrajalla elävää, joista noin puoli miljoonaa on köyhyydessä elävää pieneläkeläistä. Maksut koettelevat erityisesti moni- ja pitkäaikaissairaita sekä vammaisia ihmisiä vaarantaen henkilön tai hänen perheensä toimeentulon.</p><p>Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä (hyky) sosiaali- ja terveydenhuollossa lähetetään vuosittain noin 600&nbsp;000 myyntilaskua. Yhtymä on ulkoistanut laskujen huomauttamisen ja perinnän Intrumille. Tietojärjestelmien muutosten vuoksi on kohtuullisella työllä pystytty selvittämään laskutustiedot puolen vuoden ajalta eli ajanjaksolta 1.1. &ndash; 30.6.2018.</p><p>Sosiaalitoimen toimeksiantojen (huomautukset ja perintä) määrä Intrumille em. ajanjaksolla oli 15&nbsp;153 asiakaslaskua, joista ulosottoon lähti 123 laskua.</p><p>Ikääntyneiden palveluissa asiakasmaksulain 11 &sect;:n alennushakemuksia on tehty em. puolivuotisajalla 105 kpl, joista alennuksia on myönnetty 58 asiakkaalle. Hykyn ilmoituksen mukaan esim. vammaispalveluissa on &rdquo;muutamia tapauksia&rdquo;, mutta niistä ei ole tarkempia tietoja.</p><p>Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa em. ajanjaksolla ei laskutusesimiehen mukaan ole lainkaan jätetty asiakasmaksulain mukaisia maksun alennus- tai perimättä jättämishakemuksia.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulaissa (734/1992) säädetään seuraavaa:</strong></p><p><em>11 &sect; Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen</em></p><p><em>Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista.</em></p><p><em>Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että:</em></p><p><em>1)&nbsp;&nbsp;&nbsp; </em><em>muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetulla perusteella; tai</em></p><p><em>2)&nbsp;&nbsp;&nbsp; </em><em>maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.</em></p><p>Hyvinvointikuntayhtymän asiakasmaksujen laskutustiedot kertovat sen, etteivät asiakkaat tunne asiakasmaksulain mukaista mahdollisuutta hakea huojennusta tai armahdusta asiakaslaskuihin, vaikka heidän taloudellinen tilanne sitä edellyttäisi.</p><p><strong>Esitämme, että, Lahden kaupunki käyttää omistajaohjausta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Lahtea edustaville annettavin toimiohjein tai muulla tavoin, että:</strong></p><p>- yhtymä muuttaa asiakasmaksujen laskutuksessa toimintatapaansa vastaamaan em. asiakasmaksulakia maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta ja tiedottamaan kaikille asiakkaille tästä mahdollisuudesta sekä lisäämään laskuihin ohjeet maksupäätöksen oikaisemisesta</p><p>- aina ennen perinnän ja ulosoton käynnistämistä otetaan yhteys asiakkaaseen ja neuvotellaan tarpeesta maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen</p><p><em>Lahdessa 12.11.2018</em></p><p><em>Seppo Korhonen + 6 muuta</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveydenhoidon asiakkaiden on hyvä tietää oikeudestaan saada alennusta tai armahduksen asiamaksusta, jos maksukyky sitä edellyttää. Syy tietämättömyyteen on siinä, että tätä tietoa pihdataan tarkoituksellisesti. Lahdessa lähdimme peräämään tiedottamista tästä lakisääteisestä oikeudesta oheisella valtuustoaloitteella.

Valtuustoaloite: Asiakasmaksulain mukaisen huojennuksen ja armahduksen noudattaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kohtuuttomat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat osaltaan siihen vaikuttaneet siihen, että maassamme on EU:n tilastojen mukaan lähes miljoona köyhyysrajalla elävää, joista noin puoli miljoonaa on köyhyydessä elävää pieneläkeläistä. Maksut koettelevat erityisesti moni- ja pitkäaikaissairaita sekä vammaisia ihmisiä vaarantaen henkilön tai hänen perheensä toimeentulon.

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä (hyky) sosiaali- ja terveydenhuollossa lähetetään vuosittain noin 600 000 myyntilaskua. Yhtymä on ulkoistanut laskujen huomauttamisen ja perinnän Intrumille. Tietojärjestelmien muutosten vuoksi on kohtuullisella työllä pystytty selvittämään laskutustiedot puolen vuoden ajalta eli ajanjaksolta 1.1. – 30.6.2018.

Sosiaalitoimen toimeksiantojen (huomautukset ja perintä) määrä Intrumille em. ajanjaksolla oli 15 153 asiakaslaskua, joista ulosottoon lähti 123 laskua.

Ikääntyneiden palveluissa asiakasmaksulain 11 §:n alennushakemuksia on tehty em. puolivuotisajalla 105 kpl, joista alennuksia on myönnetty 58 asiakkaalle. Hykyn ilmoituksen mukaan esim. vammaispalveluissa on ”muutamia tapauksia”, mutta niistä ei ole tarkempia tietoja.

Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa em. ajanjaksolla ei laskutusesimiehen mukaan ole lainkaan jätetty asiakasmaksulain mukaisia maksun alennus- tai perimättä jättämishakemuksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulaissa (734/1992) säädetään seuraavaa:

11 § Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista.

Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että:

1)    muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetulla perusteella; tai

2)    maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hyvinvointikuntayhtymän asiakasmaksujen laskutustiedot kertovat sen, etteivät asiakkaat tunne asiakasmaksulain mukaista mahdollisuutta hakea huojennusta tai armahdusta asiakaslaskuihin, vaikka heidän taloudellinen tilanne sitä edellyttäisi.

Esitämme, että, Lahden kaupunki käyttää omistajaohjausta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Lahtea edustaville annettavin toimiohjein tai muulla tavoin, että:

- yhtymä muuttaa asiakasmaksujen laskutuksessa toimintatapaansa vastaamaan em. asiakasmaksulakia maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta ja tiedottamaan kaikille asiakkaille tästä mahdollisuudesta sekä lisäämään laskuihin ohjeet maksupäätöksen oikaisemisesta

- aina ennen perinnän ja ulosoton käynnistämistä otetaan yhteys asiakkaaseen ja neuvotellaan tarpeesta maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen

Lahdessa 12.11.2018

Seppo Korhonen + 6 muuta

]]>
0 http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264090-kuka-tietaa-sote-laskun-armahduksesta#comments Asiakasmaksulaki Sosiaali- ja terveydenhuolto Tue, 13 Nov 2018 07:02:05 +0000 Seppo Korhonen http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264090-kuka-tietaa-sote-laskun-armahduksesta
Ministeri Saarikko kehuu Islantia http://jyriastokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261959-ministeri-saarikko-kehuu-islantia <p>Mitä voisimme oppia paljon Islannilta?</p><p>Näin kirjoittaa Lännen Medialle 29.9 ministeri Annika Saarikko ja kirjoittaa epätasa-arvosta kuin parhain tasa-arvo soturi. Ministerillä on ollut arvovaltainen vieras, Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðason. Keskusteluissa oli esillä ns. palkkaerot naisten ja miesten välillä. Suomessa tämä myyttinen numero on 17 kun Islannin epätasa-arvobingon vetämä kohunumero on 16,3. Islannissahan on jo vuonna 1961 tullut &rdquo;Equal pay act&rdquo; joka takaa saman korvauksen samasta työstä. Suomessa sanotaan sitä TES eli työehtosopimukseksi.</p><p>Islanti pääsi jokaisen suuren äänitorven etusivuille, kun parlamentti hyväksyi samapalkkaisuussertifikaatin. Tämä uraauurtava sertifikaatin pitäisi taata, että samasta työstä saadaan sama palkka. Islannin huuhaasertifikaatti pätee silti vain niihin yrityksiin jotka työllistävät yli 25 ihmistä. Islantiin syntyy siis &rdquo;kahden kerroksen&rdquo; työmarkkinat. Samaa halutaan tehdä myös Suomeen keventämällä alle 20 ihmistä työllistävän yrityksen, työntekijän irtisanomissuojaa. Suomessa tuskin menisi tämäkään läpi. Toivottavasti ministeri Saarikko kertoi hallituksen aikeista Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministerille ja toivottavasti tätä mahtavaa sertifikaattia toitottavat tahot huomaavat yhteneväisyyden näin lakon kynnyksellä.</p><p>Saarivaltio, jonka väestöluku on noin puolet Helsingistä eli 334,252 on täysin erilainen systeemi kuin Suomi. Islannin monokulttuuriyhteiskunta on hyvin voideltu koneisto, jonka huoltosuhde on paras koko Euroopassa. Se pitää kiinni perinteistään ja on erittäin tarkka siitä, ketä Islantiin tulee. Euroopan alueen ulkopuolelta tulevalla on tarkka tarveharkinta ja pitää osoittaa olevansa pätevä korkeaa osaamista vaativalle alalle. Jopa euroalueelta Islantiin muuttavan tulee näyttää, että pystyy tienaamaan 1400&euro;/kk tai maahanmuuttohaaveet loppuvat siihen. Jos työttömyysluvuiksi on saatu alle 3% on muuttajan melko vaikea työllistyä, siksi maahanmuuttajien työttömyys on Islannissa 7,6%. Suomessa luvut ovat 7.2% ja 27%.</p><p>Miksei Suomessa 90% isistä pidä isyyslomaa. Ministeri Saarikko ei ilmeisesti ole lyönyt päätään suomen mäntyyn jona Kelaksi kutsutaan. Tämä Kafkalainen inferno on niin helposti ymmärrettävä ja navigoitava että on täysi, ihme ettei rahat sieltä lopu. Islantilainen saa 3 kuukautta lomaa jolloin saa 80% palkastaan, joskus voi saada jopa rahana. Suomessa isyysraha on 70% josta otetaan verot +2% ja sitä saa samat 3kk. Auta armias, jos maksetaan liikaa, sinut verrataan huijariin ja varat nyhdetään takaisin erittäin tehokkaasti. Suomen todellakin tulee ottaa mallia Islannista. Jos ministeri näkee Islannin hyvänä mallimaana, on suositeltavaa katsoa laajemmalla linssillä koko yhteiskuntaa.</p><p>Jyri Astokari</p><p>Ps</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä voisimme oppia paljon Islannilta?

Näin kirjoittaa Lännen Medialle 29.9 ministeri Annika Saarikko ja kirjoittaa epätasa-arvosta kuin parhain tasa-arvo soturi. Ministerillä on ollut arvovaltainen vieras, Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðason. Keskusteluissa oli esillä ns. palkkaerot naisten ja miesten välillä. Suomessa tämä myyttinen numero on 17 kun Islannin epätasa-arvobingon vetämä kohunumero on 16,3. Islannissahan on jo vuonna 1961 tullut ”Equal pay act” joka takaa saman korvauksen samasta työstä. Suomessa sanotaan sitä TES eli työehtosopimukseksi.

Islanti pääsi jokaisen suuren äänitorven etusivuille, kun parlamentti hyväksyi samapalkkaisuussertifikaatin. Tämä uraauurtava sertifikaatin pitäisi taata, että samasta työstä saadaan sama palkka. Islannin huuhaasertifikaatti pätee silti vain niihin yrityksiin jotka työllistävät yli 25 ihmistä. Islantiin syntyy siis ”kahden kerroksen” työmarkkinat. Samaa halutaan tehdä myös Suomeen keventämällä alle 20 ihmistä työllistävän yrityksen, työntekijän irtisanomissuojaa. Suomessa tuskin menisi tämäkään läpi. Toivottavasti ministeri Saarikko kertoi hallituksen aikeista Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministerille ja toivottavasti tätä mahtavaa sertifikaattia toitottavat tahot huomaavat yhteneväisyyden näin lakon kynnyksellä.

Saarivaltio, jonka väestöluku on noin puolet Helsingistä eli 334,252 on täysin erilainen systeemi kuin Suomi. Islannin monokulttuuriyhteiskunta on hyvin voideltu koneisto, jonka huoltosuhde on paras koko Euroopassa. Se pitää kiinni perinteistään ja on erittäin tarkka siitä, ketä Islantiin tulee. Euroopan alueen ulkopuolelta tulevalla on tarkka tarveharkinta ja pitää osoittaa olevansa pätevä korkeaa osaamista vaativalle alalle. Jopa euroalueelta Islantiin muuttavan tulee näyttää, että pystyy tienaamaan 1400€/kk tai maahanmuuttohaaveet loppuvat siihen. Jos työttömyysluvuiksi on saatu alle 3% on muuttajan melko vaikea työllistyä, siksi maahanmuuttajien työttömyys on Islannissa 7,6%. Suomessa luvut ovat 7.2% ja 27%.

Miksei Suomessa 90% isistä pidä isyyslomaa. Ministeri Saarikko ei ilmeisesti ole lyönyt päätään suomen mäntyyn jona Kelaksi kutsutaan. Tämä Kafkalainen inferno on niin helposti ymmärrettävä ja navigoitava että on täysi, ihme ettei rahat sieltä lopu. Islantilainen saa 3 kuukautta lomaa jolloin saa 80% palkastaan, joskus voi saada jopa rahana. Suomessa isyysraha on 70% josta otetaan verot +2% ja sitä saa samat 3kk. Auta armias, jos maksetaan liikaa, sinut verrataan huijariin ja varat nyhdetään takaisin erittäin tehokkaasti. Suomen todellakin tulee ottaa mallia Islannista. Jos ministeri näkee Islannin hyvänä mallimaana, on suositeltavaa katsoa laajemmalla linssillä koko yhteiskuntaa.

Jyri Astokari

Ps

]]>
1 http://jyriastokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261959-ministeri-saarikko-kehuu-islantia#comments Islanti Maahanmutto Monikulttuuri Sosiaali- ja terveydenhuolto Wed, 03 Oct 2018 09:14:45 +0000 Jyri Astokari http://jyriastokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261959-ministeri-saarikko-kehuu-islantia
Sote-uudistuksen pilottimaakunta vaikeuksissa http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256888-sote-uudistuksen-pilottimaakunta-vaikeuksista <p>Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää Siun Sotea on tituuleerattu sote-uudistuksen pilottimaakunnaksi. Siun Sote on myös kerännyt<a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/175279-sote-professori-kehuu-siun-sotea-helsingin-sanomissa-oleellista-olisi,-ettei-sotkettaisi-nykysysteemia"> kehuja</a>. Totuus on kuitenkin aina tarua ihmeellisempää.</p><p>Tällä hetkellä Siun Sote säästää jopa nenäliinoista, kertoi<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241126"> Ylen uutiset</a> vastikään. Siun Sote Kuntayhtymän talous on osavuosikatsauksen perusteella painumassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241126">20 miljoonaa </a>euroa miinukselle. Pohjois-Karjalan paikallislehden, Karjalaisen, mielipidepalstalla oltiin jo sitä mieltä, että kansalaisten olisi noustava<a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/184897-teho-osaston-ylilaakari-kehottaa-kansalaiset"> kapinaan </a>Siun Soten säästöjä vastaan.</p><p>Uusimpana sotkussa <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/185462-siun-soten-perussopimusta-epaillaan-lainvastaiseksi">ilmeni</a>, että kuntien takauskeskus on ryhtynyt alustavasti selvittämään Siun soten perussopimusta. Selvityksen taustalla on epäily, että taloudellista päätöksentekovaltaa siirtyisi Siun soten valtuustolta omistajaohjausryhmälle. Omistajaohjausryhmään kuuluvat kuntien ja kaupunkien johtajat.</p><p>Pohjois-Karjalan kuntien päättäjät kokoontuivat 6.6.2018 kuntapäättäjien tapaamiseen. Paikalla olivat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä virkamiehiä. Karjalainen uutisoi, kuinka omistajakunnat eivät avaa Siun Soten budjettia. Osa päättäjistä olisi lisämäärärahaan tietojeni&nbsp; mukaan valmis, mutta eivät kaikki. Toivon, että media selvittää, ketkä Pohjois-Karjalan kuntapäättäjistä ovat valmiita antamaan lisärahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ketkä eivät. Tämä on tärkeää varsinkin äänestäjien oikeusturvan kannalta.</p><p>Tällä hetkellä maakuntaamme arki eroaa muiden maakuntien arjesta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on 1,25-1,4 prosenttia suurempi valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Samaan aikaan ihmisten tulotaso on 80 prosenttia maakuntien keskiarvosta. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan väestörakenne on vastaavanlainen kuin koko maassa 2030. Väestömme vanhenee, joka jo nostaa palveluntarvetta. Samaan aikaan rakennamme Siun Soten organisaatiota. Tähän tarvitaan rahaa.</p><p>Siun Soten pääluottamusmies<a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/184956-paaluottamusmies-siun-soten-henkilokunta-vasynytta-ja-huolissaan"> kuvaili Karjalaisessa</a> Siun soten henkilökunnan olevan väsynyttä ja huolissaan. Samanlaisia viestejä olen myös minä saanut. Olen myös saanut viestejä palveluiden käyttäjiltä huonontuneesta palveluntarjonnasta. Huoli potilasturvallisuudesta ja henkilöstön jaksamisesta on nyt erittäin suuri. Kuka kantaa vastuun, jos&nbsp; jotakin peruuttamatonta tapahtuu säästöjen takia?</p><p>Vetoan Pohjois-Karjalan kuntapäättäjiin ympäri maakunnan: otetaan työntekijöiden hätä tosissaan ja taataan ihmiselle hyvät palvelut. Siun Soten on saatava lisämääräraha turvaamaan pohjoiskarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Jatkossa budjetti on myös laadittava vastaamaan todellisuutta. Omistajaohjaukseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien johtajien tulisi myös pysyä lestissään. Kuntien takauskeskuksen tutkinta on noloa koko maakunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Julkaistu Karjalaisessa 14.6.2018</em></p> Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää Siun Sotea on tituuleerattu sote-uudistuksen pilottimaakunnaksi. Siun Sote on myös kerännyt kehuja. Totuus on kuitenkin aina tarua ihmeellisempää.

Tällä hetkellä Siun Sote säästää jopa nenäliinoista, kertoi Ylen uutiset vastikään. Siun Sote Kuntayhtymän talous on osavuosikatsauksen perusteella painumassa 20 miljoonaa euroa miinukselle. Pohjois-Karjalan paikallislehden, Karjalaisen, mielipidepalstalla oltiin jo sitä mieltä, että kansalaisten olisi noustava kapinaan Siun Soten säästöjä vastaan.

Uusimpana sotkussa ilmeni, että kuntien takauskeskus on ryhtynyt alustavasti selvittämään Siun soten perussopimusta. Selvityksen taustalla on epäily, että taloudellista päätöksentekovaltaa siirtyisi Siun soten valtuustolta omistajaohjausryhmälle. Omistajaohjausryhmään kuuluvat kuntien ja kaupunkien johtajat.

Pohjois-Karjalan kuntien päättäjät kokoontuivat 6.6.2018 kuntapäättäjien tapaamiseen. Paikalla olivat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä virkamiehiä. Karjalainen uutisoi, kuinka omistajakunnat eivät avaa Siun Soten budjettia. Osa päättäjistä olisi lisämäärärahaan tietojeni  mukaan valmis, mutta eivät kaikki. Toivon, että media selvittää, ketkä Pohjois-Karjalan kuntapäättäjistä ovat valmiita antamaan lisärahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ketkä eivät. Tämä on tärkeää varsinkin äänestäjien oikeusturvan kannalta.

Tällä hetkellä maakuntaamme arki eroaa muiden maakuntien arjesta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on 1,25-1,4 prosenttia suurempi valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Samaan aikaan ihmisten tulotaso on 80 prosenttia maakuntien keskiarvosta. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan väestörakenne on vastaavanlainen kuin koko maassa 2030. Väestömme vanhenee, joka jo nostaa palveluntarvetta. Samaan aikaan rakennamme Siun Soten organisaatiota. Tähän tarvitaan rahaa.

Siun Soten pääluottamusmies kuvaili Karjalaisessa Siun soten henkilökunnan olevan väsynyttä ja huolissaan. Samanlaisia viestejä olen myös minä saanut. Olen myös saanut viestejä palveluiden käyttäjiltä huonontuneesta palveluntarjonnasta. Huoli potilasturvallisuudesta ja henkilöstön jaksamisesta on nyt erittäin suuri. Kuka kantaa vastuun, jos  jotakin peruuttamatonta tapahtuu säästöjen takia?

Vetoan Pohjois-Karjalan kuntapäättäjiin ympäri maakunnan: otetaan työntekijöiden hätä tosissaan ja taataan ihmiselle hyvät palvelut. Siun Soten on saatava lisämääräraha turvaamaan pohjoiskarjalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Jatkossa budjetti on myös laadittava vastaamaan todellisuutta. Omistajaohjaukseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien johtajien tulisi myös pysyä lestissään. Kuntien takauskeskuksen tutkinta on noloa koko maakunnalle.

 

Julkaistu Karjalaisessa 14.6.2018

]]>
15 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256888-sote-uudistuksen-pilottimaakunta-vaikeuksista#comments Kotimaa Siun sote Sosiaali- ja terveydenhuolto Thu, 14 Jun 2018 11:10:00 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256888-sote-uudistuksen-pilottimaakunta-vaikeuksista
Sote- ja maakuntauudistus on iso farssi http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253506-sote-ja-maakuntauudistus-on-iso-farssi <p>Hallituksen sote-ja maakunta uudistukselle sataa kritiikkiä jopa hallituksen omien kansanedustajien parista. Myös lähes kolme viidestä suomalaisesta haluaisi keskeyttää sote-uudistuksen valmistelun.</p><p>Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on resurssien riittämättömyys perusterveydenhuollossa. Tätä ongelmaa hallitus yrittää selvittää piirtelemällä organisaatiokaavioita ja sitten uudelleen värittelemällä ja kääntelemällä niitä. Tekeillä on vuosisadan himmeli nimeltä maakuntahallinto. Kuvan tästä himmelistä löytää helposti Googlen kuvahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään &rdquo;maakuntahallinto&rdquo;. Maakuntahallinnon kaveriksi on otettu mukaan valinnanvapaus. Valinnanvapaudesta hyötyvät lähinnä hyväosaiset suurissa kaupungeissa.</p><p>On vaikeaa kuvitella, mitä hallituksen päässä liikkuu, kun resurssien riittämättömyyttä koetetaan paikata luomalla lisää turhia menoeriä maakuntahallinnon muodossa ja siirtelemällä veroeuroja veroparatiisiyhtiöille valinnanvapauden muodossa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyyttä ei korjata näin. Jonot eivät tämän uudistuksen ansiosta lyhene, ne vain siirtyvät toiseen paikkaan ja pahimmillaan pitenevät.</p><p>Sote-uudistuksessa olisi laitettava keskiöön suomalainen ihminen, perusterveydenhuolto ja kotimaiset sosiaali- ja terveydenalan (pien)yritykset. Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi säätää erillinen lähipalvelulaki, joka turvaisi palvelujen alueellisen saatavuuden ja nopean saavutettavuuden kaikkialla maassa. Tämän lisäksi jokaisen maakuntaan tulisi perustaa oma sisäilmakeskus, joka vastaisi kasvavaan ja vakavaan ongelmaan, jotka sisäilmaongelmat ovat synnyttäneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen sote-ja maakunta uudistukselle sataa kritiikkiä jopa hallituksen omien kansanedustajien parista. Myös lähes kolme viidestä suomalaisesta haluaisi keskeyttää sote-uudistuksen valmistelun.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on resurssien riittämättömyys perusterveydenhuollossa. Tätä ongelmaa hallitus yrittää selvittää piirtelemällä organisaatiokaavioita ja sitten uudelleen värittelemällä ja kääntelemällä niitä. Tekeillä on vuosisadan himmeli nimeltä maakuntahallinto. Kuvan tästä himmelistä löytää helposti Googlen kuvahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään ”maakuntahallinto”. Maakuntahallinnon kaveriksi on otettu mukaan valinnanvapaus. Valinnanvapaudesta hyötyvät lähinnä hyväosaiset suurissa kaupungeissa.

On vaikeaa kuvitella, mitä hallituksen päässä liikkuu, kun resurssien riittämättömyyttä koetetaan paikata luomalla lisää turhia menoeriä maakuntahallinnon muodossa ja siirtelemällä veroeuroja veroparatiisiyhtiöille valinnanvapauden muodossa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyyttä ei korjata näin. Jonot eivät tämän uudistuksen ansiosta lyhene, ne vain siirtyvät toiseen paikkaan ja pahimmillaan pitenevät.

Sote-uudistuksessa olisi laitettava keskiöön suomalainen ihminen, perusterveydenhuolto ja kotimaiset sosiaali- ja terveydenalan (pien)yritykset. Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi säätää erillinen lähipalvelulaki, joka turvaisi palvelujen alueellisen saatavuuden ja nopean saavutettavuuden kaikkialla maassa. Tämän lisäksi jokaisen maakuntaan tulisi perustaa oma sisäilmakeskus, joka vastaisi kasvavaan ja vakavaan ongelmaan, jotka sisäilmaongelmat ovat synnyttäneet.

]]>
12 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253506-sote-ja-maakuntauudistus-on-iso-farssi#comments Hallintohimmeli Perusterveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuolto Sote - ja maakuntauudistus Sun, 08 Apr 2018 09:51:39 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253506-sote-ja-maakuntauudistus-on-iso-farssi
Sote - Suo siellä, vetelä täällä? http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252204-sote-suo-siella-vetela-taalla <p>Demarinuorten puheenjohtaja ja rovaniemeläinen kuntapoliitikko <strong>Mikkel Näkkäläjärvi </strong>sai aikaiseksi eilen pienoisen myrskyn vesilasissa esittämällä, että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243839-yllatys-demarinuorista-mikkel-nakkalajarvi-tehkaa-sote-nyt-muuten-kunnissa-alkaa">hallituksen sote-esitys kannattaisi hyväksyä, koska se on pienempi paha</a>. Näkkäläjärven alkuperäinen kannanotto Twitterissä liittyi kolmen asiantuntijan Helsingin Sanomissa julkaisemaan mielipidekirjoitukseen (<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html">On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä</a>, HS 11.3.). Ajatus perustuu siihen, että kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden pitkiä ulkoistussopimuksia rajoittava määräaikaislainsäädäntö kaatuisi samalla kun hallituksen sote-uudistuskin. Seurauksena olisi ns. vapaa luisu tilanteeseen, jossa sote on paikallistasolla kiinni vuosikymmenen sopimuksella yksityisissä palveluntuottajissa.</p><p>Toisaalta hallituksen maakunta- ja valinnanvapauslainsäädäntö on rukattu asentoon, jossa sen pahimmat haitat vältetään: erikoissairaanhoitoon ei enää ole tulossa velvoitetta tarjota palveluseteleitä ja perustason palveluita voidaan tuottaa myös julkisen toimijan, eli maakunnan kautta ilman yhtiöittämisvelvoitetta. Maakuntia on edelleen 18 ja sotealueita 15, mikä on sekä itsessään absurdia että liiallista, kun alueita pitäisi olla 10 tai enintään 12. Eiköhän kuitenkin ajastaan käy niin, että kun säästötavoitteita tavoitellaan ja väestön siirtyminen syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin jatkuu, ikääntyvissä ja autioituvissa maakunnissa on otettava lusikka kauniiseen käteen.</p><p>Mallissa on edelleen ongelmia, kuten perustason valinnanvapaus. Kenellä potilaalla on kyky arvioida eri toimijoiden tarjoamia terveys- ja sosiaalipalveluita kokonaisuutena? Onko saatu palvelu ja hoito tarkoituksenmukaista ja kokonaisuutena laadukasta? Oma osaamiseni ei ainakaan siihen riitä, joten mieluummin ottaisin yksityiset tuottajat mukaan siten, että asiasta minua paremmin ymmärtävät ratkaisisivat, millä kriteereillä palvelua pitää tarjota ja ketkä ovat hyviä tuottajia.</p><p><strong>Sotessa pitäisi lisätä maakuntien valinnanvapautta</strong></p><p>Nyt kun maakuntia joka tapauksessa tehdään, voisi niille antaa jotakin valtaa. Kritisoin aiemmin sitä, että maakunnista tulee lähinnä hallituksen antaman rahoituksen puitteissa toimiva juustohöylän käyttelijä ja hallintopäätösten tehtailija. Uudenmaan liiton muutosjohtaja <strong>Markus Sovala </strong>ehdotti Kokoomuksen Verkkouutisissa, että maakunnille <a href="https://www.verkkouutiset.fi/maakunnille-uusi-nimi-ei-rysayteta-valinnanvapautta-tassa-sote-ratkaisu/">annettaisiin lisää harkintavaltaa</a>. Itse näkisin, että myös maakunnan omaa vastuuta palveluiden rahoittamisesta tulisi vahvistaa. Jäisi maakunnan omaan harkintaan, haluaisiko se jyvittää maakunnalle osan kuntien keräämistä veroista, maksaa käyttömaksuja väestöpohjan tai palveluiden käytön perusteella, tai vaikka alkaa periä erillistä maakunnallista tuloveroa osana muuta verotusta.</p><p>Samalla voitaisiin mennä lähemmäs mallia, jossa maakunnassa toimivat kunnat voisivat päättää, mitä toimintoja esimerkiksi nykyisistä ympäristöpalveluista ja -valvonnasta, työllisyys- ja elinkeinopalveluista, koulutuksesta ja kehittämishankkeista, liikenne-, rakennus- ja kaavoitussuunnittelusta sekä muista asioista halutaan toteuttaa yhdessä maakunnallisesti ja mitä taas kunnissa. Lain kautta kannattaa määrittää isompia tehtäviä ja standardeja tuotetun palvelun tasolle, ei alkaa mikromanageroimaan hallinnollisia nippeleitä.</p><p>Julkishallinnossa kannattaisi omaksua käytäntöjä digitaaliselle ajalle luonnollisesta alustatalousajattelusta, jossa rakennetaan monikäyttöinen ja paikallisiin tarpeisiin muunneltavissa oleva perusrakenne, johon sijoitella sopivalla tavalla käyttäjien, tässä tapauksessa maakunnan sisäisten toimijoiden, erilaiset tarpeet. Samalla päästäisiin kokeilemaan useampaa erilaista rakennetta ja käytännössä nähtäisiin, mikä malli toimii ja mikä ei. Näin myös maakuntavaltuustolle ja vaaleille tulisi jokin käyttötarkoitus.</p><p><strong>Kritiikki on tärkeää, sokeus typerää</strong></p><p>Tätä kirjoitusta ei tule tulkita väärin tueksi maakuntapohjaiselle sotelle tai Kokoomuksen ajamalle mallille, jossa julkinen sektori maksaa ja yksityinen sektori nettoaa voittoa. Malliin tulee suhtautua kriittisesti ja sitä tulee varmasti muuttaa tulevalla hallituskaudella. Fakta on kuitenkin se, ettei kovin hyvää uudistusta tunnuta saavan aikaiseksi millään hallituspohjalla.</p><p>Keskustalla on fiksaatio 18 historialliseen maakuntaan, väliportaan hallintomalliin ja takaportin kautta suurten kaupunkien verovaroihin ja päätöksentekoon kiinni pääsemiseen. Kokoomuksen täytyy saada yksityisille terveysfirmoille lisää markkinoita riippumatta siitä, onko se veronmaksajien etu kokonaisuutena. SDP:lle ongelmia tuotti viime kaudella esitetty malli lähinnä sen takia, että siinä olisi laitettu kuntia pakolla yhteen.</p><p>Vihreistä kaikki oli fantsua niin kauan kun puolue oli hallituksessa ja kaikki on ollut kamalaa sen jälkeen. Vasemmistoliitosta kaikki on ollut kamalaa, olipa puolue sitten hallituksessa tai oppositiossa. Perussuomalaisista en ota tässä asiassa tolkkua, ilmeisesti mielipidettä ei ole koska asia ei liity maahanmuuttoon.</p><p>Voi siis olla, että nyt huono ja puolivillainen malli menee läpi, onhan hallituksella eduskunnassa vielä muutaman paikan enemmistö. Katse pitääkin nyt kääntää siihen, mitä osia uudistuksesta voidaan korjata ja mistä löytyy poliittinen voima muutosten taakse. Hallituksen mallin isoin puute on se, ettei se vaikuta hillitsevän kustannusten kasvua: perusyhtälö uudistuksen taustalla on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat seuraavan 12 vuoden aikana kasvamassa 10 miljardilla eurolla. <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/raimo-sailas-sekasortoinen-uudistus/">Uudistus pyrkii hillitsemään kustannuksien kasvua seitsemään miljardiin, eli kolmen miljardin &quot;säästöjä&quot;</a>.</p><p>Työsarkaa riittää, sillä tämä tavoite ei näytä olevan toteutumassa nykymallilla. Kenties Kokoomuksessakin herätään siinä vaiheessa, kun heidän äänestäjiinsä kuuluvat hyvätuloiset palkansaajat joutuvat sote-mallin maksajiksi. Kustannustehokkaampi järjestelmä kun olisi heidän ensisijainen etunsa, valinnanvapaushan hyvätuloisilla töissäkäyvillä kun on nykyjärjestelmänkin puitteissa.</p> Demarinuorten puheenjohtaja ja rovaniemeläinen kuntapoliitikko Mikkel Näkkäläjärvi sai aikaiseksi eilen pienoisen myrskyn vesilasissa esittämällä, että hallituksen sote-esitys kannattaisi hyväksyä, koska se on pienempi paha. Näkkäläjärven alkuperäinen kannanotto Twitterissä liittyi kolmen asiantuntijan Helsingin Sanomissa julkaisemaan mielipidekirjoitukseen (On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä, HS 11.3.). Ajatus perustuu siihen, että kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden pitkiä ulkoistussopimuksia rajoittava määräaikaislainsäädäntö kaatuisi samalla kun hallituksen sote-uudistuskin. Seurauksena olisi ns. vapaa luisu tilanteeseen, jossa sote on paikallistasolla kiinni vuosikymmenen sopimuksella yksityisissä palveluntuottajissa.

Toisaalta hallituksen maakunta- ja valinnanvapauslainsäädäntö on rukattu asentoon, jossa sen pahimmat haitat vältetään: erikoissairaanhoitoon ei enää ole tulossa velvoitetta tarjota palveluseteleitä ja perustason palveluita voidaan tuottaa myös julkisen toimijan, eli maakunnan kautta ilman yhtiöittämisvelvoitetta. Maakuntia on edelleen 18 ja sotealueita 15, mikä on sekä itsessään absurdia että liiallista, kun alueita pitäisi olla 10 tai enintään 12. Eiköhän kuitenkin ajastaan käy niin, että kun säästötavoitteita tavoitellaan ja väestön siirtyminen syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin jatkuu, ikääntyvissä ja autioituvissa maakunnissa on otettava lusikka kauniiseen käteen.

Mallissa on edelleen ongelmia, kuten perustason valinnanvapaus. Kenellä potilaalla on kyky arvioida eri toimijoiden tarjoamia terveys- ja sosiaalipalveluita kokonaisuutena? Onko saatu palvelu ja hoito tarkoituksenmukaista ja kokonaisuutena laadukasta? Oma osaamiseni ei ainakaan siihen riitä, joten mieluummin ottaisin yksityiset tuottajat mukaan siten, että asiasta minua paremmin ymmärtävät ratkaisisivat, millä kriteereillä palvelua pitää tarjota ja ketkä ovat hyviä tuottajia.

Sotessa pitäisi lisätä maakuntien valinnanvapautta

Nyt kun maakuntia joka tapauksessa tehdään, voisi niille antaa jotakin valtaa. Kritisoin aiemmin sitä, että maakunnista tulee lähinnä hallituksen antaman rahoituksen puitteissa toimiva juustohöylän käyttelijä ja hallintopäätösten tehtailija. Uudenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovala ehdotti Kokoomuksen Verkkouutisissa, että maakunnille annettaisiin lisää harkintavaltaa. Itse näkisin, että myös maakunnan omaa vastuuta palveluiden rahoittamisesta tulisi vahvistaa. Jäisi maakunnan omaan harkintaan, haluaisiko se jyvittää maakunnalle osan kuntien keräämistä veroista, maksaa käyttömaksuja väestöpohjan tai palveluiden käytön perusteella, tai vaikka alkaa periä erillistä maakunnallista tuloveroa osana muuta verotusta.

Samalla voitaisiin mennä lähemmäs mallia, jossa maakunnassa toimivat kunnat voisivat päättää, mitä toimintoja esimerkiksi nykyisistä ympäristöpalveluista ja -valvonnasta, työllisyys- ja elinkeinopalveluista, koulutuksesta ja kehittämishankkeista, liikenne-, rakennus- ja kaavoitussuunnittelusta sekä muista asioista halutaan toteuttaa yhdessä maakunnallisesti ja mitä taas kunnissa. Lain kautta kannattaa määrittää isompia tehtäviä ja standardeja tuotetun palvelun tasolle, ei alkaa mikromanageroimaan hallinnollisia nippeleitä.

Julkishallinnossa kannattaisi omaksua käytäntöjä digitaaliselle ajalle luonnollisesta alustatalousajattelusta, jossa rakennetaan monikäyttöinen ja paikallisiin tarpeisiin muunneltavissa oleva perusrakenne, johon sijoitella sopivalla tavalla käyttäjien, tässä tapauksessa maakunnan sisäisten toimijoiden, erilaiset tarpeet. Samalla päästäisiin kokeilemaan useampaa erilaista rakennetta ja käytännössä nähtäisiin, mikä malli toimii ja mikä ei. Näin myös maakuntavaltuustolle ja vaaleille tulisi jokin käyttötarkoitus.

Kritiikki on tärkeää, sokeus typerää

Tätä kirjoitusta ei tule tulkita väärin tueksi maakuntapohjaiselle sotelle tai Kokoomuksen ajamalle mallille, jossa julkinen sektori maksaa ja yksityinen sektori nettoaa voittoa. Malliin tulee suhtautua kriittisesti ja sitä tulee varmasti muuttaa tulevalla hallituskaudella. Fakta on kuitenkin se, ettei kovin hyvää uudistusta tunnuta saavan aikaiseksi millään hallituspohjalla.

Keskustalla on fiksaatio 18 historialliseen maakuntaan, väliportaan hallintomalliin ja takaportin kautta suurten kaupunkien verovaroihin ja päätöksentekoon kiinni pääsemiseen. Kokoomuksen täytyy saada yksityisille terveysfirmoille lisää markkinoita riippumatta siitä, onko se veronmaksajien etu kokonaisuutena. SDP:lle ongelmia tuotti viime kaudella esitetty malli lähinnä sen takia, että siinä olisi laitettu kuntia pakolla yhteen.

Vihreistä kaikki oli fantsua niin kauan kun puolue oli hallituksessa ja kaikki on ollut kamalaa sen jälkeen. Vasemmistoliitosta kaikki on ollut kamalaa, olipa puolue sitten hallituksessa tai oppositiossa. Perussuomalaisista en ota tässä asiassa tolkkua, ilmeisesti mielipidettä ei ole koska asia ei liity maahanmuuttoon.

Voi siis olla, että nyt huono ja puolivillainen malli menee läpi, onhan hallituksella eduskunnassa vielä muutaman paikan enemmistö. Katse pitääkin nyt kääntää siihen, mitä osia uudistuksesta voidaan korjata ja mistä löytyy poliittinen voima muutosten taakse. Hallituksen mallin isoin puute on se, ettei se vaikuta hillitsevän kustannusten kasvua: perusyhtälö uudistuksen taustalla on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat seuraavan 12 vuoden aikana kasvamassa 10 miljardilla eurolla. Uudistus pyrkii hillitsemään kustannuksien kasvua seitsemään miljardiin, eli kolmen miljardin "säästöjä".

Työsarkaa riittää, sillä tämä tavoite ei näytä olevan toteutumassa nykymallilla. Kenties Kokoomuksessakin herätään siinä vaiheessa, kun heidän äänestäjiinsä kuuluvat hyvätuloiset palkansaajat joutuvat sote-mallin maksajiksi. Kustannustehokkaampi järjestelmä kun olisi heidän ensisijainen etunsa, valinnanvapaushan hyvätuloisilla töissäkäyvillä kun on nykyjärjestelmänkin puitteissa.

]]>
36 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252204-sote-suo-siella-vetela-taalla#comments Kotimaa Maakunta- ja soteuudistus Politiikka Sosiaali- ja terveydenhuolto Sote Tue, 13 Mar 2018 13:34:20 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252204-sote-suo-siella-vetela-taalla
Jätetäänkö vanhukset jatkossa heitteille? http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247511-jatetaanko-vanhukset-jatkossa-heitteille <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Siun sote on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, joka&nbsp;järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017 ja sen tavoitteena on laadukkaiden, yhdenvertaisten ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen turvaaminen pohjoiskarjalaisille. Vain alle vuoden toimintansa jälkeen Siun Sote aikoo käynnistää palvelurakenteen muutoksen vanhuspalveluissa. Tämä palvelurakenne muutos on kiertoilmaisu säästöille. Mainitut säästöt koskevat vanhusten tehostettua palveluasumista ja vuodeosastopaikkoja. Näitä paikkoja aiotaan muuttaa kevyemmiksi paikoiksi kuten palveluasumiseksi ja kotihoidoksi. Vapautuvat resurssit kuulemma kohdennetaan kotihoitoon, palveluohjaukseen ja omaishoidontukeen.</p> <p>Vanhustenpalveluista säästäminen on jatkunut jo vuosia, joskin nyt kyytii käy yhä kylmemmäksi. Muutama vuosi takaperin edellisen hallituksen toimesta kunnissa muutettiin vuodeosastopaikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Nyt nämä tehostetun palveluasumisen paikat&nbsp;halutaan muuttaa&nbsp;palveluasumiseksi tai kotihoidoksi. Kun tehostettu palveluasumisen yksikkö muutetaan palveluasumiseksi, tarkoittaa se käytännössä sitä, että yksin asuvat vanhukset nukkuvat yönsä ilman lähellä valvovaa hoitajaa. Tehostetutussa palveluasumisessa täytyy olla hoitaja paikalla öisin, palveluasumisessa ei tarvitse olla. Tämän lisäksi tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen eroavat henkilöstövahvuudeltaan toisistaan. Jatkossa siis yhä huonokuntoisemmat vanhukset joutuvat pärjäämään yhä vähenevällä avulla. Onkin täysin selvää, että Siun Sote ajaa toimillaan&nbsp;vanhusten palveluita alas ja huonontaa palveluiden laatua ja on selvää, että jatkossa maakuntauudistuksen jälkeen muut maakunnat tekevät samoin - ja miksi eivät tekisi, onhan kyseessä säästöpotentiaali, joitä nämä perustetut ja perustettavat hallintohimmelit etsivät ja&nbsp;tulevat etsimään haukan lailla.</p> <p>Siun Sote kertoo korvaavansa vapautuneita resursseja esimerkiksi omaishoidontuella. Se, että omaishoitajat saisivat enemmän omaishoidontukea ja tuettuja vapaapäiviä, on kannatettavaa. Mutta kaikkea hoitoa ei voi kaataa omaishoitajienkaan niskaan. Omaishoitajat tarvitsevat enemmän rahallista- ja käytännön tukea tärkeässä työssään.&nbsp;Omaishoidontuen lisäksi Siun Sote aikoo tarjota palveluohjausta vapautuneiden resurssien&nbsp;tilalla. Tämä ihmetyttää. Palveluneuvonta on neuvontaa. Sillä ei voi korvata käytännön hoitotyötä. Tämä&nbsp;neuvonnan lisäksi vanhuksemme tarvitsevat&nbsp; hellää kosketusta, läsnäoloa ja käytännön apua. Tarjotaanko siis&nbsp;lisääntyvää neuvontapalvelua siksi, että vanhukset halutaan palveluiden karsimisen myötä ohjata yksityisten palveluntarjoajien luo ja täten laittaa heidät maksamaan hoidostaan?</p> <p>Hoitajana en voi hyväksyä Siun Soten toimia ja vanhuspalveluiden laadun huonontamista. Vanhuksemme ansaitsevat hyvää ja hellää hoitoa. Siun Sotelta haluaisin lopuksi kysyä, että tämäkö on kiitoksenne 100-vuotiaan Suomen kunniaksi maamme rakentajille?</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Kirjoitus on julkaistu Karjalaisessa 9.12.2017</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Siun sote on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, joka järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017 ja sen tavoitteena on laadukkaiden, yhdenvertaisten ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen turvaaminen pohjoiskarjalaisille. Vain alle vuoden toimintansa jälkeen Siun Sote aikoo käynnistää palvelurakenteen muutoksen vanhuspalveluissa. Tämä palvelurakenne muutos on kiertoilmaisu säästöille. Mainitut säästöt koskevat vanhusten tehostettua palveluasumista ja vuodeosastopaikkoja. Näitä paikkoja aiotaan muuttaa kevyemmiksi paikoiksi kuten palveluasumiseksi ja kotihoidoksi. Vapautuvat resurssit kuulemma kohdennetaan kotihoitoon, palveluohjaukseen ja omaishoidontukeen.

Vanhustenpalveluista säästäminen on jatkunut jo vuosia, joskin nyt kyytii käy yhä kylmemmäksi. Muutama vuosi takaperin edellisen hallituksen toimesta kunnissa muutettiin vuodeosastopaikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Nyt nämä tehostetun palveluasumisen paikat halutaan muuttaa palveluasumiseksi tai kotihoidoksi. Kun tehostettu palveluasumisen yksikkö muutetaan palveluasumiseksi, tarkoittaa se käytännössä sitä, että yksin asuvat vanhukset nukkuvat yönsä ilman lähellä valvovaa hoitajaa. Tehostetutussa palveluasumisessa täytyy olla hoitaja paikalla öisin, palveluasumisessa ei tarvitse olla. Tämän lisäksi tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen eroavat henkilöstövahvuudeltaan toisistaan. Jatkossa siis yhä huonokuntoisemmat vanhukset joutuvat pärjäämään yhä vähenevällä avulla. Onkin täysin selvää, että Siun Sote ajaa toimillaan vanhusten palveluita alas ja huonontaa palveluiden laatua ja on selvää, että jatkossa maakuntauudistuksen jälkeen muut maakunnat tekevät samoin - ja miksi eivät tekisi, onhan kyseessä säästöpotentiaali, joitä nämä perustetut ja perustettavat hallintohimmelit etsivät ja tulevat etsimään haukan lailla.

Siun Sote kertoo korvaavansa vapautuneita resursseja esimerkiksi omaishoidontuella. Se, että omaishoitajat saisivat enemmän omaishoidontukea ja tuettuja vapaapäiviä, on kannatettavaa. Mutta kaikkea hoitoa ei voi kaataa omaishoitajienkaan niskaan. Omaishoitajat tarvitsevat enemmän rahallista- ja käytännön tukea tärkeässä työssään. Omaishoidontuen lisäksi Siun Sote aikoo tarjota palveluohjausta vapautuneiden resurssien tilalla. Tämä ihmetyttää. Palveluneuvonta on neuvontaa. Sillä ei voi korvata käytännön hoitotyötä. Tämä neuvonnan lisäksi vanhuksemme tarvitsevat  hellää kosketusta, läsnäoloa ja käytännön apua. Tarjotaanko siis lisääntyvää neuvontapalvelua siksi, että vanhukset halutaan palveluiden karsimisen myötä ohjata yksityisten palveluntarjoajien luo ja täten laittaa heidät maksamaan hoidostaan?

Hoitajana en voi hyväksyä Siun Soten toimia ja vanhuspalveluiden laadun huonontamista. Vanhuksemme ansaitsevat hyvää ja hellää hoitoa. Siun Sotelta haluaisin lopuksi kysyä, että tämäkö on kiitoksenne 100-vuotiaan Suomen kunniaksi maamme rakentajille?

 

Kirjoitus on julkaistu Karjalaisessa 9.12.2017

]]>
2 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247511-jatetaanko-vanhukset-jatkossa-heitteille#comments Pohjois-Karjala Siun sote Sosiaali- ja terveydenhuolto vanhustenhoito Tue, 12 Dec 2017 16:02:12 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247511-jatetaanko-vanhukset-jatkossa-heitteille
Kaksi osuuskuntaa jossa henkilökohtainen terveysdata on demokratisoitu http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu <p>Henkilökohtaisen terveysdatan mahdollisuudet ja riskit ovat meneillään olevan digitaalisen murroksen aikakaudella valtavat.&nbsp;Potentiaali helpottaa parempien hoitojen kehittämistä on suuri. Toisaalta esimerkiksi terveysdataan kohdistuvat tietomurtohyökkäykset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä kaupallisten tahojen säätely ole pysynyt teknologian kehityksen perässä.</p> <p>Osuuspankin vakuutustoiminnan ja sairaalaverkoston tulisi olla edelläkävijä terveysdatan ja osuustoiminnan yhteenpunomisessa. Ohessa kaksi terveysdataosuuskuntien lippulaivaa:</p> <p><strong>1. MIData</strong></p> <p>MIData perustettiin Sveitsissä vuonna 2015 ja on maailman ensimmäinen terveysdataosuuskunta. Jäsenet voivat tallettaa suojattuun palveluun esimerkiksi sairaalatietojaan ja kuntoiluappsiensa lokitietoja. He voivat tarkkailla tietoja ja päättää keille jakavat niitä, esimerkiksi lääkärilleen tai kiinnostuneille tutkijoidelle.</p> <p>Palvelut kuten 23AndMe ja PatientsLikeMe ovat todistaneet että ihmiset ovat valmiita jakamaan omia terveystietojaan ilman rahallisia kannustimia. MIData ei tarjoakaan rahallisia kannustimia, vaan jäsenet jakavat tietojaan edistääkseen lääketieteellistä tutkimusta josta he itse välittävät. Mikäli osuuskunta tekee rahaa, jäsenet päättävät sen kohdistamisesta demokraattisesti. Perustaja tohtori Hafenin mukaan osuuskuntamalli, jonka ominaispiirre on että jokaisella on yksi ääni soveltuu erityisen hyvin tälläiseen hankkeeseen, sillä onhan meillä jokaisella myös esimerkiksi yksi genomi.</p> <p>Ensimmäinen MIDatan toteuttama hanke koski laihdutusleikkausten läpikäyneitä, jotka pitivät kirjaa esimerkiksi painonsa kehityksestä toipuessaan leikkauksesta ja jakoivat tiedon tutkijoille. Eräs toinen MIDatan toteuttama hanke koski erään lääkkeen vaikutusta MS-tauti potilaille, jotka antoivat hanketta varten suunnitellulla mobiilisovelluksella tietoja kognitiivisista ja motorisista kyvyistään.</p> <p>MIData tulee myös tarjoamaan jäsenilleen terveysappien kauppapaikan, joka tulee muistuttamaan Googlen ja Applen mobiilisovelluskauppoja.</p> <p><strong>2. Savvy Cooperative</strong></p> <p>Savvy Cooperative on maaliskuussa 2017 perustettu Yhdysvaltalainen osuuskunta jonka omistajajäsenet ovat potilaita ja heidän läheisiänsä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää palvelua löytämään osallistujia kyselyihin, fokusryhmäkeskusteluihin, haastatteluihin tai muihin hankkeisiin. Osallistujat pystyvät tarjoamaan tietoa tarpeistaan ammattilaisille jotka maksavat heille osallistumisesta.<br /><br />Alla kääntämäni kuva joka havainnollistaa Savvy osuuskunnan toimintamallia:<br /><br /><img alt="savvycoop" height="852" src="https://uusiosuuskuntaliike.files.wordpress.com/2017/11/savvycoop.png" width="321" /><br /><br /><br />Eräs vahvuus osuuskunnissa on myös se, ettei niiden omistus voi vaihtua jäsenien tahdon vastaisesti. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattsia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan sen hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö.&nbsp;Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää terveysdatasi taholle jonka omistus ei vaihdu ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajajäsenillä.<br /><br />Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani <a href="http://www.uusiosuuskuntaliike.wordpress.com">Uusi Osuuskuntataliike</a>, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 <a href="https://www.op-edustajistonvaalit.fi/aanestys/session/new">tässä osoitteessa</a>. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilökohtaisen terveysdatan mahdollisuudet ja riskit ovat meneillään olevan digitaalisen murroksen aikakaudella valtavat. Potentiaali helpottaa parempien hoitojen kehittämistä on suuri. Toisaalta esimerkiksi terveysdataan kohdistuvat tietomurtohyökkäykset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä kaupallisten tahojen säätely ole pysynyt teknologian kehityksen perässä.

Osuuspankin vakuutustoiminnan ja sairaalaverkoston tulisi olla edelläkävijä terveysdatan ja osuustoiminnan yhteenpunomisessa. Ohessa kaksi terveysdataosuuskuntien lippulaivaa:

1. MIData

MIData perustettiin Sveitsissä vuonna 2015 ja on maailman ensimmäinen terveysdataosuuskunta. Jäsenet voivat tallettaa suojattuun palveluun esimerkiksi sairaalatietojaan ja kuntoiluappsiensa lokitietoja. He voivat tarkkailla tietoja ja päättää keille jakavat niitä, esimerkiksi lääkärilleen tai kiinnostuneille tutkijoidelle.

Palvelut kuten 23AndMe ja PatientsLikeMe ovat todistaneet että ihmiset ovat valmiita jakamaan omia terveystietojaan ilman rahallisia kannustimia. MIData ei tarjoakaan rahallisia kannustimia, vaan jäsenet jakavat tietojaan edistääkseen lääketieteellistä tutkimusta josta he itse välittävät. Mikäli osuuskunta tekee rahaa, jäsenet päättävät sen kohdistamisesta demokraattisesti. Perustaja tohtori Hafenin mukaan osuuskuntamalli, jonka ominaispiirre on että jokaisella on yksi ääni soveltuu erityisen hyvin tälläiseen hankkeeseen, sillä onhan meillä jokaisella myös esimerkiksi yksi genomi.

Ensimmäinen MIDatan toteuttama hanke koski laihdutusleikkausten läpikäyneitä, jotka pitivät kirjaa esimerkiksi painonsa kehityksestä toipuessaan leikkauksesta ja jakoivat tiedon tutkijoille. Eräs toinen MIDatan toteuttama hanke koski erään lääkkeen vaikutusta MS-tauti potilaille, jotka antoivat hanketta varten suunnitellulla mobiilisovelluksella tietoja kognitiivisista ja motorisista kyvyistään.

MIData tulee myös tarjoamaan jäsenilleen terveysappien kauppapaikan, joka tulee muistuttamaan Googlen ja Applen mobiilisovelluskauppoja.

2. Savvy Cooperative

Savvy Cooperative on maaliskuussa 2017 perustettu Yhdysvaltalainen osuuskunta jonka omistajajäsenet ovat potilaita ja heidän läheisiänsä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää palvelua löytämään osallistujia kyselyihin, fokusryhmäkeskusteluihin, haastatteluihin tai muihin hankkeisiin. Osallistujat pystyvät tarjoamaan tietoa tarpeistaan ammattilaisille jotka maksavat heille osallistumisesta.

Alla kääntämäni kuva joka havainnollistaa Savvy osuuskunnan toimintamallia:

savvycoop


Eräs vahvuus osuuskunnissa on myös se, ettei niiden omistus voi vaihtua jäsenien tahdon vastaisesti. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattsia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan sen hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö. Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää terveysdatasi taholle jonka omistus ei vaihdu ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajajäsenillä.

Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani Uusi Osuuskuntataliike, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 tässä osoitteessa. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.

]]>
0 http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu#comments Big data Data Osuuskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Tietoyhteiskunta Thu, 16 Nov 2017 14:15:18 +0000 Leo Sammallahti http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu
Maakuntauudistus tuhoaa lähidemokratian http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242456-maakuntauudistus-tuhoaa-lahidemokratian <p>Mikäli Suomen kunnat eivät lähde kapinaan hallituksen maakuntauudistusta vastaan tulee valta Suomessa keskittymään muutamalle suurella kaupungille. Tämä selviää hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemästä <a href="https://www.superliitto.fi/viestinta/superin-sote-malli/">laskelmasta</a>.</p><p>Laskelmassa on käytetty hyödykseen dataa viimeisimmistä vaaleista ja niiden perusteella tehty paikkajako tuleviin maakuntavaltuustoihin. Esimerkiksi Uudellamaalla Helsinki tulee saamaan 55 edustajaa 99 paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Espoon ja Vantaan ottaessa lähes tulkoon loput paikat.</p><p>Tilanne on vielä rajumpi esimerkiksi Pirkanmaalla, missä Tampere saa 79 paikkaisesta valtuustosta 50 paikkaa. Tampereella kytee myös potentiaalinen mahdollisuus Vihreille nousta maakunnan suurimmaksi puolueeksi.&nbsp;</p><p>Valtaosa Suomen yli 200 kunnasta ei tule saamaan yhtään paikkaa maakuntavaltuustoon. Maakuntavaltuustosta muodostuu todennäköisesti harvan valta, vallan keskittyessä vain suurille kaupungeilla.</p><p>Ongelmalliseksi tämä vallan keskittyminen tulee, kun tarkastelee maakunnan tehtäviä. Maakunnan tärkein tehtävä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen lisäksi maakunta myös vastaa kaavoituksesta sekä elinkeinojen edistämisen tehtävät.</p><p>Nykyisellä vaalimatematiikalla suuret kaupungit tulevat myös seuraavissa vaaleissa ottamaan yksinkertaisen enemmistön maakunnissa. Tämä johtaa siihen, ettei maakuntapäättäjien tarvitse olla vastuussa kuin oman kaupunkinsa äänestäjille. Tilanne tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että esimerkiksi SOTE-palvelut tulevat voimakkaasti keskittymään suuriin kaupunkeihin jättäen syrjäkylien palvelut hyvin minimiin.&nbsp;</p><p>Myös kaavoituksessa huolehditaan oman kaupungin eduista ensin, eikä todennäköisesti nähdä maakuntaa kokonaisuutena. Lyhyt nelivuotiskausi pitää huolen siitä, että jatkoa haluavien edustajien on huolehdittava omasta äänestäjäkunnastaan.&nbsp;</p><p>Suurin haaste tulee nimenomaisesti olemaan SOTE. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niitä palveluita, joita ihminen tarvitsee koko elinkaarelleen. Jos nämä palvelut karkaavat kauaksi tulee se aiheuttamaan eriarvoistumista kansalaisten terveydentilassa ja palvelujen saannissa.</p><p>Vaihtoehdoksi maakuntamalliselle SOTE:lle tulisikin ottaa kuntayhtymämallinen uudistus, missä kunnat voisivat yhdessä muodostaa järkeviä kokonaisuuksia omalla alueellaan ja näin pystyttäisiin huomioimaan jokaisen alueen oma todellinen palveluntarve. Kuntayhtymämallissa myös kuntien vaikuttamismahdollisuudet säilyisivät omiin palveluihinsa parempina, kun kuntayhtymässä jokaisella kunnalla olisi edustajia.&nbsp;</p><p>Mikäli huono maakuntauudistus halutaan väkisin luoda, niin se tulisi luoda ilman SOTE:a. Nämä kaksi kokonaisuutta tulisi pitää erillään ja tehdä malli, mikä olisi paras koko Suomelle - ei vain suurille kaupungeille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikäli Suomen kunnat eivät lähde kapinaan hallituksen maakuntauudistusta vastaan tulee valta Suomessa keskittymään muutamalle suurella kaupungille. Tämä selviää hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemästä laskelmasta.

Laskelmassa on käytetty hyödykseen dataa viimeisimmistä vaaleista ja niiden perusteella tehty paikkajako tuleviin maakuntavaltuustoihin. Esimerkiksi Uudellamaalla Helsinki tulee saamaan 55 edustajaa 99 paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Espoon ja Vantaan ottaessa lähes tulkoon loput paikat.

Tilanne on vielä rajumpi esimerkiksi Pirkanmaalla, missä Tampere saa 79 paikkaisesta valtuustosta 50 paikkaa. Tampereella kytee myös potentiaalinen mahdollisuus Vihreille nousta maakunnan suurimmaksi puolueeksi. 

Valtaosa Suomen yli 200 kunnasta ei tule saamaan yhtään paikkaa maakuntavaltuustoon. Maakuntavaltuustosta muodostuu todennäköisesti harvan valta, vallan keskittyessä vain suurille kaupungeilla.

Ongelmalliseksi tämä vallan keskittyminen tulee, kun tarkastelee maakunnan tehtäviä. Maakunnan tärkein tehtävä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen lisäksi maakunta myös vastaa kaavoituksesta sekä elinkeinojen edistämisen tehtävät.

Nykyisellä vaalimatematiikalla suuret kaupungit tulevat myös seuraavissa vaaleissa ottamaan yksinkertaisen enemmistön maakunnissa. Tämä johtaa siihen, ettei maakuntapäättäjien tarvitse olla vastuussa kuin oman kaupunkinsa äänestäjille. Tilanne tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että esimerkiksi SOTE-palvelut tulevat voimakkaasti keskittymään suuriin kaupunkeihin jättäen syrjäkylien palvelut hyvin minimiin. 

Myös kaavoituksessa huolehditaan oman kaupungin eduista ensin, eikä todennäköisesti nähdä maakuntaa kokonaisuutena. Lyhyt nelivuotiskausi pitää huolen siitä, että jatkoa haluavien edustajien on huolehdittava omasta äänestäjäkunnastaan. 

Suurin haaste tulee nimenomaisesti olemaan SOTE. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niitä palveluita, joita ihminen tarvitsee koko elinkaarelleen. Jos nämä palvelut karkaavat kauaksi tulee se aiheuttamaan eriarvoistumista kansalaisten terveydentilassa ja palvelujen saannissa.

Vaihtoehdoksi maakuntamalliselle SOTE:lle tulisikin ottaa kuntayhtymämallinen uudistus, missä kunnat voisivat yhdessä muodostaa järkeviä kokonaisuuksia omalla alueellaan ja näin pystyttäisiin huomioimaan jokaisen alueen oma todellinen palveluntarve. Kuntayhtymämallissa myös kuntien vaikuttamismahdollisuudet säilyisivät omiin palveluihinsa parempina, kun kuntayhtymässä jokaisella kunnalla olisi edustajia. 

Mikäli huono maakuntauudistus halutaan väkisin luoda, niin se tulisi luoda ilman SOTE:a. Nämä kaksi kokonaisuutta tulisi pitää erillään ja tehdä malli, mikä olisi paras koko Suomelle - ei vain suurille kaupungeille.

 

]]>
2 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242456-maakuntauudistus-tuhoaa-lahidemokratian#comments #maakuntavaalit %23maakuntauudistus Kunta ja sote-uudistus Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Thu, 07 Sep 2017 06:15:45 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242456-maakuntauudistus-tuhoaa-lahidemokratian
Helsinkiläisten oikeusturva vaarassa http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239434-helsinkilaisten-oikeusturva-vaarassa <p>Olin tänään valtuuskauden 2017-2021 ensimmäisessä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoksen kokouksessa, missä toimin jaoksen varsinaisena jäsenenä. Jaoksessa käsitellään helsinkiläisten muutoksenhakuasioita sosiaali-ja terveysasioissa esimerkiksi asumispalvelumaksuja, sairaalamaksuja, perintäpäätöksiä, kotihoidon maksuja, laitoshoidon maksuja, omaishoidon tuen maksuja, kuljetuspalvelun maksuja ja vammaispalvelumaksuja. Jostain syystä kokouksen esityslistalla oli tänään 127 muutoksenhaku asiaa. Vertailun vuoksi viime kaudella Helsingin varhaiskasvatuslautakunnassa, missä toimin koko kauden varsinaisena jäsenänä, esityslistat olivat tyypillisesti noin 10-15 kohdan pituisia. Varhaiskasvatuslautakunnassa toimi myös erinomainen lakimies, joka oli läsnä jokaisessa kokouksessa. Aina kun esityslistassa edettiin asiakasmaksupäätöksiin, niin lautakunnan lakimies lyhyesti esitteli muutoksenhaun juridisesta näkökulmasta. Kysyin monesti lautakunnan lakimieheltä neuvoa asiakasmaksujen oikeudellisuuteen ja sain häneltä myös monesti hyviä neuvoja kokouksen aikana haluamieni vastaehdotusten muotoilussa, jotta niissä olisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Joskus varhaiskasvatuslautakunnan noin 10 kohdan esityslista saattoi kestää yli 2 tuntia, kun päätettävistä asioista käytiin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa keskustelua lautakunnan jäsenien ja virkamiesten kesken. Tämä on erinomainen ja tärkeä osa demokratiaa, että päätöksentekijöille annetaan kokouksessa tarpeeksi aikaa kysymyksille ja keskustelulla sekä esityslistojen pitäminen kohtuullisen pituisina, jotta toimielimen rooli ei muutu keskustelevasta ja pohtivasta automaattisen kumileimasimeen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä yllä esille tuomaani taustaa vasten olen erittäin huolestunut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysjaoston menettelytavoista esityslistan järkyttävän suuren pituuden suhteen sekä kokousjärjestelyiden suhteen, kun jaoksessa ei ole ollenkaan lakimiestä läsnä kokouksissa. &nbsp;Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että 127 asiakasmaksupäätöksen yksityiskohtainen käsittely ei todellakaan voi olla yhden jaoksen kokouksen esityslistalla, vaan ne olisi pitänyt jakaa useamman jaoksen kokouksen käsiteltäviksi. &nbsp;Nyt tilanne on se, että sosiaali ja terveysjaos, missä toimin jäsenenä, on hyvin pitkälti kumileimasin johtuen esityslistojen liiallisesta pituudesta sekä lakimiehen puuttumisesta kokouksissa. Siksi vaadinkin nyt julkisesti, että sosiaali- ja terveysjaoston esityslistoja lyhennetään ja kokouksia järjestetään tarvittaessa vaikka joka viikko, jotta kaupunkilaisten oikeusturva ja oikeudenmukaisuus päätöksissä toteutuu mahdollisimman hyvällä tavalla. Lisäksi vaadin, että sosiaali- ja terveysjaoston kokoukseen tulee seuraavaksi neljäksi vuodeksi viraston lakimies jokaiseen kokoukseen varmistamaan päätöksenteon laillisuus esityslistalla olevien asioiden suhteen sekä esim. lautakunnan jäsenten tekemien vastaehdotusten juridisesti kestävän muotoilun. Helsinkiläisten etu, oikeusturva ja yleinen oikeudenmukaisuus vaativat näitä kahta muutosta astumaan voimaan mitä nopeimmassa aikataulussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin tänään valtuuskauden 2017-2021 ensimmäisessä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoksen kokouksessa, missä toimin jaoksen varsinaisena jäsenenä. Jaoksessa käsitellään helsinkiläisten muutoksenhakuasioita sosiaali-ja terveysasioissa esimerkiksi asumispalvelumaksuja, sairaalamaksuja, perintäpäätöksiä, kotihoidon maksuja, laitoshoidon maksuja, omaishoidon tuen maksuja, kuljetuspalvelun maksuja ja vammaispalvelumaksuja. Jostain syystä kokouksen esityslistalla oli tänään 127 muutoksenhaku asiaa. Vertailun vuoksi viime kaudella Helsingin varhaiskasvatuslautakunnassa, missä toimin koko kauden varsinaisena jäsenänä, esityslistat olivat tyypillisesti noin 10-15 kohdan pituisia. Varhaiskasvatuslautakunnassa toimi myös erinomainen lakimies, joka oli läsnä jokaisessa kokouksessa. Aina kun esityslistassa edettiin asiakasmaksupäätöksiin, niin lautakunnan lakimies lyhyesti esitteli muutoksenhaun juridisesta näkökulmasta. Kysyin monesti lautakunnan lakimieheltä neuvoa asiakasmaksujen oikeudellisuuteen ja sain häneltä myös monesti hyviä neuvoja kokouksen aikana haluamieni vastaehdotusten muotoilussa, jotta niissä olisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Joskus varhaiskasvatuslautakunnan noin 10 kohdan esityslista saattoi kestää yli 2 tuntia, kun päätettävistä asioista käytiin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa keskustelua lautakunnan jäsenien ja virkamiesten kesken. Tämä on erinomainen ja tärkeä osa demokratiaa, että päätöksentekijöille annetaan kokouksessa tarpeeksi aikaa kysymyksille ja keskustelulla sekä esityslistojen pitäminen kohtuullisen pituisina, jotta toimielimen rooli ei muutu keskustelevasta ja pohtivasta automaattisen kumileimasimeen. 

 

Tätä yllä esille tuomaani taustaa vasten olen erittäin huolestunut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysjaoston menettelytavoista esityslistan järkyttävän suuren pituuden suhteen sekä kokousjärjestelyiden suhteen, kun jaoksessa ei ole ollenkaan lakimiestä läsnä kokouksissa.  Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että 127 asiakasmaksupäätöksen yksityiskohtainen käsittely ei todellakaan voi olla yhden jaoksen kokouksen esityslistalla, vaan ne olisi pitänyt jakaa useamman jaoksen kokouksen käsiteltäviksi.  Nyt tilanne on se, että sosiaali ja terveysjaos, missä toimin jäsenenä, on hyvin pitkälti kumileimasin johtuen esityslistojen liiallisesta pituudesta sekä lakimiehen puuttumisesta kokouksissa. Siksi vaadinkin nyt julkisesti, että sosiaali- ja terveysjaoston esityslistoja lyhennetään ja kokouksia järjestetään tarvittaessa vaikka joka viikko, jotta kaupunkilaisten oikeusturva ja oikeudenmukaisuus päätöksissä toteutuu mahdollisimman hyvällä tavalla. Lisäksi vaadin, että sosiaali- ja terveysjaoston kokoukseen tulee seuraavaksi neljäksi vuodeksi viraston lakimies jokaiseen kokoukseen varmistamaan päätöksenteon laillisuus esityslistalla olevien asioiden suhteen sekä esim. lautakunnan jäsenten tekemien vastaehdotusten juridisesti kestävän muotoilun. Helsinkiläisten etu, oikeusturva ja yleinen oikeudenmukaisuus vaativat näitä kahta muutosta astumaan voimaan mitä nopeimmassa aikataulussa.

]]>
1 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239434-helsinkilaisten-oikeusturva-vaarassa#comments Laki oikeudenmukaisuus Oikeusturva Sosiaali- ja terveydenhuolto Vastuu Thu, 29 Jun 2017 19:25:12 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239434-helsinkilaisten-oikeusturva-vaarassa